Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä muita jotka kammoavat pienten lasten kyläilyjä kotonaan?
17.09.2018 |
Mä olen kerta kaikkiaan kyllästynyt siivoamaan riiviöiden sotkujälkiä jokaisen vierailun jälkeen. Television näyttö oli tällä kertaa täynnä rasvaisia sormen- ja huulten -jälkiä (kiva yrittää poistaa niitä....), peilit samoja jälkiä täynnä, kuolaa sohvatyynyillä, tahmatassujälkiä joka puolella, meidän sängyssä on jälleen kerran pompittu joten tahmajälkiä sielläkin koristetyynyissä ja päiväpeitossa, pöydänkannet tahmassa, puoliksi syötyjä keksejä/pullia/maissinaksujaan joka puolella, ****vaippoja roskiksessa haisemassa, koko kyläilyaika menee lapsen perässä juostessa/häneen keskittyen jne jne.
Mitä te muut (joilla ei ole pikkulapsia) tykkäätte tämmöisestä? Onko ok että kotianne käydään sotkemassa ja viittaatte kintaalla asialle vai ärsyttääkö ja onko olonne helpottunut kun riiviö(t) poistuvat kotoanne? Entäpäs pikkulasten vanhemmat, onko teistä ok että viette lapsenne sotkemaan toisen kotia/vetämään tavaroita alas, jopa rikkomaan niitä?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskin ne lapsiperheetkään teille lapsettomille kylään hinkuvat. Miksi kutsutte? Lapsettomien kotien sisustuksessa luonnollisesti on niin paljon elementtejä, että muksu saa kätensä iskettyä kiinni kiellettyyn ihan koko ajan. Vanhempana se on ihan äärettömän stressaavaa vahdata jokaista tahmatassun käden ja mielen liikettä. Sitten vielä lapseton kaveri siinä mököttää, kun ei ehdi paneutua syväluotaavaan analyyttiseen keskusteluun.
Suoraan sanottuna ärsyttää, jos lapsettomat kuvittelevat, että pienen lapsen vanhempana ystävä tai ystävyys ei saisi mitenkään muuttua. Ystävyyttä pitäisi jatkaa siten, ettei ne lapset näy tai kuulu. Melko mahdoton tehtävä, kun vaan toinen sanelee ehdot.
Mä en kutsu lapsiperheitä kylään. Yhden kyläilyehdotuksiin välttelen vastaamasta, paitsi jos hän ehdottaa aikuistapaamista. Yksi vain sanoo että me tullaan nyt käymään (miten kiellät?). Miehen kaveri vain paukkaa yllättäen paikalle kahden lapsensa kanssa kun vaimo siivoaa kotona tms. (ja joka kerta ne lapset jäävät mun vahdittaviksi jostain syystä!). Mä oon sitä mieltä että se jolla on pieniä lapsia, sanelee ystävyyden ehdot, ystävyys muuttuu aivan täysin kun hän katoaa äitikuplaansa vuosiksi. Ja meidän joilla niitä pieniä ei ole, olisi sitten yht'äkkiä alettava kestämään joka tapaamisella vonkuvia pikkulapsia joiden ympärille kaikki tapaamiset rakentuvat. Millaista sellainen aikuisten välinen ystävyys on?
No tuo on kyllä ärsyttävää. Mulla on samanlaisia kokemuksia, vaikka itsellänikin on pieniä lapsia. Miehen kaveri tupsahtaa kylään lasten kanssa (juu vaimo töissä tai siivouspäivä tms.). Ja miten se aina meneekin sitten niin, että lasten kaitseminen jää mulle. Miehet keskenään juttelevat tai lähtevät käväisemään yhdessä jossakin. Mä sitten vietän kallisarvoista vapaapäivääni kotona jumissa 4 pienokaisen kanssa. :(
Eikä?! Teilläkin? Meilläkin! Korpeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ne lapset nyt vaan kyläilee kotonaan sen noin 18 vuotta, eikä auta kuin sietää.
Vierailija kirjoitti:
No ne lapset nyt vaan kyläilee kotonaan sen noin 18 vuotta, eikä auta kuin sietää.
Miten tää liittyy mihinkään tässä ketjussa jossa puhutaan pikkulapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka kauan teillä oli vieraita? Ei ilmeisesti vanhempia mukana ja et kehdannut sanoa? Vai oliko vanhemmat noita curling-vanhempia?
Itselläni on meinaan kaksi pikkulasta ja tuollaista sotkua ei tule ikinä aikaan.
Pari tuntia viipyivät nämä ja kyllä oli ihan vanhemmat mukana, mutta olettivat nähdäkseni että emäntä juoksee jälkikasvun perässä (siinä kahvinkeiton jne lomassa....) ja he vain ottavat ja kyläilevät/kahvittelevat kaikessa rauhassa.
Ap
Mä olen jo mummi, joten "jonkun verran" kokenut näitä juttuja. Ja tämä on ollut melkein jokaisen vierailun kohdalla näin. Eli täysi taifuuni päällä. Ei siinä ole auttanut "Kuules Jussi-Petteri, syötäiskö ne lätyt ja etenkin se hillo tässä pöydän ääressä"? tai "Annetaanhan koiranpennun nukkua, kun ethän itsekään tykkäisi, että sua revitään hännästä ja herätellään päiväunilta"? jne. Ja ne lasten katseet ovat yleensä sellaisia, että "mitä tuo horisee"? mikä tarkoittanee sitä, etteivät edes ymmärrä oikean ja väärän eroa.
Ei ole tarkoitus mitenkään kehuskella, vaan aivan normaalina asiana todeta, kuinka tavallisella talonpoikaisjärjellä kasvatettu tyttäreni oli naapurissa kyläillessään (mielestäni asiaan kuuluvasti, eli ei meillä mitään raakaa kuritusta ole ollut, enkä ollut käskenyt noin toimia ainoastaan kyläpaikassa) vienyt likaiset astiat tiskiin ja kiittänyt ruokailtuaan. Kuuluu peruselämiseen, kuten huoneen siistinä pitäminen ja sängyn petaus.
Tämän perheen miehen tytär edellisestä suhteesta oli siellä samaan aikaan, jotta tytöillä olisi seuraa toisistaan, ja kyllä oli uusioperheen äiti ihmeissään, miten erilaiset voivatkin olla, kun miehensä tytär ei tikkua ikinä ristiin pannut. Ei edes kiittänyt ruuasta.
Kyläpaikassa ihan varmasti voi olla pari tuntia niin, ettei ap:n lailla tarvitse kärsiä. Kunnon etukäteissanktiot, jos eivät tottele. Ja nämä uhkaukset sitten vaan toteutukseen. Kännykkä jne. kaappiin viikoksi jne, niin loppuu veuhkoominen. Pienempien perässä juoksee ne omat vanhemmat, ei kyläpaikan emäntä tai isäntä. Mua ainakin hävettäisi, jos omat lapseni noin käyttäytyisivät. Inhottavaa, eikä mitään kunnioitusta muita kohtaan. Ja tämä käytösmalli näyttäisi vaan yleistyvän koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis kuinka kauan teillä oli vieraita? Ei ilmeisesti vanhempia mukana ja et kehdannut sanoa? Vai oliko vanhemmat noita curling-vanhempia?
Itselläni on meinaan kaksi pikkulasta ja tuollaista sotkua ei tule ikinä aikaan.
Pari tuntia viipyivät nämä ja kyllä oli ihan vanhemmat mukana, mutta olettivat nähdäkseni että emäntä juoksee jälkikasvun perässä (siinä kahvinkeiton jne lomassa....) ja he vain ottavat ja kyläilevät/kahvittelevat kaikessa rauhassa.
Ap
Mä olen jo mummi, joten "jonkun verran" kokenut näitä juttuja. Ja tämä on ollut melkein jokaisen vierailun kohdalla näin. Eli täysi taifuuni päällä. Ei siinä ole auttanut "Kuules Jussi-Petteri, syötäiskö ne lätyt ja etenkin se hillo tässä pöydän ääressä"? tai "Annetaanhan koiranpennun nukkua, kun ethän itsekään tykkäisi, että sua revitään hännästä ja herätellään päiväunilta"? jne. Ja ne lasten katseet ovat yleensä sellaisia, että "mitä tuo horisee"? mikä tarkoittanee sitä, etteivät edes ymmärrä oikean ja väärän eroa.
Ei ole tarkoitus mitenkään kehuskella, vaan aivan normaalina asiana todeta, kuinka tavallisella talonpoikaisjärjellä kasvatettu tyttäreni oli naapurissa kyläillessään (mielestäni asiaan kuuluvasti, eli ei meillä mitään raakaa kuritusta ole ollut, enkä ollut käskenyt noin toimia ainoastaan kyläpaikassa) vienyt likaiset astiat tiskiin ja kiittänyt ruokailtuaan. Kuuluu peruselämiseen, kuten huoneen siistinä pitäminen ja sängyn petaus.
Tämän perheen miehen tytär edellisestä suhteesta oli siellä samaan aikaan, jotta tytöillä olisi seuraa toisistaan, ja kyllä oli uusioperheen äiti ihmeissään, miten erilaiset voivatkin olla, kun miehensä tytär ei tikkua ikinä ristiin pannut. Ei edes kiittänyt ruuasta.
Kyläpaikassa ihan varmasti voi olla pari tuntia niin, ettei ap:n lailla tarvitse kärsiä. Kunnon etukäteissanktiot, jos eivät tottele. Ja nämä uhkaukset sitten vaan toteutukseen. Kännykkä jne. kaappiin viikoksi jne, niin loppuu veuhkoominen. Pienempien perässä juoksee ne omat vanhemmat, ei kyläpaikan emäntä tai isäntä. Mua ainakin hävettäisi, jos omat lapseni noin käyttäytyisivät. Inhottavaa, eikä mitään kunnioitusta muita kohtaan. Ja tämä käytösmalli näyttäisi vaan yleistyvän koko ajan.
Oi miten hyvä kommentti! Kiitos tästä.
Joo kyllä näyttää siltä että käytöstapojen opettaminen lapselle ei ole enää samanlainen prioriteetti vanhemmille mitä se esim. omassa lapsuudessani 70-luvulla oli.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kaverien lapset suurinpiirtein osaa käyttäytyä. Mutta ne koulukaverit, kyse 1.lk, järkyttävää käytöstä. Vaaditaan ruokaa ja karkkia heti kun ovesta tullaan sisälle. Sotketaan paikat ja kiukutellaan kun jotain ei saa tehdä. Tai sitten tehdään salaa etten huomaa. Monta kertaa sanonut, että nyt pihalle jos meno jatkuu tuollaisena. Yleensä nyt kylät osaavat käyttäytyä... mutta mitä se meno on lasten kotona jos kylässäkään ei totella yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä taas haluan, että meille tulevien vieraiden ei tarvitse paniikissa juosta lasten perässä, ettei ne vaan koske mihinkään... Sanon heti että antaa touhuta omiaan. Mulle on kuitenkin ihan pikkuvaiva pyyhkiä peili tai tv, jos nyt ei tuon isommista asioista ole kyse.
Taaperot monesti on semmosia, että niitä kiinnostaa kaikki ja voin kuvitella miten tylsä vierailu olisi jos lapsi ei saisi koskea mihinkään mielenkiintoiseen, vaan huutaisi äidin sylissä.
Isommat lapset erikseen, niiltä pitäisi löytyä jo käytöstavat.
Lopulta ihmissuku sammuu siksi, että sohvat pysyisivät valkoisina ja kahvat tahmattomina. Ehkä on ihan hyvä, että näin yksinkertainen eläinrotu eliminoi itsensä ja lopettaa lisääntymisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi suomalaiset ylipäänsä haluavat aina tavata toisiaan jonkun kotona - tässä maassa on lukuisia kivoja kohteita joihin voidaan mennä yhdessä katsomaan mitä siellä on. Ja näissä on useimmiten uutta tekemistä kaikille.
Meillä pikkuvieraat taapertavat yleensä taukoamatta huoneesta toiseen. Aaargh. Ja koko ajan joku aikuinen juoksee perässä. Semmoista pikkulapsikyläilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi vain mukavaa jos lapsia kävisi kyläilemässä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla itsellä 3v ja vauva, mutta näen siltikin punaista perheistä, jotka meille tulevat kylään. En voi ymmärtää miten jotkut antavat lastensa pomppia toisten sängyllä tai sohvalla tai koluta joka huoneen talosta, mitä löytyy. Saati paukutella ovia yms. Oma 3v on aika rauhallinen tapaus, mutta sais kyllä kuulla kunniansa jos perseilis jossain vieraissa, esim hyppisi toisten sängyillä.
Samoja kokemuksia! Meillä 4- ja 1-vuotiaat ja kyllä toisten lapsiperheiden vierailut ovat itsellenikin melkoisia koitoksia. Vanhemmat antavat jälkikasvunsa riehua vapaasti pitkin asuntoa ja levitellä tarjottavat kahvipöydästä pitkin sohvia ja seiniä 🤨 lasten paimentaminen jää emännälle, omien lapsien hoidon ja vieraiden kestitsemisen lisäksi.. Kyllä eri lapsiperheissä on niin eri toimintakulttuurit, enkä monien touhuja katsellessa yhtään ihmettele, miksi on hieman lapsivihamielinen ilmapiiri nykyään.. Kyllä se vihaksi pistää, kun näet lapsien riehuvan ja hajottavan paikkoja vanhempien istuessa p***se homeessa kahviaan siemaillen 😡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kammoa. Pienet lapset tykkää musta. Viimeksi siivottiin lopuksi yhdessä. :)
Alue: Aihe vapaa
Niin, eipä siinä sitten aikuisten asioista jutella vuosiin! Sitten vasta kun viimeinenkin pieni on kasvanut. Jotenkin surullista. Ei taida miehillä näin mennä?