Onko täällä muita jotka kammoavat pienten lasten kyläilyjä kotonaan?

On kyllä hirvee ponnistus jos pikkulapsia tulee kylään tai menee kylään pikkulapsikotiin.

Vierailija kirjoitti:

Eniten minua pelottaa sellaiset juuri kävelemään oppineet. Että milloinkahan vetävät pöytäliinan tms. alas ja siinä mukana kaikki pöydällä olevat tavarat. Ja onko kaikki pesuaineet, lääkkeet ja pikkutavarat varmasti lapsen käsien ulottumattomissa. Eli pelkään lapsen turvallisuuden puolesta, en hänen mahdollisesti aiheuttamaansa sotkua.

Nää on kyllä pahimpia, myös sotkemisessa.

Vierailija kirjoitti:

Ja kuka jättää paskavaipan käyttämään roskikseen?!? Me ei tehdä niin edes kotona 😨 jos on kerrostalo missä kyläillään, niin vaippa pussiin ja parvekkeelle odottamaan lähtöä. Jos ei parveketta ole, niin pussiin ja viedä ulos samontein! Hyi olkoon 😨 t.10

Niinpä.....

Ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla on itsellänikin lapsia, mutta vastaan silti. Joidenkin lasten vierailut ärsyttävät, koska toiset perheet ovat sotkuisempia kuin toiset. Jotkut vanhemmat esim. rupeavat vaihtamaan vauvan vaippaa sohvalla tai matolla ja sydän syrjällä odotan pissaako lapsi siihen tai leviääkö kakkaa vaippaa vaihdettaessa. Tai vaihtavat taaperon vaippaa ja antavat tämän kuljeskella siinä yhteydessä pylly paljaana istuen sohvalla jne. Toinen kohta on syöminen. Jotkut kun antavat lastensa esim. lähteä vaeltamaan voileivän kanssa ympäri asuntoa murustelemaan ja lähmimään voisilla näpeillä. Sitten isommat lapset, joita meillä vierailee. Osa ei osaa näemmä käydä kunnolla vessassa, kun k*sitippoja on pöntön reunuksilla ja vessan lattialla. Monilla perheillä ei tunnu olevat myöskään käytäntöä, että lelut kerätään yhdessä leikin lopettamisen jälkeen.

Itse olen siisti ihminen, vaikka lapsia onkin. Itsestäänselvää, että esim. ruokailut hoidetaan pöydän ääressä ja sen jälkeen kädet ja suu pyyhitään, jos tarvis. Samoin vessa-asiat hoidetaan vessassa, eikä toisen sohvalla. Yritän sietää tuota muiden sotkemista tiettyyn pisteeseen asti, sillä ovat muuten kivoja ja tärkeitä ihmisiä, joihin haluan säilyttää välit. Tarvittaessa ohjaan hienovaraisesti miten meillä toimitaan.

Juurikin näin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ei todellakaan tule lapset kylään kuin erityistapauksissa ja silloinkin on kyse minun tai paremman puoliskoni perheenjäsenten lapsista. En inhoa lapsia, mutta en halua myöskään viettää aikaani lasten kanssa. Yritän myös vältellä vierailuja niiden kavereideni luona, joilla on yleensä lapsia kotona, sillä haluan viettää kaveriaikaa enkä mitään kaveri ja sen lapset-aikaa. Joskus olen hiljaa suuttunutkin joillekin kavereilleni, kun olen sopinut heidän kanssaan yhteisestä ajasta ja sitten kun tapaamme, niin onkin otettu lapsi/lapset mukaan, jolloin teemmekin ihan toisenlaisia asioita kuin mitä normaalisti olemme kavereiden kesken tottuneet tekemään ja se ei ole aina mitään lapsiystävällistä tekemistä. Törkeää ajattelemattomuutta "pakottaa" lapsettomat kaverit viettämään aikaa myös sen lapsensa kanssa.

Ajattelen aivan samoin.

Ap

Jatkan vielä. Silloin kun joudun olemaan lasten kanssa tekemisissä, niin ilmeisesti teen jotain kuitenkin oikein, sillä lapset yleensä aina pitävät minusta ja monet jopa kyselevät minun peräänikin vanhemmiltaan. Leikin kyllä heidän kanssaan, olen ystävällinen ja otan heidät muutenkin huomioon, mutta minulle se on vain pakollista suorittamista. Luulisi lasten näkevän lävitseni, joten tuo lasten lähes säännöllinen tykästyminen minuun on ollut varsin yllättävää, kerta toisensa jälkeen.

Joo, tosin useamman kerran on tullut iloisia yllätyksiä kun on ollut rauhalliset/hyvin käyttäytyvät naperot. Mutta monesti ne noin tarhaikäiset on pahimpia, kun tosiaan saa vahtia. Useimmat lapset ovat uteliaita eikä pienillä vielä ole kaikki käytöstavat selkärangassa, ja leikkiessä ja muissa puuhissa tietysti syntyy sotkua, sinänsä siis kyllä ymmärrän enkä oletakaan että lapset istuisivat mykkinä nukkeina jossain nurkassa. Mutta kun oman perheen pikkulapsiaika on jo ohi, niin kotona on paljon enemmän vahingon/vaaranpaikkoja pikkuisille ja ylipäänsä se pikkulapsiin liittyvä jatkuva vahtiminen, viihdytys yms. tuntuu rasittavammalta kuin silloin kun se oli osa omaakin arkea.

Kyllä meille silti on lapset tervetulleita, mutta onhan se vierailu rennompaa silloin kun ei ole vahdittavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meille ei todellakaan tule lapset kylään kuin erityistapauksissa ja silloinkin on kyse minun tai paremman puoliskoni perheenjäsenten lapsista. En inhoa lapsia, mutta en halua myöskään viettää aikaani lasten kanssa. Yritän myös vältellä vierailuja niiden kavereideni luona, joilla on yleensä lapsia kotona, sillä haluan viettää kaveriaikaa enkä mitään kaveri ja sen lapset-aikaa. Joskus olen hiljaa suuttunutkin joillekin kavereilleni, kun olen sopinut heidän kanssaan yhteisestä ajasta ja sitten kun tapaamme, niin onkin otettu lapsi/lapset mukaan, jolloin teemmekin ihan toisenlaisia asioita kuin mitä normaalisti olemme kavereiden kesken tottuneet tekemään ja se ei ole aina mitään lapsiystävällistä tekemistä. Törkeää ajattelemattomuutta "pakottaa" lapsettomat kaverit viettämään aikaa myös sen lapsensa kanssa.

Ajattelen aivan samoin.

Ap

Jatkan vielä. Silloin kun joudun olemaan lasten kanssa tekemisissä, niin ilmeisesti teen jotain kuitenkin oikein, sillä lapset yleensä aina pitävät minusta ja monet jopa kyselevät minun peräänikin vanhemmiltaan. Leikin kyllä heidän kanssaan, olen ystävällinen ja otan heidät muutenkin huomioon, mutta minulle se on vain pakollista suorittamista. Luulisi lasten näkevän lävitseni, joten tuo lasten lähes säännöllinen tykästyminen minuun on ollut varsin yllättävää, kerta toisensa jälkeen.

Tiäkkö, sama mulla! Jostain ihme syystä nää pienet tykkäävät musta vaikka minä en niin heistä perustakaan. En kyllä näytä suurta lapsiärtymystäni ulospäin, täällä vain teille marmatan. :D

Ap

Ei ole mitään syytä päästää riiviöitä kotiini mellastamaan.

On ollut ja riitti.

Mitä ihmeen tahmajälkiä...? Ei edes lapsilla ole kädet missään tahmassa. Käsiä pestään monesti päivässä muutenkin. Ja on ahdistavaa, jos ei voi olla rennosti, vaan pitää miettiä jokaista sormenjälkeä. Ainakin itse myös heti kiellän, jos vieraiden lapsi aiheuttaa todellista tuhoa, esim pöydän kolhiminen.

Ai että, lukispas mun pikkulapselliset tuttavani tämän ketjun.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen tahmajälkiä...? Ei edes lapsilla ole kädet missään tahmassa. Käsiä pestään monesti päivässä muutenkin. Ja on ahdistavaa, jos ei voi olla rennosti, vaan pitää miettiä jokaista sormenjälkeä. Ainakin itse myös heti kiellän, jos vieraiden lapsi aiheuttaa todellista tuhoa, esim pöydän kolhiminen.

Siis niillähän juuri kädet tahmassa onkin!

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään syytä päästää riiviöitä kotiini mellastamaan.

On ollut ja riitti.

Mulla on aivan liikaa pikkulapsellisia ystäviä. En tahtoisi pikkulapsia kotiini, mutta ystävyyssovun nimissä en viitsi kieltääkään. Ja aina ihan kauhea kaaos kun sitten tulevat.

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen tahmajälkiä...? Ei edes lapsilla ole kädet missään tahmassa. Käsiä pestään monesti päivässä muutenkin. Ja on ahdistavaa, jos ei voi olla rennosti, vaan pitää miettiä jokaista sormenjälkeä. Ainakin itse myös heti kiellän, jos vieraiden lapsi aiheuttaa todellista tuhoa, esim pöydän kolhiminen.

Kaikilla ihmisillä iästä riippumatta on käsissään rasvaa, hikeä yms., ja etenkin pienillä lapsilla usein vielä enemmän kun on kuolaa ja muita bonuksia. Jos lättäät kätesi peiliin tai ikkunaan, niin kyllä siitä jälki jää. Plus että kaikki vanhemmat eivät pese tai laita lapsia pesemään käsiä syönnin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmeen tahmajälkiä...? Ei edes lapsilla ole kädet missään tahmassa. Käsiä pestään monesti päivässä muutenkin. Ja on ahdistavaa, jos ei voi olla rennosti, vaan pitää miettiä jokaista sormenjälkeä. Ainakin itse myös heti kiellän, jos vieraiden lapsi aiheuttaa todellista tuhoa, esim pöydän kolhiminen.

Kaikilla ihmisillä iästä riippumatta on käsissään rasvaa, hikeä yms., ja etenkin pienillä lapsilla usein vielä enemmän kun on kuolaa ja muita bonuksia. Jos lättäät kätesi peiliin tai ikkunaan, niin kyllä siitä jälki jää. Plus että kaikki vanhemmat eivät pese tai laita lapsia pesemään käsiä syönnin jälkeen.

Ja ainakin mun pikkuvieraat yleensä vieläpä mutustavat koko ajan jotain kun vanhemmat antavat käteen mitä milloinkin esim. kahvipöydästä tai sitten kaivavat omaa evästä laukuistaan. Ja hirmu "kivaa" jos on kädessä jotain suklaapitoista syötävää....

Ap

Meijän tyttö on mielestäni hyvin kohtelias ja rauhallinen kylässä. Mutta en koskaan ota häntä mukaan jos ei häntä kutsuta, sillä vaikean lapsettomuuden jälkeen ymmärrän ettei lasten kanssa oleminen ole mikään itsestäänselvyys. Ja jos tosiaan ei itse halua lapsia niin tietysti sisustaa kodin aikuisille sopivaksi jolloin ne suklaajäljet valkoisessa sohvassa todellakin ketuttaa. Lapsiperheissä usein toivotaan että otan lapsen mukaan sillä lapsia varten on sisustettu ja pienet sotkut ei haittaa. Olen itsekin todella siisti ja ymmärrän täysin ettei vapaaehtoisesti lapsettoman koti ole lasten paikka. Eli ei lapsia mukaan jos tää kutsuja ei itse pyydä.

Vierailija kirjoitti:

Meijän tyttö on mielestäni hyvin kohtelias ja rauhallinen kylässä. Mutta en koskaan ota häntä mukaan jos ei häntä kutsuta, sillä vaikean lapsettomuuden jälkeen ymmärrän ettei lasten kanssa oleminen ole mikään itsestäänselvyys. Ja jos tosiaan ei itse halua lapsia niin tietysti sisustaa kodin aikuisille sopivaksi jolloin ne suklaajäljet valkoisessa sohvassa todellakin ketuttaa. Lapsiperheissä usein toivotaan että otan lapsen mukaan sillä lapsia varten on sisustettu ja pienet sotkut ei haittaa. Olen itsekin todella siisti ja ymmärrän täysin ettei vapaaehtoisesti lapsettoman koti ole lasten paikka. Eli ei lapsia mukaan jos tää kutsuja ei itse pyydä.

Ajatteletpas hienosti! Joo, mukavampihan se on pikkulapsen kanssa tosiaan kyläillä toisessa lapsiperheessä sillä siellä on sisustuskin sopivampi ja leluja ja tekemistä löytyy + kavereita. Meillä juurikin on tuo "suklaajäljet valkoisessa sohvassa" -tilanne pikkulapsikyläilyjen jäljiltä ja harmittaahan se todella suuresti niitä sotkuja siivoilla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meijän tyttö on mielestäni hyvin kohtelias ja rauhallinen kylässä. Mutta en koskaan ota häntä mukaan jos ei häntä kutsuta, sillä vaikean lapsettomuuden jälkeen ymmärrän ettei lasten kanssa oleminen ole mikään itsestäänselvyys. Ja jos tosiaan ei itse halua lapsia niin tietysti sisustaa kodin aikuisille sopivaksi jolloin ne suklaajäljet valkoisessa sohvassa todellakin ketuttaa. Lapsiperheissä usein toivotaan että otan lapsen mukaan sillä lapsia varten on sisustettu ja pienet sotkut ei haittaa. Olen itsekin todella siisti ja ymmärrän täysin ettei vapaaehtoisesti lapsettoman koti ole lasten paikka. Eli ei lapsia mukaan jos tää kutsuja ei itse pyydä.

Tää oli hyvä! 👌

Jep. Ei sillä, että pelkäisin sotkua, vaan sillä, ettei meidän koti ole enää lapsiturvallinen nyt kun oma on jo 17.

Meillä lapsiperhe kestitään keittiössä, muihin huoneisiin ei ole asiaa. Kyllähän äidit yrittävät päästä olohuoneen puolelle, mutta totean, että tällä kertaa ei käy.

Mun ystävä suuttui kun sanoin että tykkäisin tehdä joskus jotain aikuisten kesken, ilman että hällä on AINA lapset mukana. Totesin että miksi suutuit? En minäkään ole sulle suuttunut kun sulla on aina lapset mukana ja puhut heistä koko ajan....Elämäntilanne ja intressit ovat kyllä niin erilaiset tällä hetkellä meillä että ehkä on parempi että unohdetaan meidän ystävyys. Mitään yhteistä kun ei tunnu löytyvän ja hän olettaa oudosti että minun on pakko aina sietää hänen lapsiaan joka tilanteessa.