Yksineläjät, mitä teette lauantaisin?

Tänään käyn töissä ja sen jälkeen menen leffaan. :)

Menen leffaan.

Ulkoilen, luen kirjoja, teen kotitöitä, tapaan ystäviä (kahvilassa tai kyläillen), katson telkkaria, menen jääkiekkopeliin, menen konserttiin jne. Sitä kaikkea samaa, mitä teen muinakin päivinä.

Tilaan netistä vaatteita, käyn ulkona lounaalla, roikun Instassa, katon telkkaria, lipitän joskun punkkua. Ulkoilutan naapurin koiraa (mies kulkee rollaattorilla, on kiva auttaa pappaa), kutsun kavereita kylään ja toisin päin.

Olen kotona.

Lenkkeilen, urheilen kotona, luen, syön, katon tv:tä. Ei sen kummempaa, tylsää on.

Kaupungille voi mennä myös yksin. Minusta esim. shoppailu on mukavampaa yksin kuin jonkun muun kanssa. Muita tekemisiä voi olla konsertti, museo, teatteri, elokuva, urheilutapahtuma tms. Niihinkin voi ihan hyvin mennä yksin. Ja kotona voi sarjojen katselun sijaan vaikka lukea tai tehdä ristikoita tai mikä nyt sattuu olemaan se oma juttu. Ei yksinelely ole mikään rajoite.

Olen kotona, nukun ja katon tv.tä kun ei ole rahaa lähteä baareihinkaan.

Lauantai on siivouspäivä. Kun on puhdas koti, on hyvä mieli.

Ulkoilua koiran kanssa. Puutarhahommia ja grillausta naapureiden kanssa.

Kuuntelen radiota.

Joku sanoi ettei ole sopivaa pyytää lähtemään lauantai-iltana, sellaista vain elokuvissa.

Tuo että pitäisi aina tehdä jotain tai olla jotain ohjelmaa, eikö voisi vaan olla. Saunoa, kylpeä.

Jokainen viikonloppu on lähinnä ajantappamista jos ei oteta huomioon sitä yhden tunnin liikuntaa per päivä.

Vastentahtoisesti ikisinkku ilman kavereita.

Yksin on tosi turhauttavaa lähteä mihinkään koska se seura on se minkä takia lähtisin eikä se päämäärä.

Ulkoilen, teen ruokaa ja kuuntelen samalla luentoja mielenkiintoisista aiheista. Lisäksi joskus luen tai katson elokuvia. Saatan kirjoittaa jotain, joko omia juttuja tai s-posteja kavereiden kanssa. Joskus, n. kerran kuussa, vietän elokuvailtaa kavereideni kanssa. Useimmiten olen lauantaisin kotona.

Vierailija kirjoitti:

Tuo että pitäisi aina tehdä jotain tai olla jotain ohjelmaa, eikö voisi vaan olla. Saunoa, kylpeä.

Ei tietty aina pidä olla mutta mulla ainakin on ongelmana että juuri mitään elämänsisältöä ei ole.

Joka kerta ennen viikonloppua on sellainen tyhjä fiilis, ei ole mitään odotettavaa.

Tylsyys on usein ihan vain oman asenteen aiheuttamaa. Maailma on pullollaan tekemistä, kun vain viitsii nähdä vaivaa ja etsiä. Eikä oleta, että tekemiseen tarvitaan aina seuraa. Kaikki tekeminen ei edes maksa, joten rahanpuutekaan ei ole este.

Olen itse todella yksinäinen,kukaan ei halua olla kanssani eikä tule minun luo, vaikka olen pyytänyt työkavereita. Viikonloput ovat aina pahimmat. Silloin yritän katsoa telkkaria,katson netistä elokuvia,ulkoilen. Tämä yksinäinen elämäni.

Tänään esimerkiksi:

Kävin aamupäivällä pitkällä kävelyllä. Nyt syönnin jälkeen surffailen jonkin aikaa netissä. Sitten pesen vessan, imuroin ja teen ruokaa. Illalla menen teatteriin (yksin).

Oikeestaan lauantai ei eroa työttömällä muista päivistä mitenkään, yhtä yksinäistä kun viikollakin.

Pelaan World of warcraftia, oikeassa elämässä mulla ei ole kavereita mutta pelissä on. Yhteistä tekemistä ja mielenkiintoisia keskusteluita voicechatissa

Vierailija kirjoitti:

Olen itse todella yksinäinen,kukaan ei halua olla kanssani eikä tule minun luo, vaikka olen pyytänyt työkavereita. Viikonloput ovat aina pahimmat. Silloin yritän katsoa telkkaria,katson netistä elokuvia,ulkoilen. Tämä yksinäinen elämäni.

Itse ratkaisin yksinäisyysongelman liittymällä vapaaehtoiseksi SPR:n ystäväpalveluun. Sieltä voi joko hakea itselleen ystävää tai voi tarjoutua itse ystäväksi. Jos tarjoutuu ystäväksi, täytyy vain käydä muutaman tunnin mittainen "koulutus", jossa kerrotaan toiminnasta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja saa ihan itse määritellä kuinka usein käy ystävien luona ja minkä tyyppisiä ystäviä haluaa (lapset, nuoret, aikuiset, vammaiset, vanhukset jne.). Kaikkien kanssa ei välttämättä aitoon ystävyyteen asti synkkaa, mutta saa ainakin seuraa. Itse löysin tätä kautta myös aidon ystävän, jonka kanssa olemme nykyisin yhteydessä lähes päivittäin.