Pitkässä suhteessa olevat naiset: kehuuko miehenne teitä?
Suhteen alussa sain kuulla näyttäväni kauniilta ja hyvältä aika ajoin, mutta se hiipui ensimmäisen vuoden jälkeen. Olen tästä maininnut, että meille naisille (ja kelle tahansa!) on tärkeää kuulla olevansa haluttu kumppaninsa osalta, mutta en siltikään enää ole kuullut mitään ihanaa mieheni suusta.
Mieheni ei muutenkaan ole romanttista tyyppiä, joten kehujen katoaminen tuntuu entistä ikävämmältä. Onko tällaista tapahtunut muille?
Kommentit (46)
Kehuu paljon. Itse koen sen vähän kiusallisena, varsinkin ulkonäön kehumisen, jota en itse osaakaan tehdä ollenkaan miehelleni. Kiitän ja kehun tekoja ja luonnettakin, mutta ulkonäköä en vaan osaa. Mikä lie jumi siinä.
Pitkässä suhteessa olevat miehet. Kehuuko naisenne teitä?
Onko hän seksissä aloitteellinen? Onko koskaan ollut?
Hyväileekö naisenne teitä toivomallanne tavalla?
Onko tällaiset kysymykset oikeutettuja vain yhteen suuntaan?
Joka päivä, puolin ja toisin kehumme. 27 vuotta yhdessä.
Mies kehuu minun tekemisistä, mutta nykyään lähinnä ruuasta. Sanoo, että tasoa voisi laskea, kun tulee syötyä liikaa, tosin miehen lempiravintola on yhden huoltoseman yhteydessä. No siellä on kyllä ihan hyvää ruokaa.
Itse halailen miestä päivittäin ja se onkin ainoa tapa saada halauksia. Mies on vieläkin hyvän näköinen, joten ulkonäköäkin tulee kehuttua. Meillä on aikalailla hyvä olla yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa olevat miehet. Kehuuko naisenne teitä?
Onko hän seksissä aloitteellinen? Onko koskaan ollut?
Hyväileekö naisenne teitä toivomallanne tavalla?
Onko tällaiset kysymykset oikeutettuja vain yhteen suuntaan?
Et sitten kertonut asiaa omalta osalta. Mites sinun parisuhteessa toisen huomioiminen menee?
Mieheni kehuu ja halailee spontaanisti päivittäin, sanoo seksikkääksi ja kauniiksi. Ei ole perinteisesti romanttinen, eli en saa kukkia ja suklaata, mutta osoittaa kyllä muilla teoilla että välittää esim. voi antaa ei-seksisävytteisen jalka- tai niskahieronnan, tehdä joskus mulle kupin teetä aamulla valmiiksi jne.
Itse olen huonompi kehumaan häntä yhtä usein, kehun enemmän jos on jotain erikoista, esim. on joku uusi hyvin sopiva vaate päällä (silloin voin mainita että hän on hyvän näköinen, tyylikäs tms) tai tehnyt jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa tai saanut jonkun projektin tehtyä valmiiksi. Toki kiitän ja ilahdun aina hänen minulle antamista kehuista, olen vain häntä sulkeutuneempi kehujen antamisessa.
20 v. yhdessä.
En enää kehu naistani mistään. Lopetin koska hänenkään suusta ei ole tullut koskaan mitään positiivista. Sama on käymässä kosketusten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Pitkässä suhteessa olevat miehet. Kehuuko naisenne teitä?
Onko hän seksissä aloitteellinen? Onko koskaan ollut?
Hyväileekö naisenne teitä toivomallanne tavalla?
Onko tällaiset kysymykset oikeutettuja vain yhteen suuntaan?
Viimeistä kysymystä lukuun ottamatta kaikkiin voin suoraan sanoa ei
Kehuu kyllä ja muistaa kertoa että rakastaa. Tuntuu että olen itse se surkeampi kehuja, vaikka mies on oikeasti täys lottovoitto...
Vierailija kirjoitti:
Mieheni kehuu ja halailee spontaanisti päivittäin, sanoo seksikkääksi ja kauniiksi. Ei ole perinteisesti romanttinen, eli en saa kukkia ja suklaata, mutta osoittaa kyllä muilla teoilla että välittää esim. voi antaa ei-seksisävytteisen jalka- tai niskahieronnan, tehdä joskus mulle kupin teetä aamulla valmiiksi jne.
Itse olen huonompi kehumaan häntä yhtä usein, kehun enemmän jos on jotain erikoista, esim. on joku uusi hyvin sopiva vaate päällä (silloin voin mainita että hän on hyvän näköinen, tyylikäs tms) tai tehnyt jotain vähän tavallisuudesta poikkeavaa tai saanut jonkun projektin tehtyä valmiiksi. Toki kiitän ja ilahdun aina hänen minulle antamista kehuista, olen vain häntä sulkeutuneempi kehujen antamisessa.
20 v. yhdessä.
Sama meillä, paitsi että 25 vuotta yhdessä. Mies kehuu PALJON, kauniiksi, seksikkääksi, tyylikkääksi, ihanaksi, suloiseksi, viisaaksi, hyväksi äidiksi jne. Tuo kukkia ja muita pikku lahjoja (kaivaa yllättävässä tilanteessa esim. lempilakuni taskustaan) järjestää "rakkausmatkoja", pussailee, halailee, hellii, panostaa seksiin, huomaa uudet vaatteet, tekee lähes aina aamiaisen valmiiksi. Eli on vaan kaikinpuolin romanttinen luonne. Olen suht nätti ja hyvässä kunnossa, mutta en kuitenkaan läheskään NOIN TÄYDELLINEN.
Itselleni kehuminen on vaikeampaa, vaikka mies oikeasti ansaitsisi, on minusta tosi komea, sporttinen ja osaava mies, ammatissaankin hyvin menestynyt. Mutta olen päättänyt kehua, ihminen tarvitsee positiivista palautetta. Panostan muutenkin häneen, esim. hellyyteen ja seksiin ja ylipäätään yhteiseen aikaan.
Kaiken kaikkiaan katson eläväni hyvin onnellisessa parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
En enää kehu naistani mistään. Lopetin koska hänenkään suusta ei ole tullut koskaan mitään positiivista. Sama on käymässä kosketusten kanssa.
Itsellä vähän sama. Tosin täytyy myöntää että olen luonnostani jotenkin huono kehumaan ja sanomaan toista esim. kauniiksi.
Käytiin pariterapiassakin ja siellä puhuttiin myös tuosta kehumisasiasta. Silloin huomasin että pitkään aikaan ei vaimoni ollut tehnyt minun hyväksi mitään, mistä olisin voinut häntä vilpittömästi kehua. Ja olen niin surkea, etten vain osaa kehua "turhasta", kun tuntuu että valehtelisi toiselle.
Exä alkoi aika pian pitää minua itsestäänselvyytenä ja kodinkoneena. Olimme 15 vuotta naimisissa. 10 vuoden jälkeen en saanut enää hääpäivälahjoja (edes kukkia). Koskaan ei kehunut ruokia (söi kyllä innokkaasti), ei kiittänyt mistään (hoidin yksin kaiken), saati nyt olisi minua kehunut. Se jatkuva perseessä roikkuminen kai piti ymmärtää kehuna.
No, eihän tällainen liitto voi jatkua. Omituista kyllä, tuli yllätyksenä hänelle. Jotkut ovat niin itsekeskeisiä, että jos asiat ovat hänelle hyvin, niin kaikki on silloin hyvin.
Kyllä tuo jaksaa kehua, halailla ja kertoa että rakastaa. Tsemppaan myös itse sen suhteen että annan miehelle kehuja ja hellyyttä. Olen huomannut että joskus mies "menee jumiin" kun unohdan osoittaa arkipäiväistä hellyyttä jolloin kehuminen alkaa arastuttaa häntä itseäänkin. Mies jää tavallaan odottamaan ujona että teen aloitteen ja helpottuu kun tulenkin halaamaan ja kuhertelemaan. Näin käy joskus itsellenikin. Vastavuoroisuus on tärkeää, mutta niin on myös kyky aloittaa kehuminen jos se on arjesta unohtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En enää kehu naistani mistään. Lopetin koska hänenkään suusta ei ole tullut koskaan mitään positiivista. Sama on käymässä kosketusten kanssa.
Itsellä vähän sama. Tosin täytyy myöntää että olen luonnostani jotenkin huono kehumaan ja sanomaan toista esim. kauniiksi.
Käytiin pariterapiassakin ja siellä puhuttiin myös tuosta kehumisasiasta. Silloin huomasin että pitkään aikaan ei vaimoni ollut tehnyt minun hyväksi mitään, mistä olisin voinut häntä vilpittömästi kehua. Ja olen niin surkea, etten vain osaa kehua "turhasta", kun tuntuu että valehtelisi toiselle.
Ymmärrän kyllä tuota tilannetta ja arvostan, että olette yrittäneet parantaa tilannettanne esim. pariterapiassa.
Särähti kuitenkin vähän korvaan tuo, ettei vaimosi ole mielestäsi tehnyt mitään sellaista sinun eteesi, mistä kokisisit voivasi häntä kehua. Eikö tuossa olisi kyse paremminkin kiittämisestä, kuin varsinaisista kehuista?
Ymmärrän itse niin, että kehuminen kohdistuu siihen, mitä ihminen on, kiittäminen taas siihen, mitä ihminen tekee. Yleisesti ottaen me kaikki janoamme kehuja nimenomaan siitä, mitä olemme.
Aloita vaikka sanomalla, että hän on sinulle tärkeä ja rakas. Ja kyllä jokaisesta ihmisestä löytyy jotain kaunistakin, sano vaikka hänelle, että olet aina erityisesti tykännyt hänen silmistään/hiuksistaan/äänestään, mistä vaan!
Ei kehu, enkä minäkään häntä. En muista, että kumpikaan olisi alunperinkään kehunut. No itse kyllä olen itsevarma ja käytännöllinen enemminkin kuin tunteellinen. Teot ovat tärkeämpiä kuin sanat ja päivittäin niillä osoitamme rakkautemme toisiamme kohtaan. En muista, että rakastamisestakaan olisi puhuttu, niin itsestään selvää se on molemmille. Yhdessä yli 30 v.
Ei sille todennäköisesti mahda juuri mitään. Mies ei ole sitä tyyppiä että luonnostaan kehuisi. Voi muuttua mutta se muutos ei tule olemaan pysyvä ja voit aloittaa aiheesta keskustelun alusta.
En kerkeä nyt lukea kuin aloituksen niin en tiedä kysyikö joku jo, mutta kehutko itse miestäsi? Miehet saavat elämänsä aikana niin vähän kehuja ulkonäöstään, etteivät ehkä ymmärrä niiden vaikutusta. Jos kysyt keskivertomieheltä mikä on kauneinta mitä hänestä on sanottu (poislukien oma äiti ja puolisot) niin vastaus on todnäk luokkaa "sulla on kiva paita". Masentavaa eikö?
Vierailija kirjoitti:
Ei kehu, enkä minäkään häntä. En muista, että kumpikaan olisi alunperinkään kehunut. No itse kyllä olen itsevarma ja käytännöllinen enemminkin kuin tunteellinen. Teot ovat tärkeämpiä kuin sanat ja päivittäin niillä osoitamme rakkautemme toisiamme kohtaan. En muista, että rakastamisestakaan olisi puhuttu, niin itsestään selvää se on molemmille. Yhdessä yli 30 v.
Tuo sopii mulle. Mutta mies haluaa, että asiat puetaan sanoiksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei sille todennäköisesti mahda juuri mitään. Mies ei ole sitä tyyppiä että luonnostaan kehuisi. Voi muuttua mutta se muutos ei tule olemaan pysyvä ja voit aloittaa aiheesta keskustelun alusta.
En kerkeä nyt lukea kuin aloituksen niin en tiedä kysyikö joku jo, mutta kehutko itse miestäsi? Miehet saavat elämänsä aikana niin vähän kehuja ulkonäöstään, etteivät ehkä ymmärrä niiden vaikutusta. Jos kysyt keskivertomieheltä mikä on kauneinta mitä hänestä on sanottu (poislukien oma äiti ja puolisot) niin vastaus on todnäk luokkaa "sulla on kiva paita". Masentavaa eikö?
Ei tuossa minusta kyllä ole eroja miesten ja naisten välillä. Ei miehetkään kehu rumien/tavisten naisten ulkonäköä. Kauniit ja komeat, yhtä lailla naiset ja miehet, keräävät kaikki ulkonäkökehut ja niitä tuleekin elämän varrella yllin kyllin. Harmaammat, sukupuolesta riippumatta, saavat koko ikänsä miettiä itsekseen miltähän mahtavat näyttää.
Valitettavasti ei kehunut ennen ja nykyään vielä vähemmän. Nyt sanoi kesällä tämän vuoden ensimmäisen kehun eli 'ahkera' kun pesin ikkunat ja patterit jne. Sanoisin että kehut on laskettavissa yhden käden varaan näiden 15 vuoden aikana. Itse kehun ja kannustan lähes joka päivä koska tekee raskasta työtä ja muutenkin tsempata tykkään. Ei mieheni kehu ketään muutakaan juurikaan joten kaippa se on persoonasta kiinni.
Joka päivä, vieläkin 10 yhteisen vuoden jälkeen.