Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla taapero, joka paiskoo tavaroita koko ajan?
12.09.2018 |
Lapsi siis heittelee tavaroita koko ajan ja mikään inhimillinen keino ei tunnu tähän auttavan. Kiellän, otan tavarat pois, olen korottanut ääntä, selittänyt miksi ei saa heittää ja mikään ei vain tunnu saavan tuota heittelyä loppumaan. Olen ajatellut, että tämä vaihe menee kyllä ohi, mutta nyt lapsi on jo kohta 2 v ja pikkuhiljaa alkaa menemään hermot, kun koko kämppä on pitänyt tyhjentää kaikista tavaroista ja hänen kanssaan on vaikeaa tehdä yhdessä mitään, kun kaikki päättyy aina tavaroiden heittelyyn. Hän siis heittelee iloisena ja surullisena eli mistään pelkästä mielenosoituksesta ei pitäisi olla kyse. Päivittäin liikutaan ja ulkoillaan paljon, eli mistään turhautumisestakaan ei pitäisi olla kyse.
Eninten harmittaa se, että lapsen kanssa on vaikea tehdä mitään. Yritän siis tehdä hänen kanssaan asioita yhdessä, opettaa ja näyttää esimerkkiä, mutta hän jaksaa keskittyä yhteisiin leikkihetkiin vain hetkeksi. Esimerkiksi hän tulee viereen katsomaan kirjaa ja hetken päästä haluaa heittää kirjan lattialle. Samoin käy palapelille, värikynille ja ulkona hiekkaleluille. Hiekkalaatikollakin hän mieluummin heittelee leluja kuin leikkii niiden kanssa. Yleensä joudun aina viemään lapsen pois puistosta, koska kanssaleikkijöille ei ole kovin mukavaa, että saa väistellä lapioita ja ämpäreitä. Usein lapsi ei haluaisi lähteä pois ja joka kerta selitän hänelle, että lähdemme pois ,koska hän heittelee tavaroita ja silti heittely alkaa taas seuraavalla puistokerralla.
Lapsi on siis yleensä hyväntuulinen ja hyväntahtoinen, mutta tuo heittelyvimma on todella kova. Onko muilla äideillä tai päiväkodintyöntekijöillä tullut vastaan samanlaista ongelmaa ja oletteko keksineet tilanteeseen jotain hyvää ratkaisua? Tai onko se vain aika joka auttaa?
Kommentit (54)
Jatka vaan samaan malliin, vaatii hermoja, mutta uhma on vahva tuossa iässä. Kyllä se helpottaa vielä. Voisit vaikka käydä ulkona ja heitellä palloa lapsen kanssa, lasten kokoa oleva sählymaila ja pallo (näitä löytyy varmasti ihan lelukaupasta) voisi myös jo toimia, kaikki liikkuminen on muutenkin hyväksi motoriikkaa ajatellen ja kuluttaa energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vie se neurologille. Autistinen.
Neurologialle mennään noi pienenä silloin kuin kehitys on jäljessä, eli nämä lapset eivät juuri vielä liiku tai puhu. Tuo heittely on maailman normaalein asia tuossa iässä.
Mulla on sellainen taapero ongelma, että taapero siis varastaa heti kun selän kääntää (ei tietoa miksi ja neuvolassakin kun asiasta puhuttiin niin eivät osanneet oikein sanoa mitään).
Ja ollaan siis taaperolle selitetty miksei saa varastaa yms.
Mutta kaikki talossa irti lähtevä kelpaa varastettavaksi.
Emme voi enää päästää lasta silmistä vaan joudumme vahtimaan kokoajan.
Nukkumaan mennessäkin joudun odottamaan, että lapsi on varmasti nukahtanut ennen kuin poistun huoneesta.
Kaapit joudumme sitomaan yöksi kiinni, sillä lapsi herää ja hiippailee pitkin taloa sitten ottamassa tavaraa (jäänyt useasti kiinni kun olen ollut makuuhuoneessa hereillä ja mennyt katsomaan mitä lapsi puuhaa).
Myös jos lapselta kysyy että "miksi varastaa", "mitä otit" tms niin alkaa mutismi ja sitten lapsi ei puhu ollenkaan eikä vastaa hetkeen?
(Tämä alkoi n.6kk tarhan aloittamisen jälkeen ja tätä on jatkunut jo vuoden).
Alan olla aivan loppu kun ei voi avaimia, puhelinta, lompakkoa, saati lusikkaa laskea pöydälle.
Ja osa tavaroista katoaa niin, ettei niitä enää löydykkään.
Vierailija kirjoitti:
Näin ammattikasvattajalle tuo käytös viittaisi johonkin oikeaan pulmaan, pitäisi vaan tietää enemmän. Tuntuuko lapsi ymmärtävän pieniä ohjeita? Tajuaako hän muiden leikkikalujen ideaa? Onko kehitysviivästymää? Sujuuko puhe ollenkaan?
Hohhoijakkaa. Meidän lapsesta joku "ammattikasvattaja" väitti vastaavaa kun ei kait tajunnut että toiset lapset nyt vaan tykkää heitellä. Lisäksi lapsi ei totellut tätä henkilöä alkuunkaan niin "ammattikasvattaja" tulkitsi tämän siten että lapsi ei ymmärrä puhetta. Todellisuudessa ei vaan onnistunut luomaan lapseen niin hyvää suhdetta että lapsi olisi pitänyt auktoriteettina tai halunnut miellyttää.
Muistan katsoneeni jonkun kasvu/kasvatus/ihmisen kehitys-dokumentin, jossa viitattiin tuohon tietyn ikäkauden tavaroiden heittelyyn. Muistaakseni sitä oli analysoitu joko kehitysvaiheena, jolloin lapsi testaa taitoa miten hänen tekeminen vaikuttaa ulkopuoliseen maailmaan (en muista tarkkaan miten muotoilivat) tai miten hänen toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin eli luultavasti tässä tapauksessa sinuun/äitiin ja ehkä myös voi olla huomion hakua. Tuntui, että tutkijatkaan eivät olleet varmoja. Lapsi testaa omaa toimintaa suhteessa ulkomaailmaan eli rakentaa sitä omaa identiteettiä ihmisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen taapero ongelma, että taapero siis varastaa heti kun selän kääntää (ei tietoa miksi ja neuvolassakin kun asiasta puhuttiin niin eivät osanneet oikein sanoa mitään).
Ja ollaan siis taaperolle selitetty miksei saa varastaa yms.
Mutta kaikki talossa irti lähtevä kelpaa varastettavaksi.
Emme voi enää päästää lasta silmistä vaan joudumme vahtimaan kokoajan.
Nukkumaan mennessäkin joudun odottamaan, että lapsi on varmasti nukahtanut ennen kuin poistun huoneesta.Kaapit joudumme sitomaan yöksi kiinni, sillä lapsi herää ja hiippailee pitkin taloa sitten ottamassa tavaraa (jäänyt useasti kiinni kun olen ollut makuuhuoneessa hereillä ja mennyt katsomaan mitä lapsi puuhaa).
Myös jos lapselta kysyy että "miksi varastaa", "mitä otit" tms niin alkaa mutismi ja sitten lapsi ei puhu ollenkaan eikä vastaa hetkeen?
(Tämä alkoi n.6kk tarhan aloittamisen jälkeen ja tätä on jatkunut jo vuoden).
Alan olla aivan loppu kun ei voi avaimia, puhelinta, lompakkoa, saati lusikkaa laskea pöydälle.
Ja osa tavaroista katoaa niin, ettei niitä enää löydykkään.
Unissakävely (pojalla tätä ollut paljon) voi myös olla kyseessä, lapsi saattaa puhua ja vaikuttaa että olisi hereillä, vaikka ei ole. Jälkeen päin ei muista mitä on tehnyt. Tekeminen voi olla todella järjetöntä, oviin ainakin kannataa laittaa turvalukot, että lapsi ei pääse vahingossa ulos.
Vierailija kirjoitti:
Muistan katsoneeni jonkun kasvu/kasvatus/ihmisen kehitys-dokumentin, jossa viitattiin tuohon tietyn ikäkauden tavaroiden heittelyyn. Muistaakseni sitä oli analysoitu joko kehitysvaiheena, jolloin lapsi testaa taitoa miten hänen tekeminen vaikuttaa ulkopuoliseen maailmaan (en muista tarkkaan miten muotoilivat) tai miten hänen toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin eli luultavasti tässä tapauksessa sinuun/äitiin ja ehkä myös voi olla huomion hakua. Tuntui, että tutkijatkaan eivät olleet varmoja. Lapsi testaa omaa toimintaa suhteessa ulkomaailmaan eli rakentaa sitä omaa identiteettiä ihmisenä?
Googletin enkuksi sanoilla 'why does a small child throw things' ja näköjään samaa asiaa mietitään paljon myös muualla maailmassa :)
Ja kyllä sitä on näköjään Suomeksikin kyselty, lähinnä keskustelusivuilla kuten vauva.fi. Yksi asiantuntijaneuvo löytyi pikahaulla https://www.terve.fi/kysymykset/kysy-asiantuntijalta-herkkutatti-taaper…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan katsoneeni jonkun kasvu/kasvatus/ihmisen kehitys-dokumentin, jossa viitattiin tuohon tietyn ikäkauden tavaroiden heittelyyn. Muistaakseni sitä oli analysoitu joko kehitysvaiheena, jolloin lapsi testaa taitoa miten hänen tekeminen vaikuttaa ulkopuoliseen maailmaan (en muista tarkkaan miten muotoilivat) tai miten hänen toiminta vaikuttaa muihin ihmisiin eli luultavasti tässä tapauksessa sinuun/äitiin ja ehkä myös voi olla huomion hakua. Tuntui, että tutkijatkaan eivät olleet varmoja. Lapsi testaa omaa toimintaa suhteessa ulkomaailmaan eli rakentaa sitä omaa identiteettiä ihmisenä?
Googletin enkuksi sanoilla 'why does a small child throw things' ja näköjään samaa asiaa mietitään paljon myös muualla maailmassa :)
Ja kyllä sitä on näköjään Suomeksikin kyselty, lähinnä keskustelusivuilla kuten vauva.fi. Yksi asiantuntijaneuvo löytyi pikahaulla https://www.terve.fi/kysymykset/kysy-asiantuntijalta-herkkutatti-taaper…
Tuolla enkunkielisilla sivuilla oli muuten yksi järkevän kuuloinen ja konkreettisia ehdotuksia sisältävä Penelope Leach-nimisen lapsipsykologin artikkeli babycenter.comin sivulla 'How do I stop my toddler from throwing things?' eli suomeksi 'Miten saan taaperoni lopettamaan tavaroiden heittelemisen?'
Itselläni on hieman nuorempi lapsi, mutta huomaan samaa käyttäytymistä jo tässä vaiheessa. Toki aloin itse miettimään että osaako lapsi erotella vielä esineitä, mitä heitellään, mitä pinotaan, mitä halataan, mitä kootaan jne. Päädyin vastaukseen ei. Kun lapsella on pallo kädessä hihkun että heitä heitä. Seuraavan lelun kohdalla en tee samaa, mutta luulen ettei lapsi osaa tehdä vielä eroa lelujen välillä. Voisiko lapsi tällä tavalla itsekin yrittää erottaa että mikä on mikäkin lelu?
Minä teen niin että kiellän ensin. En edes tässä vaiheessa etsi palloa, koska tuntuu että lapsi vain hämmentyy jos yhtäkkiä kiellon jälkeen nykäisen pallon esille ja alan viskomaan. Kiellon päälle koetan keksiä lelulle oman käyttötarkoituksen, riippuen mitä lelua tai tavaraa lapsi heittelee. Tämän jälkeen siirrän lelun syrjään ja lausun juhlallisesti että leikitään tällä sitten myöhemmin. Olen huomannut että pientä edistymistä on havaittavissa.
Ulkona ollessamme, vaikkapa hiekkalaatikolla missä muitakin, toista samat kuviot. Ei saa heittää, tämä on lapio tällä kaivetaan näin ikään, jaa laitetaampa se syrjään ja palataan asiaan myöhemmin.
Meillä lapseen on jokseenkin toiminut myös "selän kääntäminen", tyyliin, jos lapsi repii ruokalapun kaulastaan, en ole huomaavinakaan. Ei mene kauaa kun lapsi alkaa hamuamaan lappua itse takaisin kaulalle.
Nämä nyt olivat meidän perheen toimintatapoja, mutta toivottavasti tästä löytyisi edes jotain testattavaa. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla 2,5v lapsi, joka myös tykkää heitellä asioita. Mm.kynät, kirjat, hiekka, ruoka, lusikat, pikkuautot, pehmolelut jne. lentelevät usein, joskaan eivät aina. Mutta mitä sitten? Rikkoutuvia en anna heittää, mutta mitä väliä sillä on, että heittelee vaikka kyniä lattialle. Sitten jos heittelisi vaikka toisten päälle, niin toki ohjaisin heittämään muualle. Uskon, että jos asiasta on jatkuvasti kieltämässä, niin se vaan lisää heittelyintoa. Ulkona annan kyllä heittää vaikkapa hiekka, kunhan ei heitä muiden päälle. Pikkukiviäkin tykkää heitellä. Miksi kaikki pitäisi kieltää? Tämä ilmiselvästi on lapsille tärkeä kehitysvaihe. Tyttäreni osaa kyllä leikkiä muutakin kuin heittelyleikkejä, mutta jos ei osaisi, niin järjestäisin olisuhteita niin, että saa heitellä sydämensä kyllyydestä.
Hanki ap vaikka pallomeripallot, joita voi heitellä kotonakin. Meillä on, ja lapsi nauttii niiden viskelystä. Ainoa miinus on niiden keräily, mutta mitäpä sitä ei lapsen eteen tekisi!:)
Anteeksi kun siipeilen tässä ketjussa, mutta minun pikkuiseni läimii käsillään telkkaria enkä tiedä kuinka sen estäisin, kun lapselle "leikin" kohokohta on kun kiellän ja tulen kantamaan hänet pois.
Mikähän tuohon auttaisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän poika oli todella kova heittelijä sunnilleen 1,5-vuotiaasta yli 2,5 vuotiaaksi. Loppujen lopuksi eniten taisi auttaa aika ja se että poika rupesi ymmärtämään kieltoja. Mutta oli aika rankkaa aikaa kun ei pystynyt käymään paljon missään kun poika heitteli tavaroita muiden lasten päällekin :(
Eli mä sanoisin että kiellätte kun heittelee jotain kiellettyä ja annatte pojalle aikaa oppia.
Niin ja paljon tsemppiä! Kyllä se siitä
Huomioi lasta ja ole läsnä. Laita leluja pois, jätät vaan muutaman ja kerrot rauhallisesti että ei saa heittää. Ulkoilkaa.
Näin ammattikasvattajalle tuo käytös viittaisi johonkin oikeaan pulmaan, pitäisi vaan tietää enemmän. Tuntuuko lapsi ymmärtävän pieniä ohjeita? Tajuaako hän muiden leikkikalujen ideaa? Onko kehitysviivästymää? Sujuuko puhe ollenkaan?