Ovatko "nokkelat tosihauskat" ihmiset vilpittömiä?
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Eli siis sellainen erittäin ulospäin suuntautunut sanavalmis ihminen, kuka heittää sellaista nokkelaa läppää esim:
Minä: "okei, mä tuun katsomaan, niin ymmärrän"
Hän: "Niin, vai ymmärrätkö, hahhaah?"
Tässä vaiheessa katsoo pilke silmäkulmassa ja sanoo, että se oli läppä ja että olenko tosikko.
Ihan asiallisesti siis paljon ennen tuota juteltu asioista ja hänestä loistaa valoa, hän vaikuttaa täten siis onnelliselta ja hyvältä tyypiltä.
Tänään sit taas kysyi (töissä siis), että "onko se (mun tekemä homma) valmis ja hyvä nyt?"
Vastasin kujeillen:"No, eikös se siltä näytä?"
Hän vastasi: "No, onhan tuossa toivomisen varaa, mutta mun laatukriteerit onkin korkeammalla" :D
Kertokaa kokeneemmat, onko tuo ihan tyypillistä ja heille normaalia leikinlaskua, vaikka saattaa kuulostaa jollekin v*ttuilulta?
Oon nuori ja kokematon ihmistuntija. :D
Kommentit (35)
Mielestäni tuo on piikittelyä huumorin varjolla.
Ei tuo ole muuta kuin sinun (turvallisen ja helpon) kohteen alas painamista. Eihän noissa esimerkeissä ollut mitään nokkelaa. Ihan tavallista v1t tuilua.
Kaiffari on luuseri ja yrittää peittää sitä tuolla tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole muuta kuin sinun (turvallisen ja helpon) kohteen alas painamista. Eihän noissa esimerkeissä ollut mitään nokkelaa. Ihan tavallista v1t tuilua.
Kaiffari on luuseri ja yrittää peittää sitä tuolla tavoin.
No enpä tiedä. Kuitenkin ihan normijutuista tulee ja tuli ton jälkeen heittämään läppää.
Musta tuntuu, että hän käyttäytyy noin jotenkin tiedostamattaan.
Harmi, kun mun ihmistuntemus ei ollu vielä sillä tasolla, että tajuaisin olla hymyilevä ja reilu vasta, kun on saanut vähän syvemmän käsityksen toisesta.
Mut toisaalta se toinenkin voi silti aina yllättää.
Mut on se sairasta, kuinka tässä maailmassa ei kannata olla iloinen, avoin ja reilu kaikille heti kättelyssä, vaikka oikeasti haluaisikin.
Mut miten joku kuvittelee oikeasti, että fiksut ihmiset oikeasti jotenkin painuvat alas?
Itse itsensähän he nolaavat tolla käytöksellään, vai ovatko jääneet jälkeen henkisesti, että eivät tajua sitä?
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Luultavasti on vilpitön :D
Minäkin ilmeisesti olen profiloitunut kyseiseksi ihmiseksi tuolla ikävä-säikeessä kun en sitä kaivattuani tunnista mutta naapurin Penan ja angtisen exsän olen ihan salettiin tunnistanut :) Todellisuudessa elävässä elämässä en kuitenkaan taida tuohon ihmistyyppiin kuulua :)
Oikeassa elämässä nämä sutkauttelijat ovat aika rasittavia :D Tuossa käsitellään aihetta hieman: https://www.youtube.com/watch?v=-Ia6lQC2eCo
Noi puujalkajutut ovat mukavia silloin tällöin mutta jos lähipiiriin kuuluu joku joka 24/7 niitä viljelee niin järki lähtee. Sekin pointti on, että jos se sutkauttelija on taitava, siis ihmisiä lukemaan niin sehän on elämää rikastuttava juttu. Sutkauttelija pystyy siis toisinsanoen ihmisestä lukemaan kelle sutkauttelee ja kelle ei sutkauttele. Taitaa vaan 99% sutkauttelijoista ihmissuhdetaidoiltaan yhtä alhaisella tasolla kuin juttunsa.
-Aito ja alkuperäinen, (valitettavan) vähän käytetty yksilö-
Joo, no en voi sille minkään, että 80 % ihmisistä jotenkin vähän vajaita ja kuin petoja toisiaan kohtaan.
Kai sillekin joku syy ja selitys löytyy lopulta.
Parin vuoden pohdinnan jälkeen, sekä 5.5 vuoden tehtaalla työskentelyn jälkeen oon päättänyt, että tätä meininkiä vielä kestän, kunnes tilanne sallii vaihtaa työpaikkaa postinkantajaksi!
Siitä kuitenkin saa sen tarvittavan rahan ja saa oikeesti huilata toisilta ihmisiltä ja niiden mielensaasteelta. Kyllä se mun luonteella voittaa sen postinkantamisen haittapuolet.
Mun elämä ja onnellisuus on kuitenkin kyseessä!
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Eli siis sellainen erittäin ulospäin suuntautunut sanavalmis ihminen, kuka heittää sellaista nokkelaa läppää esim:
Minä: "okei, mä tuun katsomaan, niin ymmärrän"
Hän: "Niin, vai ymmärrätkö, hahhaah?"Tässä vaiheessa katsoo pilke silmäkulmassa ja sanoo, että se oli läppä ja että olenko tosikko.
Ihan asiallisesti siis paljon ennen tuota juteltu asioista ja hänestä loistaa valoa, hän vaikuttaa täten siis onnelliselta ja hyvältä tyypiltä.Tänään sit taas kysyi (töissä siis), että "onko se (mun tekemä homma) valmis ja hyvä nyt?"
Vastasin kujeillen:"No, eikös se siltä näytä?"
Hän vastasi: "No, onhan tuossa toivomisen varaa, mutta mun laatukriteerit onkin korkeammalla" :DKertokaa kokeneemmat, onko tuo ihan tyypillistä ja heille normaalia leikinlaskua, vaikka saattaa kuulostaa jollekin v*ttuilulta?
Oon nuori ja kokematon ihmistuntija. :D
Tuollaiseen kommenttiin voisit vastata, että okei, käydäänpäs tämä mun duunini nyt yhdessä huolella läpi, niin nähdään, mitä siinä on korjattavaa. kehottaisin ottamaan tuolin ja istumaan perseelleen.
Sitten ammattimaisesti aletaan käydä työ alusta alkaen läpi. Hän kertoo, mitä korjattavaa on, ja sinä otat palautteen vastaan. Jos korjausesitykset ovat oikeita ja perusteltuja, ne korjataan. Jos ne ovat mielestäsi huononnuksia, sanot mielipiteesi, mutta jos kyseessä on pomosi, hänen käskystään muutat ne silti.
Jos tyyppi alkaa himmailemaan, että leikkiähän tää vain oli, sinä siihen, että täällä tehdään töitä eikä jauheta paskaa. Että istuu vain alas ja hoitaa hommansa.
Työn läpikäymisen jälkeen kiität palautteesta.
Takaan, että simputus ei toistu, kun otat homman itse hallintaan, ja teet selväksi, ettei sinulta ole saatavissa helppoa egon buustausta.
Isäni on sellainen ihminen, joka selittelee, että kuulijalla on aina vastuu siitä miten hänen juttunsa tulkitsee. Yleensä jutut ovat todella piikikkäitä, jopa loukkaavia. Isääni en voi muuttaa, joten olen muuttanut toimintaani: en juuri tapaa häntä. Paljon parenpi näin.
Ei tuollainen ole huumoria, vaan typerää ja asiatonta käytöstä.
Turvallisinta olisi ottaa puujalkavitsejä niin, että kohdistaa ne itseensä. Minä varmaan en enää kerro vitsejä, turhaa ajanhukkaa ja harvalla on huumorintajua edes vitsin ymmärtämiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Eli siis sellainen erittäin ulospäin suuntautunut sanavalmis ihminen, kuka heittää sellaista nokkelaa läppää esim:
Minä: "okei, mä tuun katsomaan, niin ymmärrän"
Hän: "Niin, vai ymmärrätkö, hahhaah?"Tässä vaiheessa katsoo pilke silmäkulmassa ja sanoo, että se oli läppä ja että olenko tosikko.
Ihan asiallisesti siis paljon ennen tuota juteltu asioista ja hänestä loistaa valoa, hän vaikuttaa täten siis onnelliselta ja hyvältä tyypiltä.Tänään sit taas kysyi (töissä siis), että "onko se (mun tekemä homma) valmis ja hyvä nyt?"
Vastasin kujeillen:"No, eikös se siltä näytä?"
Hän vastasi: "No, onhan tuossa toivomisen varaa, mutta mun laatukriteerit onkin korkeammalla" :DKertokaa kokeneemmat, onko tuo ihan tyypillistä ja heille normaalia leikinlaskua, vaikka saattaa kuulostaa jollekin v*ttuilulta?
Oon nuori ja kokematon ihmistuntija. :D
Tuollaiseen kommenttiin voisit vastata, että okei, käydäänpäs tämä mun duunini nyt yhdessä huolella läpi, niin nähdään, mitä siinä on korjattavaa. kehottaisin ottamaan tuolin ja istumaan perseelleen.
Sitten ammattimaisesti aletaan käydä työ alusta alkaen läpi. Hän kertoo, mitä korjattavaa on, ja sinä otat palautteen vastaan. Jos korjausesitykset ovat oikeita ja perusteltuja, ne korjataan. Jos ne ovat mielestäsi huononnuksia, sanot mielipiteesi, mutta jos kyseessä on pomosi, hänen käskystään muutat ne silti.
Jos tyyppi alkaa himmailemaan, että leikkiähän tää vain oli, sinä siihen, että täällä tehdään töitä eikä jauheta paskaa. Että istuu vain alas ja hoitaa hommansa.
Työn läpikäymisen jälkeen kiität palautteesta.
Takaan, että simputus ei toistu, kun otat homman itse hallintaan, ja teet selväksi, ettei sinulta ole saatavissa helppoa egon buustausta.
No eikai sitä nyt noin vakavasti voi reagoida. Ihan hyvin tossa tilanteessa se vois alkaa vaan nauramaan tms. Ja repiä iloa irti lisää, kun näkee että toinen ottaa vakavasti. Paras kun vaan viis veisaa noistajutuista, niinkuin vaan huusinkin hymyillen ohimennen takaisin, että "niiin niiin". :D
Jos syyttä suotta alkaa vielä pätemään, niin ei vaan ota vakavasti tai edes kuuntele, niin ei se varmaan kauaa jaksa simputtaa, kun ei ketään kiinnosta hänen juttunsa. :D
Vierailija kirjoitti:
Joo, no en voi sille minkään, että 80 % ihmisistä jotenkin vähän vajaita ja kuin petoja toisiaan kohtaan.
Kai sillekin joku syy ja selitys löytyy lopulta.Parin vuoden pohdinnan jälkeen, sekä 5.5 vuoden tehtaalla työskentelyn jälkeen oon päättänyt, että tätä meininkiä vielä kestän, kunnes tilanne sallii vaihtaa työpaikkaa postinkantajaksi!
Siitä kuitenkin saa sen tarvittavan rahan ja saa oikeesti huilata toisilta ihmisiltä ja niiden mielensaasteelta. Kyllä se mun luonteella voittaa sen postinkantamisen haittapuolet.
Mun elämä ja onnellisuus on kuitenkin kyseessä!
Varmistan uteliaana, millainen sinä olet, jos 80 prosenttia on mielestäsi vähän vajaita?
Btw, tälle tyypille varmaan on jo moni suuttunut, koska ekan "vai ymmärrätkö" läpän jälkeen puhui siitä, kuinka ihmisistä ei ikinä tiedä, miten ne loukkaantuu. Tai siis mistä loukkaantuu.
Huhuh. Odotan sitä mun tulevaa postinkantajan uraa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Eli siis sellainen erittäin ulospäin suuntautunut sanavalmis ihminen, kuka heittää sellaista nokkelaa läppää esim:
Minä: "okei, mä tuun katsomaan, niin ymmärrän"
Hän: "Niin, vai ymmärrätkö, hahhaah?"Tässä vaiheessa katsoo pilke silmäkulmassa ja sanoo, että se oli läppä ja että olenko tosikko.
Ihan asiallisesti siis paljon ennen tuota juteltu asioista ja hänestä loistaa valoa, hän vaikuttaa täten siis onnelliselta ja hyvältä tyypiltä.Tänään sit taas kysyi (töissä siis), että "onko se (mun tekemä homma) valmis ja hyvä nyt?"
Vastasin kujeillen:"No, eikös se siltä näytä?"
Hän vastasi: "No, onhan tuossa toivomisen varaa, mutta mun laatukriteerit onkin korkeammalla" :DKertokaa kokeneemmat, onko tuo ihan tyypillistä ja heille normaalia leikinlaskua, vaikka saattaa kuulostaa jollekin v*ttuilulta?
Oon nuori ja kokematon ihmistuntija. :D
Tuollaiseen kommenttiin voisit vastata, että okei, käydäänpäs tämä mun duunini nyt yhdessä huolella läpi, niin nähdään, mitä siinä on korjattavaa. kehottaisin ottamaan tuolin ja istumaan perseelleen.
Sitten ammattimaisesti aletaan käydä työ alusta alkaen läpi. Hän kertoo, mitä korjattavaa on, ja sinä otat palautteen vastaan. Jos korjausesitykset ovat oikeita ja perusteltuja, ne korjataan. Jos ne ovat mielestäsi huononnuksia, sanot mielipiteesi, mutta jos kyseessä on pomosi, hänen käskystään muutat ne silti.
Jos tyyppi alkaa himmailemaan, että leikkiähän tää vain oli, sinä siihen, että täällä tehdään töitä eikä jauheta paskaa. Että istuu vain alas ja hoitaa hommansa.
Työn läpikäymisen jälkeen kiität palautteesta.
Takaan, että simputus ei toistu, kun otat homman itse hallintaan, ja teet selväksi, ettei sinulta ole saatavissa helppoa egon buustausta.
No eikai sitä nyt noin vakavasti voi reagoida. Ihan hyvin tossa tilanteessa se vois alkaa vaan nauramaan tms. Ja repiä iloa irti lisää, kun näkee että toinen ottaa vakavasti. Paras kun vaan viis veisaa noistajutuista, niinkuin vaan huusinkin hymyillen ohimennen takaisin, että "niiin niiin". :D
Jos syyttä suotta alkaa vielä pätemään, niin ei vaan ota vakavasti tai edes kuuntele, niin ei se varmaan kauaa jaksa simputtaa, kun ei ketään kiinnosta hänen juttunsa. :D
Ei tämä vain toimi. Ei tuo toimi koulukiusaamisen kanssa eikä toimi työpaikallakaan. Tuo on törpösti käyttäytyvälle ihmiselle yhtä kuin lupa jatkaa toimintaa entiseen malliin.
Vierailija kirjoitti:
Turvallisinta olisi ottaa puujalkavitsejä niin, että kohdistaa ne itseensä. Minä varmaan en enää kerro vitsejä, turhaa ajanhukkaa ja harvalla on huumorintajua edes vitsin ymmärtämiseksi.
Kerrot niin nokkelia vitsejä, että muut eivät käsitä niitä?
Kannattaisi varmaan esiintyä jossain, jos on todella taitava vitsinkertoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, no en voi sille minkään, että 80 % ihmisistä jotenkin vähän vajaita ja kuin petoja toisiaan kohtaan.
Kai sillekin joku syy ja selitys löytyy lopulta.Parin vuoden pohdinnan jälkeen, sekä 5.5 vuoden tehtaalla työskentelyn jälkeen oon päättänyt, että tätä meininkiä vielä kestän, kunnes tilanne sallii vaihtaa työpaikkaa postinkantajaksi!
Siitä kuitenkin saa sen tarvittavan rahan ja saa oikeesti huilata toisilta ihmisiltä ja niiden mielensaasteelta. Kyllä se mun luonteella voittaa sen postinkantamisen haittapuolet.
Mun elämä ja onnellisuus on kuitenkin kyseessä!
Varmistan uteliaana, millainen sinä olet, jos 80 prosenttia on mielestäsi vähän vajaita?
Anteeksi, taisin olla vähän tyly, mutta puhuin sydämestäni.
Olen vaan rauhaa rakastava ihminen, joka haluaa kohdella ja tulla kohdelluksi hyvin, ilman mitään oman egon buustauksia toisen kustannuksella tai muuta rumaa.
Meillä on töissä tuollaista, mutta jokainen meistä on ollut vuosia samassa työpaikassa, tunnemme toisemne hyvin, samoin itsemme, kukaan meistä ei ole täydellinen ja tunnustamme sen, apua voi kysyä ja virheet annetaan anteeksi, mutta juuri tuollaista lapsellista läppää voidaan puolin ja toisin välillä heittää.
Mutta kyllä toinen täytyy ensin tuntea ennenkuin tuohon ryhtyy.
Oletko tavannut kenties satakuntalaisen työkaverin?
Täällä vittuilu on välittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tuollainen tuntemanne ihmistyyppi oikeasti vilpitön, eikä tarkoita aiheuttaa mielipahaa toiselle nokkelilla jutuillaan?
Eli siis sellainen erittäin ulospäin suuntautunut sanavalmis ihminen, kuka heittää sellaista nokkelaa läppää esim:
Minä: "okei, mä tuun katsomaan, niin ymmärrän"
Hän: "Niin, vai ymmärrätkö, hahhaah?"Tässä vaiheessa katsoo pilke silmäkulmassa ja sanoo, että se oli läppä ja että olenko tosikko.
Ihan asiallisesti siis paljon ennen tuota juteltu asioista ja hänestä loistaa valoa, hän vaikuttaa täten siis onnelliselta ja hyvältä tyypiltä.Tänään sit taas kysyi (töissä siis), että "onko se (mun tekemä homma) valmis ja hyvä nyt?"
Vastasin kujeillen:"No, eikös se siltä näytä?"
Hän vastasi: "No, onhan tuossa toivomisen varaa, mutta mun laatukriteerit onkin korkeammalla" :DKertokaa kokeneemmat, onko tuo ihan tyypillistä ja heille normaalia leikinlaskua, vaikka saattaa kuulostaa jollekin v*ttuilulta?
Oon nuori ja kokematon ihmistuntija. :D
Tuollaiseen kommenttiin voisit vastata, että okei, käydäänpäs tämä mun duunini nyt yhdessä huolella läpi, niin nähdään, mitä siinä on korjattavaa. kehottaisin ottamaan tuolin ja istumaan perseelleen.
Sitten ammattimaisesti aletaan käydä työ alusta alkaen läpi. Hän kertoo, mitä korjattavaa on, ja sinä otat palautteen vastaan. Jos korjausesitykset ovat oikeita ja perusteltuja, ne korjataan. Jos ne ovat mielestäsi huononnuksia, sanot mielipiteesi, mutta jos kyseessä on pomosi, hänen käskystään muutat ne silti.
Jos tyyppi alkaa himmailemaan, että leikkiähän tää vain oli, sinä siihen, että täällä tehdään töitä eikä jauheta paskaa. Että istuu vain alas ja hoitaa hommansa.
Työn läpikäymisen jälkeen kiität palautteesta.
Takaan, että simputus ei toistu, kun otat homman itse hallintaan, ja teet selväksi, ettei sinulta ole saatavissa helppoa egon buustausta.
No eikai sitä nyt noin vakavasti voi reagoida. Ihan hyvin tossa tilanteessa se vois alkaa vaan nauramaan tms. Ja repiä iloa irti lisää, kun näkee että toinen ottaa vakavasti. Paras kun vaan viis veisaa noistajutuista, niinkuin vaan huusinkin hymyillen ohimennen takaisin, että "niiin niiin". :D
Jos syyttä suotta alkaa vielä pätemään, niin ei vaan ota vakavasti tai edes kuuntele, niin ei se varmaan kauaa jaksa simputtaa, kun ei ketään kiinnosta hänen juttunsa. :D
Ei tämä vain toimi. Ei tuo toimi koulukiusaamisen kanssa eikä toimi työpaikallakaan. Tuo on törpösti käyttäytyvälle ihmiselle yhtä kuin lupa jatkaa toimintaa entiseen malliin.
Ehkä siinä tapauksessa huono käytös jatkuu, kun joku ottaa nokkiinsa ja reagoi noihin juttuihin. Jos kukaan ei reagoi ja ota vastaan sitä herjaa, niin se palaa bumerangina takaisin lähettäjälle.
Mut jos lähtee mukaan negatiivisesti reagoiden tai vaan ottaa sen vastaan ja hiljenee, niin sillon se jatkuu.
Koulukiusaaminen on tyssänyt kyllä sellaisilla ihmisillä, ketkä eivät tunteella reagoi mihinkään. Jos kiusattu taas selvästi pahoittaa mielensä, niin sillon se on tuloksellista kiusata, ilman toivottua reaktiota ei.
Minusta tuollainen puolinaljailu on yleistä ainakin miehisissä työpaikoissa. Kumppanini on mielestäni rennompi asenteeltaan kuin itse olen ja tykkää huumorista ja katsoo paljon komediasarjoja jne. Hänellä tuollainen huumorillinen herjanheitto on jotenkin tullut kasvatuksessa eli isänsä oli sellainen huumorin varjolla herjaa heittävä ja työpaikassaan naljailevat työmiehet toisilleen enemmän tai vähemmän tosissaan. Samassa veneessä ovat kuitenkin eli pohjalla on yhtä köyttä-vetäminen.
Sanoisin että joillakin se vaan kuuluu persoonaan mutta sanotaan että siellä huulenheiton joukossa voi olla totuuden siemenkin. Eli se on sellaista puolileikillistä-totuudellista herjan heittoa. Siis voi olla, voi olla olemattakin kunhan henkilön vain pitää saada pistettyä asia leikiksi tai tuoda itseään esiin hyvänä ja hauskana tyyppinä mitä saattaa oikeasti ollakin. Joillakin on vaan terävämmät tilannehoksottimet ja tykkäävät sitten kommentoida jotakin huumorinvarjolla.
Vaikea sanoa.
Mielipiteitä? Onko tuo sitä työpaikkakiusaamista?