Ei hyvän parisuhteen salaisuus ole yhteiset harrastukset ja mielenkiinnon kohteet

Juuri näin. Meillä ihan sama, yhdessä 18 vuotta.

Onnistuneen parisuhteen salaisuus on yhteisen ajan minimointi.

Miksi molempien pitäisi olla esim. Luontoihminen, jotta se toimii? Jos kuitenkin pystyy joustamaan, että osallistuu välillä toisen intresseihin.

Itselllä se kokemus, että nykyään ei riitä nuo vaan pitää olla samat mielenkiinnon kohteet.

Silloin 18v tai 30v sitten oli kaikki toisin.

Mitä ihmisen arvot todellisuudessa on?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmisen arvot todellisuudessa on?

Arvo kertoo sen, mitä pitää tärkeänä, mitä arvostaa.

Meillä on samat arvot, harrastukset ja mielenkiinnon kohteet, mutta tärkeintä on jakaa samat arvot.

Vierailija kirjoitti:

Onnistuneen parisuhteen salaisuus on yhteisen ajan minimointi.

valitettavasti totta

-naimissa ööö 18 vuotta jo? perkeles...

Vierailija kirjoitti:

Onnistuneen parisuhteen salaisuus on yhteisen ajan minimointi.

Jotain en nyt täysin ymmärrä. - Jos idelaalissa parisuhteessa on mahdollismman vähän yhteistä aikaa, niin eikö silloin olisi alun alkaenkin parempi pysyä sinkkuna, niin ei tarvitsisi kohdata toista välttämättä lainkaan, tai tietää mitään toisen menoista ja tekemisistä, saati jakaa hänen kanssaan yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmisen arvot todellisuudessa on?

Arvo kertoo sen, mitä pitää tärkeänä, mitä arvostaa.

Ja se miten toimii, kertoo mitkä ihmisen arvot todellisuudessa ovat ja mitkä asiat hän laittaa etusijalle elämässä.

Eräs hyvän parisuhteen salaisuus myös on, että molemmilla puoliskoilla on säännöllisesti omaa sivukivaa miesten ja naisten reissuilla. Asiaa ei pidetä sitä harrastavien keskuudessa pettämisenä, vaan ihan "normaalina" asiana, koska se tuo kipinää omaan parisuhteeseen.

Asiasta ei myöskään keskustella koskaan kenenkään kanssa, eikä siitä varsinkaan kysytä kotona. Katsokaa ympärillenne, kuinka paljon sitä tapahtuu lähipiireissänne, niin saatatte yllättyä..

Pariskunnat jotka viettävät lähes kaiken ajan yhdessä, eivät luonnollisestikaan tätä harrasta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi molempien pitäisi olla esim. Luontoihminen, jotta se toimii? Jos kuitenkin pystyy joustamaan, että osallistuu välillä toisen intresseihin.

Tai vaikkei osallistuisi toisen juttuihin, niin hyväksyy ne ja antaa mahdollisuuden tehdä niitä. Itseäni kyllä alkavat ainakin jossain määrin kiinnostaa asiat, joista rakas ihminen kiinnostunut ja jotka ovat hänelle tärkeitä. On myös hyvin seksikästä, kun mies puhuu tai tekee asioita, jotka hallitsee ja jotka ovat hänelle intohimo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmisen arvot todellisuudessa on?

Arvo kertoo sen, mitä pitää tärkeänä, mitä arvostaa.

Jos minä pidän tärkeänä liikuntaa ja puoliso elämyksiä. Miksi se vaikuttaisi parisuhteeseen millää tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Eräs hyvän parisuhteen salaisuus myös on, että molemmilla puoliskoilla on säännöllisesti omaa sivukivaa miesten ja naisten reissuilla. Asiaa ei pidetä sitä harrastavien keskuudessa pettämisenä, vaan ihan "normaalina" asiana, koska se tuo kipinää omaan parisuhteeseen.

Asiasta ei myöskään keskustella koskaan kenenkään kanssa, eikä siitä varsinkaan kysytä kotona. Katsokaa ympärillenne, kuinka paljon sitä tapahtuu lähipiireissänne, niin saatatte yllättyä..

Pariskunnat jotka viettävät lähes kaiken ajan yhdessä, eivät luonnollisestikaan tätä harrasta.

Sivukivalla on minusta vähän kaksimielinen klangi. - Mutta, mutta sikäli olen kanssasi samaa mieltä, että on hyvä, jos kumppanilla on muitakin läheisiä ja hyviä ihmissuhteita, eikä ole toiselle se yksi ja ainoa tärkeä. Ja ainakaan omasta mielestäni tällöin ei ole juurkaan mitään merkitystä sillä, mitä sukupuolta nuo muut läheiset ja tärkeät ihmiset edustavat.

Samat arvot ovat toki ehkä kaikkein tärkeintä, mutta mistä keskustellaan ja minkälaista arki on, jos mitään yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole? Itse koen, että temperamenttien yhteensopivuus on myös tärkeää, kovin menevän, sosiaalisen ja ulospäinsuuntautuneen miehen kanssa suhde vaatisi liikaa kompromisseja ja kaipaisimme molemmat erilaista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi molempien pitäisi olla esim. Luontoihminen, jotta se toimii? Jos kuitenkin pystyy joustamaan, että osallistuu välillä toisen intresseihin.

Tai vaikkei osallistuisi toisen juttuihin, niin hyväksyy ne ja antaa mahdollisuuden tehdä niitä. Itseäni kyllä alkavat ainakin jossain määrin kiinnostaa asiat, joista rakas ihminen kiinnostunut ja jotka ovat hänelle tärkeitä. On myös hyvin seksikästä, kun mies puhuu tai tekee asioita, jotka hallitsee ja jotka ovat hänelle intohimo.

Kyllä minun mielestäni on parempi, että parilla on yhteiset mielenkiinnon kohteet. Itse en pystyisi hyväksymään sitä, että kumppani käyttää huomattavan ajan vapaa-ajastaan johonkin tyhjänpäiväiseen harrastukseen ilman perhettään, olipa se harrastus mikä tahansa. Omassa kumppanin valintaprosessissa tämänkin asian huomioin.

28v yhdessä.

Ei yhteisiä harrastuksia.

Hyvin paljon yhteistä aikaa.

5 lasta.

Sanoisin onnelliseksi liitoksi.

Arvot ovat kyllä hyvin pitkälti samanlaiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eräs hyvän parisuhteen salaisuus myös on, että molemmilla puoliskoilla on säännöllisesti omaa sivukivaa miesten ja naisten reissuilla. Asiaa ei pidetä sitä harrastavien keskuudessa pettämisenä, vaan ihan "normaalina" asiana, koska se tuo kipinää omaan parisuhteeseen.

Asiasta ei myöskään keskustella koskaan kenenkään kanssa, eikä siitä varsinkaan kysytä kotona. Katsokaa ympärillenne, kuinka paljon sitä tapahtuu lähipiireissänne, niin saatatte yllättyä..

Pariskunnat jotka viettävät lähes kaiken ajan yhdessä, eivät luonnollisestikaan tätä harrasta.

Sivukivalla on minusta vähän kaksimielinen klangi. - Mutta, mutta sikäli olen kanssasi samaa mieltä, että on hyvä, jos kumppanilla on muitakin läheisiä ja hyviä ihmissuhteita, eikä ole toiselle se yksi ja ainoa tärkeä. Ja ainakaan omasta mielestäni tällöin ei ole juurkaan mitään merkitystä sillä, mitä sukupuolta nuo muut läheiset ja tärkeät ihmiset edustavat.

Eiköhän tuo tarkoittanut sivukivalla nimenomaan seksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ihmisen arvot todellisuudessa on?

Arvo kertoo sen, mitä pitää tärkeänä, mitä arvostaa.

Jos minä pidän tärkeänä liikuntaa ja puoliso elämyksiä. Miksi se vaikuttaisi parisuhteeseen millää tavalla?

Puoliso ei välttämättä saa haluamiaan elämyksiä liikunnasta. Entä jos hän toivoo, että sinäkin harrastat elämyksiä enemmän ja liikuntaa vähemmän. Eiköhän siinä pisteessä tämä rupea suhdetta rassaamaan. Tai jopa kieltää liikkumisen ajanhukkana. Mitäs siitä tykkäisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi molempien pitäisi olla esim. Luontoihminen, jotta se toimii? Jos kuitenkin pystyy joustamaan, että osallistuu välillä toisen intresseihin.

Tai vaikkei osallistuisi toisen juttuihin, niin hyväksyy ne ja antaa mahdollisuuden tehdä niitä. Itseäni kyllä alkavat ainakin jossain määrin kiinnostaa asiat, joista rakas ihminen kiinnostunut ja jotka ovat hänelle tärkeitä. On myös hyvin seksikästä, kun mies puhuu tai tekee asioita, jotka hallitsee ja jotka ovat hänelle intohimo.

Kyllä minun mielestäni on parempi, että parilla on yhteiset mielenkiinnon kohteet. Itse en pystyisi hyväksymään sitä, että kumppani käyttää huomattavan ajan vapaa-ajastaan johonkin tyhjänpäiväiseen harrastukseen ilman perhettään, olipa se harrastus mikä tahansa. Omassa kumppanin valintaprosessissa tämänkin asian huomioin.

Hän ei varmaan kokisi sitä harrastusta "tyhjänpäiväisenä". Oletko todella sitä mieltä, että parisuhteessa olevilla tai perheellisillä ei voi olla itsenäisiä harrastuksia? Totta kai liika on liikaa siinä, kuinka suuren osan ajasta harrastus haukkaa. Ei kai se kuitenkaan ole tarpeellista kummankaan täysin luopua omista jutuistaan.