Mitäs jos teinin yhteishaussa hakema paikka osoittautuukin virheeksi?

Yhteishakuun on vielä puoli vuotta. Kyllä sitä päätöstä on vielä aikaa miettiä.

Jos valitsee väärin, ei auta kuin hakea uudelleen ja toivoa, että osuu seuraavalla kerralla sopivampaan paikkaan. Ensimmäisellä kerralla sisäänpääsy on helpompaa, mutta jos todella on epäonnistunut valinta, kannattaa kyllä yrittää uudelleen. Työelämässä ollaan kuitenkin sen verran pitkään, että ei ihan itselleen sopimattomaan työhön kannata suunnata.

Moni nuori on juuri tuossa yläasteen aikoihin hyvinkin välinpitämätön opintojen suhteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peli olisi menetetty ja nuoresta ei koskaan tulisi mitään. Useimmat havahtuvat jossain vaiheessa suunnittelemaan tulevaisuuttaan tarkemmin. Muutoksia ajatteluun tulee ihan jo iän ja kasvun myötä, mutta myös siten, että tulee oltua kesätöissä hanttihommissa ja huomaa, etteivät kaikki työt suinkaan ole helppoja ja hauskoja.

Ellei ole matkalla kutsumusammattiin, niin epäselvää se on yleensä tässä vaiheessa vuotta kaikille muillekin 9 luokkalaisille.

Jos sattuu tekemään väärän valinnan, niin silloin voi vaihtaa - onpa oppinut ainakin sen, että tietää, mikä ala ei itselle sovi.

Sitten miettii uudestaan. Ei nämä yläasteen yhteishaut ole loppuelämän sitovia päätöksiä. Itse löysin sen "oman juttuni" päälle kolmekymppisenä kolmannesta ammatista. 

Mun poika huomasi 2 viikon jälkeen että on väärässä paikassa. Otti selvää mahdollisuuksista ja sai vaihdettua ihan toiselle alalle.

Laita se lukioon, niin saa lisäaikaa miettiä sitä tulevaisuuden ammattia. Turha lähteä opiskelemaan ammattiin ilman kiinnostusta juuri siihen alaan.

Lukion suorittamisesta voi lisäksi olla tulevaisuudessa hyötyä työnhaussa ja palkkatason kanssa.

Sitten vaihtaa. Oletko näitä, joiden mielestä on "turhaa tietoa" ja "turhia aineita"? Kuule, kaikki on hyödyksi.

Minun jälkeläiseni on vaihtanut koulua kolme kertaa peruskoulun jälkeen. Voi nyt (ehkä) olla alalla, josta valmistuu.

Työelämässä ehtii olla 40 vuotta, vaikka ei heti tietäisi, mihin suunnata. Ja viisaat sanovat, että uusi ala ja työ pitää opiskella silti 2-3 kertaa ennen eläkeikää.

Jos ala ei tunnukaan hyvältä, sitä voi vaihtaa. Vaikka monta kertaa.

Kannattaa tosiaan lukioon hakea, jos ei mitään tietoa tulevaisuudesta ole. Lukion voi aina lopettaa kesken, ja siirtyä ammattikouluun, jos ei lukion aikana keksi, mihin korkeakouluun hakisi. Jos lukiosta siityy ammattikouluun, voi vielä saada hyväksilukujakin.

Toinen vaihtoehto on vapaaehtoinen kymppiluokka, mutta siinäkään ei sinänsä ole järkeä, jos lukioon vaan pääsee.

Siiinä on ristiiriiita siinä että ihhminen kuvittelee voivansaa elää ilman että aivoillle tuotettaisiiin ärsykkeitä muttta se ei ole sovinnnaista ja luontevaaa aivoille.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa tosiaan lukioon hakea, jos ei mitään tietoa tulevaisuudesta ole. Lukion voi aina lopettaa kesken, ja siirtyä ammattikouluun, jos ei lukion aikana keksi, mihin korkeakouluun hakisi. Jos lukiosta siityy ammattikouluun, voi vielä saada hyväksilukujakin.

Toinen vaihtoehto on vapaaehtoinen kymppiluokka, mutta siinäkään ei sinänsä ole järkeä, jos lukioon vaan pääsee.

 Jos ei tosiaan ole lukumotivaatiota niin ei ne juostenkustut lukiopaperitkaan oikeen hyödytä.

Hyvin harva tietää vielä 9 luokalla mitä oikeasti haluaa tehdä. Nykyisin on suht helppo vaihtaa alaa, jos saatu paikka ei tunnu omalta. Moni vaihtaa päälle kolmikymppisenäkin ongelmitta. Anna nuoren rauhassa etsiä omaa tietään äläkä ota turhaan paineita. Ja ennen kaikkea älä painosta nuorta valinnan suhteen. Elämällä on tapana järjestää asiat tavalla tai toisella kun aika on kypsä. 

Vierailija kirjoitti:

Siiinä on ristiiriiita siinä että ihhminen kuvittelee voivansaa elää ilman että aivoillle tuotettaisiiin ärsykkeitä muttta se ei ole sovinnnaista ja luontevaaa aivoille.

Etttä jos aivot eivätt saaa stimulaatiotaa ns terveeöllisestä ympäristööstää niin se johtaaa kompensoiintiin ja dopamiinia vapautetaaan erinäiisin muin keiinoin mikää johtaaa taas rikokseen poluillle jottta on varaaa saaada kompensaatioota taii aivott jatkuvallla syötölllä pyöritteleväät kompendaationa negatiivisia ajatuksiia.

Jos nuori on muuten tasapainoinen eikä syrjäytymisvaaraa ole, ei hän syrjäydy vain siksi, ettei heti löydä oikeaa opintoalaa. Kyllä sen ehtii löytää myöhemminkin. 

Älä nyt hyvä ihminen vielä stressaa millään kouluvalinnoilla. Niihin on aikaa vielä puoli vuotta. Siinä ajassa ehtii tuossa iässä tapahtua paljon. Saattaa jopa löytyä se itselle mieluinen ala. Rennosti vaan niin ei nuorikaan stressaannu turhaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos valitsee väärin, ei auta kuin hakea uudelleen ja toivoa, että osuu seuraavalla kerralla sopivampaan paikkaan. Ensimmäisellä kerralla sisäänpääsy on helpompaa, mutta jos todella on epäonnistunut valinta, kannattaa kyllä yrittää uudelleen. Työelämässä ollaan kuitenkin sen verran pitkään, että ei ihan itselleen sopimattomaan työhön kannata suunnata.

Moni nuori on juuri tuossa yläasteen aikoihin hyvinkin välinpitämätön opintojen suhteen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peli olisi menetetty ja nuoresta ei koskaan tulisi mitään. Useimmat havahtuvat jossain vaiheessa suunnittelemaan tulevaisuuttaan tarkemmin. Muutoksia ajatteluun tulee ihan jo iän ja kasvun myötä, mutta myös siten, että tulee oltua kesätöissä hanttihommissa ja huomaa, etteivät kaikki työt suinkaan ole helppoja ja hauskoja.

Tai sitten töissä huomaa, että onpa homma kivaa ja hauskaa. Haluankin tehdä tätä enkä opiskelemaani alaa.