Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa osa lapsista on koulumatematiikassa jopa kaksi vuotta muita lapsia jäljessä
Miten noin suuri ero on selitettävissä? Onko lasten älykkyydessä noin isoja eroja vai onko suomalaisessa opetuksessa vikaa?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Miten noin suuri ero on selitettävissä? Onko lasten älykkyydessä noin isoja eroja vai onko suomalaisessa opetuksessa vikaa?
Ero johtuu siitä, mitä kotona tehdään tai ei tehdä. Koulu ei pysty valitettavasti kaikkia vanhempien laiminlyöntejä paikkaamaan.
Näiden uutisten jälkeen pitää olla iloinen, että omat lapset eivät kuulu tuohon osaamattomien joukkoon. Tosin tasapäistämisen nimissä heidän pitää todennäköisesti olla käyttämättä osaamistaan, ettei jollekin osaamattomalle tule paha mieli. Niinhän koulussa muutenkin nyt on, osaamistaan ei saa näyttää, koska koulussa ei ole vuosiin ollut tarkoituksena oppia mitään.
Tuoreen selvityksen mukaan Suomessa osa aikuisista on koulumatematiikassa, lukemisessa ja kirjoittamisessa jopa 40 vuotta muita aikuisia jäljessä.
Suomessahan piti olla maailman parhaat koulut joita tultiin ihmettelemään Amerikasta ja Japanista asti. En uskonut Suomen koulutusihmeeseen silloin ja enää ei kai usko kukaan muukaan. Aina kun jotain oikein hehkutetaan niin arvaa mikä on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun eihän nykyään saa lapsilta ja nuorilta vaatia mitään. Tein itse viisi vuotta aineenopettajan töitä ja sitten riitti. Vaihdoin alaa. Lapset ja nuoret eivät siedä hetkenkään tylsyyttä, opettajan pitäisi olla viihdyttäjä joka tekee kaikki mahdolliset sirkustemout tunneilla jotta oppilailla olisi kivaa. Minkään eteen nuoret eivät jaksa tehdä töitä tai pinnistellä. Tätähän juuri matematiikassa tarvittaisiin, laskurutiinia ja pinnistelyä vaikeiden asioiden oppimiseksi. Sama homma esimerkiksi kielissä. Sanoja ei voi opetella kotona ja jos tätä vaadit, tulevat vanhemmat linjoja pitkin iltaisin. Jos et saa maagisesti kaadettua kaikkea tietoa suoraan lasten aivoihin, ilman että heidän täytyy itse tehdä mitään oppimisensa eteen, olet huono opettaja. Iso hatunnosto kaikille opettajille. Ei siinä paljon pitkä kesäloma painanut kun työ muuten niin uuvuttavaa. Onneksi tajusin lähteä ajoissa pois.
Edellinen vielä jatkaa.. mille alalle vaihdoit? Olen alkanut vakavasti harkita. Käytännössä teen paljon töitä ja valmistelen, ja silti epäonnistun ja koen riittämättömyyttä, eikä palkkakaan kohtaa työmäärää. Tuntuu ihan tuskalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta kun eihän nykyään saa lapsilta ja nuorilta vaatia mitään. Tein itse viisi vuotta aineenopettajan töitä ja sitten riitti. Vaihdoin alaa. Lapset ja nuoret eivät siedä hetkenkään tylsyyttä, opettajan pitäisi olla viihdyttäjä joka tekee kaikki mahdolliset sirkustemout tunneilla jotta oppilailla olisi kivaa. Minkään eteen nuoret eivät jaksa tehdä töitä tai pinnistellä. Tätähän juuri matematiikassa tarvittaisiin, laskurutiinia ja pinnistelyä vaikeiden asioiden oppimiseksi. Sama homma esimerkiksi kielissä. Sanoja ei voi opetella kotona ja jos tätä vaadit, tulevat vanhemmat linjoja pitkin iltaisin. Jos et saa maagisesti kaadettua kaikkea tietoa suoraan lasten aivoihin, ilman että heidän täytyy itse tehdä mitään oppimisensa eteen, olet huono opettaja. Iso hatunnosto kaikille opettajille. Ei siinä paljon pitkä kesäloma painanut kun työ muuten niin uuvuttavaa. Onneksi tajusin lähteä ajoissa pois.
Edellinen vielä jatkaa.. mille alalle vaihdoit? Olen alkanut vakavasti harkita. Käytännössä teen paljon töitä ja valmistelen, ja silti epäonnistun ja koen riittämättömyyttä, eikä palkkakaan kohtaa työmäärää. Tuntuu ihan tuskalta.
Minulla on siis kieltenopettajan pätevyys. Opiskelin taloustieteitä ja olen nykyään kansainvälissä tehtävissä isossa yrityksessä.
Suomessa on aikuisia m a m u j a , jotka eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes nimeään.
Itseohjautuvuus. Sepä se. Meillä varhaiskasvatuksessa se kulkee nimellä "lapsilähtöisyys". Esim. ennen otettiin päikyssä aina aamupiiri ja päiväpiiri missä opeteltiin esim. numeroita, kuukausia ja viikonpäiviä. Kun niitä tahkottiin ne opittiin, vaikka välillä ovat toki puuduttavia. Tottakai niitä voidaan ottaa myös pitkin päivää ja hauskoilla tavoilla (jumpaten, laulaen, lorutellen) mitä nykyään suositaan ja mikä on ihan kivaa vaihtelua. Mutta esim. aamupiirejä ei enää päiväkodissa suosita ollenkaan koska ne on "tylsiä".
Se vaan että näin lapset ei enää missään kohtaa joudu opettelemaan pitkäjänteisyyttä ja sitä että välillä asiat on tylsiä. Ja että oppiminenkin vaatii joskus vaan tylsää toistoa, eikä se ole pelkkiä sirkustemppuja aamusta iltaan. Meillä on ihan oikeasti päiväkodissa jo iso joukko 5-6-vuotiaita lapsia, joille edes 10 minuutin paikallaanolo piirissä - edes seisten - tuottaa SUURIA hankaluuksia. Ja kun ne on vielä oppineet siihen että mitään ei tehdä jos ei ole "kivaa" niin siinäpä sitä sitten lähdetään melkosilla eväillä kouluun. Tosin, koulussa se sama jatkuu "itseohjautuvuuden" nimissä.
Hoitajana ja 6-vuotiaan pojan äitinä olen aika huolissani tästä suuntauksesta. Minä ainakin vanhempana tahtoisin että pojan eskaripäivässä olisi myös hetkiä jolloin opetellaan niitä keskittymistaitojakin ja milloin ihan rehellisesti saisi olla TYLSÄÄ.
Mikäs ihme tuo on, ne jotka kykenisivåt oppimaan, pyörittävät peukaloitaan kun hitaimman mukaan edetään.
Vierailija kirjoitti:
Koulussa opettaminen on tuulimyllyjä vastaan taistelua. Lapset/nuoret eivät halua tehdä mitään, jonka eteen pitää nähdä vaivaa. Yksi oppilas pelasi tunnilla kännykällä, annoin jälki-istuntoa kun ei lopettanut kehottamalla. Repi sitten kaikki tekemänsä tehtävät silpuksi, ja uhkaili että jos en ota jälkkää pois, hän ei tee enää mitään. En ottanut jälkkää pois, ja saan varmaan vanhemmat ja esimiehen niskaan. Kaiken pitää tapahtua nopeasti ja vaivattomasti, mutta kun oppiminen vaatii väkisinkin työn tekoa. Näitä tosilaiskoja lapsia on noin 22 oppilaan luokasta keskimäärin 6-8 kpl.
Nämäkö sitten maksavat tulevaisuudessa meidän eläkkeet?
Moni on vuosikausia jäljessä myös sanavarastossa, lukemisessa, kirjoittamisessa ja ihan yleistiedossa. Moni yläkoululainen ei esim. tiedä onko valtio Euroopassa vai ei, onko keskiajalla ollut sähköä tai voiko permanenttussilla piirrellä kaverin vaatteisiin. Ja ihan suomenkielisistä yleisopetuksen oppilaista on kyse. Tänään yksikin teini söi omaa huppuaan ja äänteli itsekseen kirkuen tunnilla.
Terkkuja yläkoulusta.
Opettajat kyllä vaatisivat ja opettaisivat, jos vaan annettaisiin. Nykyään ei anneta. Huoltajat nostavat äläkän, jos oppilaalta vaaditaan työntekoa.
Luulisi erojen olevan isompiakin. Ainakin omassa aineessani eli äikässä erot ovat suuremmat. Ne repeävät, koska osa lapsista lukee vapaa-aikana ja keskustelee vanhempien kanssa jne. ja osa ei. Sanavarasto ja kielitaju kehittyvät kotona ja harrastuksissa, eivät vain äikäntunnilla. Lisäksi äikäntunneista 80 prosenttia on alakoulussa, joten yläkoulussa ei enää ole paljon tehtävissä.
Yleensä heikko oppilas kaiken kukkuraksi vielä välttelee työn tekoa viimeiseen asti. Ketään ei voi pakottaa oppimaan. Luokassa istumiseen ja opiskelun teeskentelyyn voi pakottaa, mutta ei siitä hyötyä ole.
Parhaat kasiluokkalaiset lukevat vapaaehtoisesti Tolstoita ja kirjoittavat tekstiä, jonka voisi sellaisenaan painaa vaikka lehteen. Heikoimmat eivät pysty ymmärtämään edes omia oppikirjojaan tai suullisesti kertomaan ajatuksistaan ja kirjoittavat vain muutamia yksinkertaisia päälauseita.
Matemaattiset vaikeudet ihan alaluokilla ovat usein ihan sellaisia, että ei tahdo muistaa numeroita, niiden järjestystä ja kymmenen ylitykset eivät ole automatisoituneita. Minun kahdesta lapsesta toisesta on tällaisia vaikeuksia.