Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä itkevälle naapurille?
05.09.2018 |
Onko teillä kokemusta siitä, että naapurin (aikuinen) itku kuuluu teidän asuntoonne? Oletteko puuttuneet asiaan/koittaneet auttaa vai antaneet olla? Entä jos itku on jatkunut päiväkausia?
Mitään muuta hälyyttävää ei asunnosta kuulu.
Kommentit (22)
Laitahan postiluukusta poliitikkojen vaalilupauksia, niin eiköhän ala jo naurattaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi luaja, pitääkö mun jatkossa itkeä hiljempaa, ettei naapuri ala syyllistää? Suren kun surettaa, ole iloinen, etten asunut tässä yhtiössä äitini sairastuttua syöpään. Silloin ulvoin välillä yksin jäätyäni kuin eläin, joka on käpälästä raudassa kiinni.
Mua hävettää itkeä kotona kun seinät on niin ohuet että naapurit varmaan ihmettelee, että mikähän sillä taas...
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Anna olla.
Ja se on hälyttävä, ei hälyyttävä. Miten voi olla noin vaikeaa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se nyt oikeasti päiväkausia jatkuu, niin voisin laittaa postiluukusta levyn suklaata ja lapun, jossa lukee että kyllä se siitä t. naapuri. Ei liian tungettelevaa tai uteliasta, mutta voi piristää tai ainakin naapuri sitten tajuaa, että vollotus kuuluu ympäri taloa.
Kysyisin mikä hätänä ja voinko auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
Entä jos käy läpi surutyötä ja saa vaikka 5 rutikuivan vuoden jälkeen itkettyä?
Minulle kävi niin, kylläkin omakotitalossa. Olisi ollut karmea, jos olis ollut toisenlainen asumismuoto, ja naapuri olisi siitä ruvennut "toimenpiteisiin". Onko itku/suru ei-sallittua ap:lle itselleen? Mitä se herättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luaja, pitääkö mun jatkossa itkeä hiljempaa, ettei naapuri ala syyllistää? Suren kun surettaa, ole iloinen, etten asunut tässä yhtiössä äitini sairastuttua syöpään. Silloin ulvoin välillä yksin jäätyäni kuin eläin, joka on käpälästä raudassa kiinni.
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
No voi pillunperä sentään, muiden tarvitse kuunnella töiden jälkeen jonkun ulvomista, itkeä voi myös hiljaisesti. Ihan älytöntä muiden joutua kärsimään siitä että jollain huono olla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos käy läpi surutyötä ja saa vaikka 5 rutikuivan vuoden jälkeen itkettyä?
Minulle kävi niin, kylläkin omakotitalossa. Olisi ollut karmea, jos olis ollut toisenlainen asumismuoto, ja naapuri olisi siitä ruvennut "toimenpiteisiin". Onko itku/suru ei-sallittua ap:lle itselleen? Mitä se herättää?
Ajattelin vain olisiko huomaavaista käydä kysymässä, voinko auttaa vai onko se liian tungettelevaa. Joskus kun itse itkin kauan aikaa niin toivoin että joku olisi tullut kysymään onko kaikki hyvin. Mutta ymmärrettävästi kaikki eivät halua. Kunhan mietin. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
No voi pillunperä sentään, muiden tarvitse kuunnella töiden jälkeen jonkun ulvomista, itkeä voi myös hiljaisesti. Ihan älytöntä muiden joutua kärsimään siitä että jollain huono olla
Ja sä olisit voinut "töissä" käyvänä miettiä ostatko oman asunnon = omakotitalon vai asutko jossain kerrostalossa vuokralla tai "omistat" asumisoikeuden. Ei, kivempi vaan oli päättää että mää poika muutan vuokralle ja viikonloppuisin sijoitan rahani kaljaan ja oon silloin vähän elämämkallu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
No voi pillunperä sentään, muiden tarvitse kuunnella töiden jälkeen jonkun ulvomista, itkeä voi myös hiljaisesti. Ihan älytöntä muiden joutua kärsimään siitä että jollain huono olla
Sinä olet varmaan niitä, jotka menevät vauvaperheiden oville raivoamaan, kun vauva itkee päiväsaikaan. Ei se aikuisen itku yhtään pahempi ääni ole, ja tuskin kestää yhtä kauan.
En usko että kukaan normaali ihminen loukkaantuu jos käy kysymässä vointia. Huolehtiminen on empatiaa. Ehkä vain se että jotkut saattavat olla tunnemyrskyn alaisena sellaisia, että reagoivat voimakkaasti ulkoisiin ärsykkeisiin. Jonkunlainen kilahdus saattaa siis olla mahdollinen jos kyselemään lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
No voi pillunperä sentään, muiden tarvitse kuunnella töiden jälkeen jonkun ulvomista, itkeä voi myös hiljaisesti. Ihan älytöntä muiden joutua kärsimään siitä että jollain huono olla
Sinä olet varmaan niitä, jotka menevät vauvaperheiden oville raivoamaan, kun vauva itkee päiväsaikaan. Ei se aikuisen itku yhtään pahempi ääni ole, ja tuskin kestää yhtä kauan.
Sinä taas olet niitä mielensäpahoittajia jotka eivät hyväksy muiden mielipiteitä ja laitat sanoja ihmisten suuhun. Aikuinen ihminen osaa hallita itseään, eikä ulvo niinkuin pieni lapsi ja päiväkausien ulvontaa ei kenenkään tarvitse/pidä kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene kysymään onko joku hätänä ja voiko auttaa jotenkin?
Ei jumalauta. Antakaa ihmisten itkeä kotonaan rauhassa! Eri asia sitten, jos öisinkin ulvoo ja valvottaa jatkuvasti naapureita.
No voi pillunperä sentään, muiden tarvitse kuunnella töiden jälkeen jonkun ulvomista, itkeä voi myös hiljaisesti. Ihan älytöntä muiden joutua kärsimään siitä että jollain huono olla
Ja sä olisit voinut "töissä" käyvänä miettiä ostatko oman asunnon = omakotitalon vai asutko jossain kerrostalossa vuokralla tai "omistat" asumisoikeuden. Ei, kivempi vaan oli päättää että mää poika muutan vuokralle ja viikonloppuisin sijoitan rahani kaljaan ja oon silloin vähän elämämkallu.
Menikö tunteisiin kun aloit päästäsi keksimään henkilökohtaisuuksia "loukkauksia", kertoo aika paljon ajatuksenjuoksustasi? Asun muuten ok-talossa, silti ei kenenkään ruikutusta tarvitse kuunnella, vaikka kerrostalossa asuisikin. Ja mitä vikaa oluenjuonnissa on?
Väkivallan uhri?