Yhteisten asioiden hoitaminen: oletko lusmu vai velvollisuudentuntoinen?

Välttelen koska en halua olla ihmisten kanssa tekemisissä. Olen kyllä velvollisuudentuntoinen.

Joihinkin osallistun joihinkin en. Osallistun niihin jotka koen hyödyllisiksi sellaiseen osallistuminen on ihan kivaakin.

Osallistun toki. Olen jopa taloyhtiön hallituksessa sekä koulun johtokunnassa ja kannatusyhdistyksen hallituksessa.

Mutta jotain hippaloita en enää viitsi olla järjestämässä. Teen vuorotyötä ja pidän huolta vapaa-ajallani perheestä, kahdesta lapsesta, noista luottamustehtävistä, opiskelen ranskaa, urheilen ja luen. En viitsi kyllä mitään duunipaikan kaljailtamia järkätä, koska en niihin ikinä itse osallistu. Hoitakoot ne nuoremmat, jotka niissä käyvätkin. Sinänsä en ole epäsosiaalinen tms., on vaan pakko priorisoida, että ehtii ja jaksaa kaiken.

En mitenkään erityisemmin nauti yhteisten asioiden hoidosta, mutta jonkun ne on hoidettava ja katson vähän niin kuin velvollisuudekseni osallistua. Siksi jätän ns. hauskemmat hommelit sivuun, koska tiedän, että ne hoituvat kyllä.

Riippuu yhteisöstä. Kavereiden ja perheen kanssa talkootkin voivat olla kivoja. Vieraampien kanssa hoidan pakolliset asiat velvollisuudentunnosta.

Mitään ylimääräistä (esim. pikkujouluja) en itse järjestä enkä yleensä kyllä osallistukaan, vaikka muut järjestäisivät.

Ekstroverttien hommaa. Hoidan itsekseni oman osuuteni.

Olen ollut vuosia (kahdeksan vuotta) erilaisissa vanhempainyhdistyksissä ja ties missä makkaranpaistajaisissa, mutta nyt kun nuorin lapsikin on jo 12 vuotias, niin olen jättänyt ne hommat muille suurimmaksi osaksi. Tottakai jotakin vielä teen, mutta muuten keskityn nyt työasioihini ja omiin harrastuksiini.