Lue keskustelun säännöt.
Voiko lapsen tulevaa murrosikää jollain tavalla lieventää / helpottaa?
03.09.2018 |
Onko jotain ihan konkreettisia vinkkejä, miten voisi elää, olla ja kasvattaa lasta ennen murrosikää? Voiko vanhemmat tehdä mitään työtä ns. etukäteen, jotta yhteys murrosikäiseen pysyisi hyvänä niissä kuohuissa ja jotta tilanne ei menisi pahaksi? Miksi joillain teineillä on paha murrosikä ja toisilla ei ole? En halua lapseni joutuvan epämääräisiin porukoihin, haluan, että keskusteluyhteys säilyy enkä haluaisi, että murrosikäisellä olisi kovin kamalaa esim. masennusta tai muuta ahdistusta.
Kommentit (19)
Et voi estää lasta elämästä. Teini-ikä on vaan koettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyl tiedä. Ainakin meidän 16-vuotiaalla hormonit ja aivojen kehitys aiheuttaa kaikenlaista yllätystä, vaikka miten oltaisiin valmistauduttu. Luonnekin on mikä on.
Ainoa tapa oikeastaan on varautua antamaan teinille paljon aikaa. Ja omasta terveydestä pitäisi pitää huolta.
Vanha "sääntö" on että jos uhmaikä oli paha nin teini-ikä helppo, ja toisinpäin.
Mutta ei helppoa murrosikää voi mitenkään "kasvattaa", kunhan muistat olla avoin lapsen touhuille etkä vedä heti kilareita kaikesta mitä tekee.
Mieluisa harrastus on ”suojannut” meillä aika hyvin. Ei ole oikein teini jaksanut eikä ehtinyt touhuilla mitään ylimääräistä säätöä. Me vanhemmat kuskataan edelleen paljon ja ollaan katsomassa pelejä yms. Siinä autossa istuessa tulee kaikenlaista juteltua ja oltua yhdessä.
Tästä kerroinkin taannoisessa harrastusketjussa, mutta sain sata alapeukkua ja hirveän ryöpytyksen. Ei kuulemma saa enää teinin vanhempien osallistua lapsen harrastuksiin edes kuskaamalla. Napanuora ei katkea. Mutta kerron nyt vielä kuitenkin että meillä, ja nähtävästi koko meidän 16-vuotiaiden poikien lätkäjoukkueella, on sama kuvio toiminut hyvin.
Ei se teini-ikä mikään peikko ole joka auttamatta ahmii lapsiuhreja. :D Hyvällä keskusteluyhteydellä pääsee jo pitkälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidät jämäkät ja johdonmukaiset säännöt ja rajat, niin että nuorella on helpot kapinoinnin kohteet, ei tarvitse mennä äärimmäisyyksiin. Ja muistat, että nuori on edelleen lapsi, otat iltaisin kainaloon, et jätä yksin kotiin yöksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Ei se teini-ikä mikään peikko ole joka auttamatta ahmii lapsiuhreja. :D Hyvällä keskusteluyhteydellä pääsee jo pitkälle.
En ole ihan samaa mieltä. Vietin viikonlopun ystäväni kanssa, jonka tyttären murrosikä "alkoi" tänä kesänä – murrosikä on siis alkanut aiemmin, mutta nyt tytöstä on tullut sellainen teinihirmu. Heillä on ollut aina todella hyvä keskusteluyhteys, ovat tähän asti voineet puhua kaikesta. Sitten, kun tämä nykyinen vaihe alkoi rytinällä, asia muuttui lähes yhdessä yössä.
Murrosiässä hormonit ovat sekaisin (toki ihan normaalilla tavalla), mikä (voi) aiheuttaa hallitsemattomia tunnekuohuja. Kyllä ne ajan mittaan loppuvat, mutta ei se keskusteluyhteys välttämättä aina auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi estää lasta elämästä. Teini-ikä on vaan koettava.
Aikuisen pitää pysyä aikuisena ja kantaa vastuu kasvattamisesta teini-iässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et voi estää lasta elämästä. Teini-ikä on vaan koettava.
Perheet joissa vanhemmat ovat lapsen yli jyrääviä tyranneja ja vallitsee armeijamainem kuri, niin alistetut lapset eivät koe murrosikää ollenkaan.
https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/olitko-kiltti-teini-tai-jaiko-…
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/teinin_aivoissa_tyrskyy
Ole luotettava ja turvallinen aikuinen hänelle. Siis sellainen, että lapsesi pystyy kertomaan sinulle ihan mitä tahansa. Tämä saavutetaan, kun et riitele hänen kanssaan turhista, etkä tuomitse hänen virheistään. Vähentää huomattavasti ahdistusta ja huonojen päätösten tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa luoda avoin ja kumpaankin suuntaan toimiva keskusteluyhteys jo aikaisemmin. Olla löysin rantein, kun murkku paiskii ovia. Pitää sitä hyvänä silloin kun se sen suostuu vastaanottamaan. Sanoa, että se on rakas ja mahtava tyyppi.
Ei mun lapsilla ollut hankalaa murrosikää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä auttoi se, että oli luotu hyvät jutustelutavat. Ehkä myös siitä oli teinivuosina apua, että nuoret olivat oppineet jo pienestä osallistumaan kotitöihin ja kasvaneet ajattelemaan, että oikeudet ja vastuut kulkevat käsikädessä. Neuvon ap:tä myös tutustumaan ja pitämään yhteyttä lasten kavereiden vanhempiin. Me luotiin kavereiden vanhempien kanssa yhteisiä pelisääntöjä. Molempien murrosikä meni paljon paremmin kuin etukäteen pelkäsin.
En tiedä teinkä mitä oikein tai mitä väärin, mutta meillä teini oli todella rauhallinen. Koulun jälkeen tuli suoraan kotia, teki läksyt jeti kun pyydettiin, auttoi kotitöissä. Ärsyttävää kyllä oli se että aina kun pyysi siivoamaan ei tapahtunut mitään vaan teini vain makasi sängyssä ja valetti apeana mitenkä on tylsää, ei ole tekemistä, eikä ole kavereita. Nykyään sama meno jatkuu vaikka asuu omillaan. Makaa työttömänä sängyllä ja valittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi estää lasta elämästä. Teini-ikä on vaan koettava.
Perheet joissa vanhemmat ovat lapsen yli jyrääviä tyranneja ja vallitsee armeijamainem kuri, niin alistetut lapset eivät koe murrosikää ollenkaan.
https://anna.fi/hyvinvointi/itsetuntemus/olitko-kiltti-teini-tai-jaiko-…
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/teinin_aivoissa_tyrskyy
Ei V mitä soopaa... "Murrosikää ei pitäisi nähdä vaikeana ikänä, vaan se on tärkeä kehitysvaihe, ja kapinointi on olennainen osa sitä. Jos nuorella ei ole näkyvää kriisiä, pitäisi olla huolissaan, sanoo asiantuntija."
Ole vaan keskusteleva, kuunteleva vanhempi. Ole läsnä.
Jos teini suuttuu, älä sinä alennu samalle tasolle. Ole aikuinen.
Rakasta, pöyhi tukkaa teiniltä, kaappaa kainoloon ja hali. Kerro kuinka tärkeä oletkaan!
Näitä olen kuuden teinin kanssa aikoinaan noudattanut.
Toisilla on mutkikkaampi murrosikä kuin toisella, mutta kyllä siitä selviää, niin teini kuin vanhemmatkin.
Ai et haluaisi xD Elämää ei voi hallita. Voi vain tehdä sen minkä pystyy.