Pakanuus

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Pakanalliset jumalat viettivät joskus "viimeisen ehtoollisen" seuraajiensa kanssa ennen kuolemaansa.

Pakanalliset jumalat herätettiin usein henkiin kuoleman jälkeen.

Kaste oli yleinen rituaali mysteerikulttien seuraajien keskuudessa. Johannes Kastaja saattoi jäljitellä tätä rituaalia ja tuoda sen juutalaisuuteen.

Ole viisas ja pidä pottunokkas erossa toisen valitsemasta polusta ja keskity kulkemaan vain omaasi. Kukin tulkoon uskollaan tai uskomatta olemisellaan autuaaksi eikä siinä ole kenelläkään nokankoputtamista. Varsinkaan jos ja kun SUOMEN LAKIA ei rikota eikä toisille aiheuteta vahinkoa. Oman uskonsa tai uskomatta olemisensa väkisin tuputtamalla mm. pelottelemalla, syyllistämällä ymv. saat vain vihat päällesi ja syyllistyt eräänlaiseen henkiseen väkivaltaan.

Perinne nauttia leipää ja viiniä jumalan symbolisena (tai todellisena) verenä ja lihana oli osa mysteeriuskontoja. Tämä vastaa Jeesuksen sanoja: "Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä" (Joh. 6:54).

Varhaiskristillinen kirkko tunnusti nämä yhtäläisyydet. Kristityt apologeetat Justinus Marttyyri (100-165 jKr.) ja Tertullianus (160-220 jKr.) kommentoivat kristillisten uskomusten, riittien ja rituaalien yhtäläisyyksiä mysteeriuskontoihin.

Siirtyminen pakanuudesta kristinuskoon tapahtui hyvin vähitellen ja epätasaisesti myöhäisantiikin ja varhaisen Bysantin maailmassa. Kolmannella vuosisadalla eaa. alkanut hellenistinen ekspansio oli tuonut kreikkalaista kulttuuria kauas Kreikan rajojen ulkopuolelle, mutta samalla se oli avannut tietä idästä tuleville uusille mystisille kulteille. Bysantti oli näiden kaikkien perillinen.

Tapahtui tietoisempi pakanallisten ja kristillisten uskomusten ja oppien sulautuminen.

Bysantin valtakunnan kahden ensimmäisen vuosisadan ajan virallinen politiikka pakanuutta kohtaan oli varovaista ja suvaitsevaa. 

Tänä aikana kristinusko omaksui monia pakanallisia elementtejä, ja lukuisia muinaisia kulttipaikkoja muutettiin kristillisiksi pyhäköiksi, joilla oli samanlainen yhteys.

Se, mitä nykyään pidetään Kristuksen syntymän juhlana, alkoi pakanallisena keskitalven juhlana.

Vierailija kirjoitti:

Varmasti mekin voisimme oppia jotakin niin sanotusta "pakanuudesta". On hämmästyttävää, että kristityt pitävät jopa tietyllä tavalla  valistunutta pakanuutta pahana. Se osoittaa heidän fanaattisuutta   omaa "oikeaa opetustaan" kohtaan. Hohhoijaa.

Totta maar.

Jehovat ovat yksinkertaisia duunareita. Alempaa kastia. Aivooestyjä hölmöjä. Suojasssa joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Jehovat ovat yksinkertaisia duunareita. Alempaa kastia. Aivooestyjä hölmöjä. Suojasssa joukossa.

Ei ole sen pahempia kuin fanaattiset ja uhkailevat kristyt. Samanlaisia kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Pakanallisilla jumalilla oli usein nimityksiä, kuten "maailman valo", "tie", "hyvä paimen" jne. Näitä nimiä on käytetty Jeesuksesta Kristuksesta.

Vai niin.

Kuulemma se glossolalia, jota kristtyt harjoittavat, on myös pakanuudesta.

Glossolaliaa esiintyy kaikissa maailman kolkissa. Se on hyvin yleistä pakanauskonnoissa ympäri maailman. Niihin kuuluvat Sudanin shamaanit, shango-kultti Länsi-Afrikan rannikolla, zor-kultti Etiopiassa, voodoo-kultti Haitissa sekä Etelä-Amerikan ja Australian alkuperäiskansojen uskonnot.

Vierailija kirjoitti:

Kuulemma se glossolalia, jota kristtyt harjoittavat, on myös pakanuudesta.

Glossolaliaa esiintyy kaikissa maailman kolkissa. Se on hyvin yleistä pakanauskonnoissa ympäri maailman. Niihin kuuluvat Sudanin shamaanit, shango-kultti Länsi-Afrikan rannikolla, zor-kultti Etiopiassa, voodoo-kultti Haitissa sekä Etelä-Amerikan ja Australian alkuperäiskansojen uskonnot.

Itse uskon, ett on olemassa myös sellaista glossolaliaa,  joka on todella jumalasta.

Miulla tulee mieleen pakana sanasta ateisti. Ateisti tarkoittanee Jumalan kieltämistä. Annan jäädä asian hautumaan Enkä ole fanaattisesti kiinnostunut pakanuudesta. Toisaalta olisi mukava tietää pakanuudesta. Olen kuullut mm. samaaneista, Jehovista jne.

Glossolaliaa pidetään jumalallisena kielenä riippumatta siitä, mistä uskonnollisesta perinteestä tulet. Se vaihtelee siitä, että se on Pyhän Hengen, enkelien, jumalten tai henkien kieltä ekstaattisessa transsitilassa. Sitä on usein verrattu maagisten perinteiden barbaarisiin sanoihin, kuten joihinkin kreikkalaisten maagisten papyrusten lauseisiin ja sanoihin.

Glossolalian esiintyminen sekä kristillisissä että nykyisissä ei-kristillisissä (pakanallisissa) uskonnoissa ei voi olla herättämättä useita uusia kysymyksiä. Mikä on glossolalian alkuperä? Mikä on sen tarkoitus? Mikä yhteys on glossolaliaa harjoittavien kristittyjen ja ei-kristittyjen välillä? Kenen työ se on, mikä henki? Eikö se ole kuolleiden henki, kuten joissakin paikoissa väitetään? Vai onko Saatana kaiken takana? Voisiko olla mahdollista, että glossolalia on ihmisen keksintö? Nämä ja muut kysymykset ansaitsevat perusteellista tutkimusta ja pohdintaa.

Vierailija kirjoitti:

Miulla tulee mieleen pakana sanasta ateisti. Ateisti tarkoittanee Jumalan kieltämistä. Annan jäädä asian hautumaan Enkä ole fanaattisesti kiinnostunut pakanuudesta. Toisaalta olisi mukava tietää pakanuudesta. Olen kuullut mm. samaaneista, Jehovista jne.

Mitäs niistä?