En kestä enää katella uhmakasta kakaraa

Niin paljon ärsyttää. mun pitää arkivapaanakin nousta ylös kun 4 lk

Ei tajuu nousta ylös kun kello soi, ei tajua liikkuu eteenpäin aamutoimissa.

Sit kun suutuin niin sit nousee, sit huutaa keittiöstä ÄITIIIIII istuttuaan siellä 1min.

Koska olin käynyt nostaa pöytään mm. Maidon (kakaran ongelma oli se että oonko minä laittanu maidon pöytään) voisko vitt* pikkuhiljaa alkaa ite ajatella?

Jos se maito on kylmää niin se ei ehkä oo ollu yötä pöydällä.

Haluan että kakara toimii niin että nousee ylös ku kello soi kävelee keittiöön ,pesee hampaat, syö, pukee päälle, lähtee kouluun.

Itse, huutamatta äitiä yhtään kertaa. >:(

Ootko nukkunut huonosti kun on pinni noin kiriällä?

Tässä taas elävä esimerkki ihmisestä, jonka olisi pitänyt ajatella vastasyntynyttä pidemmälle lapsen hankintaa. Älkää ihmiset hankkiko lapsia, jos teillä ei niiden kasvattamiseen riitä voimat. Ap, sinun kakarasi kuulostaa siltä, että on saanut päättää hieman liikaa asioista. Lapselle kuuluu sanella mitä tapahtuu ja niin tapahtukoon. Sano kakarallesi suoraan, että ei ole väliä onko äiti laittanut pöydän ja, että hän tästälähin menee itse omatoimisesti aamutoimiin ja äiti auttaa jos on vaikeampi homma tiedossa. Lapsestasi kasvaa muuten varsin uusavuton. Jos alkaa kitisemään uusista säännöistä, sanot että sitten olet ilman ruokaa tai omatpahan ovat hampaasi jos reikiintyvät. Neljännellä luokalla pitäisi jo pikkuhiljaa osata toimia aamulla itse, vaikka toki valvottuna.

Meillä ei olla edes noin omatoimisia. Harmi, että sain pojan. Tyttö (2 vuotta nuorempi) kyllä osaa olla itsenäinen eikä noilla rasita äitiä. Muuten sitten kyllä rasitti, ihan yhtä paljon. Milloinkaan ei olla tyytyväisiä ja hiljaa.

Kylmien äitien kokoontuminen näemmä menossa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä taas elävä esimerkki ihmisestä, jonka olisi pitänyt ajatella vastasyntynyttä pidemmälle lapsen hankintaa. Älkää ihmiset hankkiko lapsia, jos teillä ei niiden kasvattamiseen riitä voimat. Ap, sinun kakarasi kuulostaa siltä, että on saanut päättää hieman liikaa asioista. Lapselle kuuluu sanella mitä tapahtuu ja niin tapahtukoon. Sano kakarallesi suoraan, että ei ole väliä onko äiti laittanut pöydän ja, että hän tästälähin menee itse omatoimisesti aamutoimiin ja äiti auttaa jos on vaikeampi homma tiedossa. Lapsestasi kasvaa muuten varsin uusavuton. Jos alkaa kitisemään uusista säännöistä, sanot että sitten olet ilman ruokaa tai omatpahan ovat hampaasi jos reikiintyvät. Neljännellä luokalla pitäisi jo pikkuhiljaa osata toimia aamulla itse, vaikka toki valvottuna.

Monilla lapsilla on isäkin, joka ei tuota sanelua harrasta. Siinäpä lapsista vaan tulee tuollaisia, mutta siihen on hyvä ratkaisukin; antaa koko roska isälle, hoitakoot ja juoksennelkoot täyttämässä lasia ja selittämässä, että maito on kylmää.

Olet hirviö ihmiseksi naamioituneena. Lapsiparka.

Sitäpaitsi ei ole sanottua, että passatuista lapsista kasvaa uusavuttomia. He tuntevat itsensä rakastetuiksi.

Siinä on se vaan, että itse en saa siitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Olet hirviö ihmiseksi naamioituneena. Lapsiparka.

Itse olet hirviö, selkeästi jäänyt vanhemmillesi häviölle lapsena.

Juuri mietin aamulla herätessäni, että haluaisin rakastaa jotakuta. Ja mulla on lapsia. Mutta lasten rakastaminen ei ole yhtään sitä rakkautta, jota haluaisin kokea. Lapsilta ei saa mitään, ne ovat vain loputtomia kaivoja, jonne joutuu antamaan. Mieheltä saa rakkautta takaisin, näkee, että hän rakastaa sinua, lapsesta ei näe kuin selän, kun se on juuri kiukutellut sinulle, miksei taaskaan tee mitään, mitä tahdot.

Ja moni vanhempi, joka kuvittelee rakasvansa lapsiaan, on näitä kohtaan oikeasti ihan paska. Tai huono. Jos on mätä ihmisenä, on sitä myös vnhempana, vaikka toista luuleekin.

Mulla on viisi hössöttämässä aamupalapöydässä ja huutamassa äitiä ja jokainen kertoo omaa asiaansa iloisena, välillä nujakoivat keskenään.. Kissakin pyörii jaloissa ja koirakin tuntuu huutavan äitiä.

Ihanaa elämää! Jokaiselle teen leivän ja laitan maidon lasiin ja katson sukat valmiiksi. Repunkin pakkaan ja heitän selkään. Ovella pussataan ja halataan ja etsitään vielä kiireellä purukumia.. Rakkaita kultia!!

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon ärsyttää. mun pitää arkivapaanakin nousta ylös kun 4 lk

Ei tajuu nousta ylös kun kello soi, ei tajua liikkuu eteenpäin aamutoimissa.

Sit kun suutuin niin sit nousee, sit huutaa keittiöstä ÄITIIIIII istuttuaan siellä 1min.

Koska olin käynyt nostaa pöytään mm. Maidon (kakaran ongelma oli se että oonko minä laittanu maidon pöytään) voisko vitt* pikkuhiljaa alkaa ite ajatella?

Jos se maito on kylmää niin se ei ehkä oo ollu yötä pöydällä.

Haluan että kakara toimii niin että nousee ylös ku kello soi kävelee keittiöön ,pesee hampaat, syö, pukee päälle, lähtee kouluun.

Itse, huutamatta äitiä yhtään kertaa. >:(

10-vuotias lapsi tarvii kovastikin vielä äitiä ja etenkin äidin huomiota.

Lapselle ei ole mukavaa jos kokee itsensä jonkinlaiseksi rasitteeksi (kuten voi tekstistäsi päätellä).

Asia on nyt vaan niin, että aikuinen ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Yritä myös nähdä lapsesi lahjana ja muista, että hän ei loputtomiin asu kanssasi, ikäväkin sinulla voi vielä jossain vaiheessa tulla. Lapset kasvavat niin nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on viisi hössöttämässä aamupalapöydässä ja huutamassa äitiä ja jokainen kertoo omaa asiaansa iloisena, välillä nujakoivat keskenään.. Kissakin pyörii jaloissa ja koirakin tuntuu huutavan äitiä.

Ihanaa elämää! Jokaiselle teen leivän ja laitan maidon lasiin ja katson sukat valmiiksi. Repunkin pakkaan ja heitän selkään. Ovella pussataan ja halataan ja etsitään vielä kiireellä purukumia.. Rakkaita kultia!!

Näin sen mennä pitää, hyvä! ❤️

Hae apua jos sitä tarvit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon ärsyttää. mun pitää arkivapaanakin nousta ylös kun 4 lk

Ei tajuu nousta ylös kun kello soi, ei tajua liikkuu eteenpäin aamutoimissa.

Sit kun suutuin niin sit nousee, sit huutaa keittiöstä ÄITIIIIII istuttuaan siellä 1min.

Koska olin käynyt nostaa pöytään mm. Maidon (kakaran ongelma oli se että oonko minä laittanu maidon pöytään) voisko vitt* pikkuhiljaa alkaa ite ajatella?

Jos se maito on kylmää niin se ei ehkä oo ollu yötä pöydällä.

Haluan että kakara toimii niin että nousee ylös ku kello soi kävelee keittiöön ,pesee hampaat, syö, pukee päälle, lähtee kouluun.

Itse, huutamatta äitiä yhtään kertaa. >:(

10-vuotias lapsi tarvii kovastikin vielä äitiä ja etenkin äidin huomiota.

Lapselle ei ole mukavaa jos kokee itsensä jonkinlaiseksi rasitteeksi (kuten voi tekstistäsi päätellä).

Asia on nyt vaan niin, että aikuinen ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Yritä myös nähdä lapsesi lahjana ja muista, että hän ei loputtomiin asu kanssasi, ikäväkin sinulla voi vielä jossain vaiheessa tulla. Lapset kasvavat niin nopeasti.

Ei tule kyllä aivan varmasti ikävä, luuletko sinä, että he kuolevat, kun kasvavat? Miten siinä voisi ikävä tulla? Elätkö sinä lapsillesi vain lapsina? Itse odotan vain, että kasvavat aikuisiksi. Katsotaan sitten jos haluavat olla kunnolla äitiä kohtaan.

Itsekin äiti kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on viisi hössöttämässä aamupalapöydässä ja huutamassa äitiä ja jokainen kertoo omaa asiaansa iloisena, välillä nujakoivat keskenään.. Kissakin pyörii jaloissa ja koirakin tuntuu huutavan äitiä.

Ihanaa elämää! Jokaiselle teen leivän ja laitan maidon lasiin ja katson sukat valmiiksi. Repunkin pakkaan ja heitän selkään. Ovella pussataan ja halataan ja etsitään vielä kiireellä purukumia.. Rakkaita kultia!!

Näin sen mennä pitää, hyvä! ❤️

Eihän pidä, selkeästi huonosti kasvatettuja lapsia. Lapsilla on ehkä mukavaa, mutta ei ympäristöllä heidän lähellään.

Ja miehiä paheksutaan, kun heille kerrotaan raskaudesta ja reaktio ei ole mieluinen :D Sitä niittää mitä kylvää sanoisin. Lapset ovat loputtomia energian mustia-aukkoja, enkä ikikuunapäivänä jaksaisi omaa, jos sellainen olisi, etenkään jos on yhtään tullut minuun luonteessaan. Jos olisi samanlainen jääräpää ja vastarannan kiiski kuin minäkin olin, niin antaisin varmaan mattopiiskaa harva se päivä. En tiedä miten äiti ja isä jaksoivat. Pitäkää perhepalaveri miehen kanssa ja miettikää miten saatte vaatimukset loppumaan. Onhan se nyt lapsellekin parempi, että äiti jaksaa, eikä niin että äiti on kokoajan uupunut ja miettii miten pääsee lapsesta tuossa iässä eroon eikö vain?

Että rupesikin taas oma äitiys raivostuttamaan, kun tänne tulee noita "olet hirviö"-kommentteja. Sehän kostautuukin vain niille lapsille, joten kivasti aiheutatte te, jotka tuollaisia huutelette lapsille maailmaan vähän lisää pahaa mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Hae apua jos sitä tarvit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon ärsyttää. mun pitää arkivapaanakin nousta ylös kun 4 lk

Ei tajuu nousta ylös kun kello soi, ei tajua liikkuu eteenpäin aamutoimissa.

Sit kun suutuin niin sit nousee, sit huutaa keittiöstä ÄITIIIIII istuttuaan siellä 1min.

Koska olin käynyt nostaa pöytään mm. Maidon (kakaran ongelma oli se että oonko minä laittanu maidon pöytään) voisko vitt* pikkuhiljaa alkaa ite ajatella?

Jos se maito on kylmää niin se ei ehkä oo ollu yötä pöydällä.

Haluan että kakara toimii niin että nousee ylös ku kello soi kävelee keittiöön ,pesee hampaat, syö, pukee päälle, lähtee kouluun.

Itse, huutamatta äitiä yhtään kertaa. >:(

10-vuotias lapsi tarvii kovastikin vielä äitiä ja etenkin äidin huomiota.

Lapselle ei ole mukavaa jos kokee itsensä jonkinlaiseksi rasitteeksi (kuten voi tekstistäsi päätellä).

Asia on nyt vaan niin, että aikuinen ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Yritä myös nähdä lapsesi lahjana ja muista, että hän ei loputtomiin asu kanssasi, ikäväkin sinulla voi vielä jossain vaiheessa tulla. Lapset kasvavat niin nopeasti.

Ei tule kyllä aivan varmasti ikävä, luuletko sinä, että he kuolevat, kun kasvavat? Miten siinä voisi ikävä tulla? Elätkö sinä lapsillesi vain lapsina? Itse odotan vain, että kasvavat aikuisiksi. Katsotaan sitten jos haluavat olla kunnolla äitiä kohtaan.

Kylmät väreet tulee tästä. :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae apua jos sitä tarvit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon ärsyttää. mun pitää arkivapaanakin nousta ylös kun 4 lk

Ei tajuu nousta ylös kun kello soi, ei tajua liikkuu eteenpäin aamutoimissa.

Sit kun suutuin niin sit nousee, sit huutaa keittiöstä ÄITIIIIII istuttuaan siellä 1min.

Koska olin käynyt nostaa pöytään mm. Maidon (kakaran ongelma oli se että oonko minä laittanu maidon pöytään) voisko vitt* pikkuhiljaa alkaa ite ajatella?

Jos se maito on kylmää niin se ei ehkä oo ollu yötä pöydällä.

Haluan että kakara toimii niin että nousee ylös ku kello soi kävelee keittiöön ,pesee hampaat, syö, pukee päälle, lähtee kouluun.

Itse, huutamatta äitiä yhtään kertaa. >:(

10-vuotias lapsi tarvii kovastikin vielä äitiä ja etenkin äidin huomiota.

Lapselle ei ole mukavaa jos kokee itsensä jonkinlaiseksi rasitteeksi (kuten voi tekstistäsi päätellä).

Asia on nyt vaan niin, että aikuinen ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa velvollisuutensa. Yritä myös nähdä lapsesi lahjana ja muista, että hän ei loputtomiin asu kanssasi, ikäväkin sinulla voi vielä jossain vaiheessa tulla. Lapset kasvavat niin nopeasti.

Ei tule kyllä aivan varmasti ikävä, luuletko sinä, että he kuolevat, kun kasvavat? Miten siinä voisi ikävä tulla? Elätkö sinä lapsillesi vain lapsina? Itse odotan vain, että kasvavat aikuisiksi. Katsotaan sitten jos haluavat olla kunnolla äitiä kohtaan.

Kylmät väreet tulee tästä. :/

Ketään ei sun palelusi kiinnosta. Älä tukeudu muihin, vaan opettele pärjäämään itse, ettet ole taaakaksi lapsillesi sitten.