Mun työ on niin rankkaa, että keskiviikkona
olen jo ihan poikki. Ei ole varsinaisesti fyysinen työ kyseessä. Työ on lähinnä sellaista, että pitää pitää langat käsissä koko 8h ajan. Mitä mieltä olette, onko normaalia väsyä vasta kolmesta työpäivästä näin?
Kommentit (19)
Ei ole normaalia mielestäni, vaikka taitaa olla aika yleinen vaiva.
Oma työni on niin rasittavaa fyysisesti että olen joka päivä näihin aikoihin puolikuollut. Joka päivä. Eli mielestäni on onnekas jos vasta kolmantena päivänä alkaa potea turnausväsymystä.
Mulla oli sama. Perjantaisin sitten vaan itkin aina, kun pääsin töistä ja sunnuntaina, että viikko olisi taas kohta aluillaan.
Onneksi viimein uskaltauduin lähtemään.
Sama. Tänään olen jaksanut maata sohvalla sen jälkeen kun tulin töistä, olen aivan kuollut. Ollaankohan samassa työssä?
Itse olen aina töissä väsynyt. En osaa kuvitella millaista olisi olla töissä pirteänä. Työn luonne ja työpaikan melu ja muut haitat aiheuttavat kuormitusta. En tiedä kannattaako siellä käydä.
No jopas, onpas meitä, olen itsekin jo tänään aivan poikki. Vielä pitäisi kaksi työpäivää jaksaa. Olen miettinyt tätä paljon viime aikoina. Olen aina pitänyt työstäni ja pidän siitä edelleen. En kuitenkaan meinaa jaksaa.
Onko teillä pieniä lapsia? Minusta tuntuu että olen koko ajan ihan puolikuollut. Työmaata on töissä ja kotona. Ei koskaa pysty ottamaan ihan rennosti ja vain lepäämään. Aina joku vaatii jotakin. Omaa aikaa on yöllä, kun nukun, mutta kun ei oikein ehdi edes nukkua tarpeeksi.
Täällä myös yksi raato. Töissä kova meteli ja kiire ja ekstrovertti hommaa. Olen kuitenkin introvertti ja näännyn tuohon työhön :(
Syö terveellisesti ja mene ajoissa nukkumaan.Pieni rautapillerikuuri voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Syö terveellisesti ja mene ajoissa nukkumaan.Pieni rautapillerikuuri voisi auttaa.
Ei mun ainakaan parane ottaa rautapillereitä. Hemoglobiini on 160 muutenkin.
Ihan sama täällä. Työ on ohjelmointia, eli kevyttä sisätyötä mutta kuormittaa kovasti.
Lapset jaksaa hakea tarhasta, sitten ei millään enää jaksaisi muuta. Ei varsinkaan loppuviikosta.
Vierailija kirjoitti:
Syö terveellisesti ja mene ajoissa nukkumaan.Pieni rautapillerikuuri voisi auttaa.
Sehän se onkin, kun ei tule nukuttua tarpeeksi. Kun saa vihdoin kaikki kotihommat tehtyä ja lapset nukkumaan, niin on pakko huokaista hiljaisuudessa edes hetki. Sekin hetki pitäisi olla nukkumassa.
Minä! Jo vuosia olen kärsinyt liian kovatahtisesta työstä. Ja ylitöitä iltaisin, että seuraavana päivänä ilkeää mennä palavereihin.
Nyt irtisanouduin. Viimeinen viikko menossa.
Sama täällä. Avokonttori ja vastuullisen duuni ja aikataulut painaa päälle ja... nyt on keskiviikko, sain sentään yhden yön nukuttua joka oli su-ma välinen mutta muuten on mennyt taas yöt tuijottaen kattoa. Olen liian introvertti tähän työhön.
Vierailija kirjoitti:
Nyt irtisanouduin. Viimeinen viikko menossa.
Onko tiedossa jo uusi työpaikka vai hyppäsitkö tyhjän päälle? Kyselee itsekin irtisanoutumista miettivä.
Sama täällä. Hoitoalalla työskennellyt vuosia ja joka päivä kotiin tullessa on pakko ottaa päiväunet puolesta tunnista tuntiin.
Jospa hankkisit kehruu-jenny, niin ei tarvitsisi koko päivää pidellä lankoja käsissä :)
Nykytyöelämä on mennyt ihan tolkuttomaksi. Että jaksaa pitkän työuran ei ihmisestä kannata ottaa liikaa irti. Pitkällä aikavälillä ihmiset tuottavat parhaiten kun jaksavat. Tätä ei nykyään tunnuta ymmärtävän. Pitäisi olla tehokas, tehokas; pitäisi olla niin tehokas, että ei kerkeä tehdä asioita kunnolla - eli ajatuksella - eli olla oikeasti tehokas. Tähän se on mennyt ihan liikaa!
Työnantajien näkökulmasta revitään työntekijästä kaikki irti ikävuosina 20-40 ja kun väsyttää, ei hätää - uusi parikymppinen tulee tilallesi. Reserviä kun piisaa. Mutta yhteiskunnan näkökulmasta tämä kulttuuri on katastrofi. Se tuottaa meistä yhä useamman "teho"ikävuosien jälkeen työttömäksi keski-ikäiseksi. Se on suuri uhka.
On vain kaksi ääripäätä yhä enemmän, ne joilla ei työtä ja ne jotka uupuvat työn määrään. Olen kuulunut kumpaankin. Kumpikaan ei ole hyvä.
Sama täällä. Olen jo aivan puhki :(