Isoäiti tahtoo häntä kutsuttavan famuksi, vaikka on suomenkielinen!
En tahdo lähteä tähän "muka hienompaan" pelleilyyn! Hänen ystävättärensä on famu.
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Ei minäkään suostuisi, jos anoppi pyytäisi. Oma äiti ei kyllä keksisi mitään noin tyhmää.
Ei tietenkään koska se on mumu.
Taas joku tekee ongelman. Ihan turhasta. Kyllä famuja on ollut vaikka äidinkieli olisi suomi. Relaa vähän.
Wanna-ne. Onko sama henkilö joka halusi muuttaa sukunimensä Viirretjärvi/-niemi/-Lahti kirjoitettavaksi W::llä? Eikä ollut edes rouvan oman suvun sukunimi, vaan miehensä. Mies vastusti koko muutosta.
Tunnen yhden suomenkielisen naisen joka haluaa olla lapsilleen mamma. Mikä saa ihmisen haluamaan jotain tuollaista? Jotain erikoisuuden tavoittelua vai?
Minä ole suomenkielinen. Olen kuitenkin lapsenlapselle famu eli farmor. Halusin korostaa, et en ole mikä tahansa mummo, vaan nimenomaan isän äiti. Mulla ja pojallani on suhteita Ruotsiin ja puhumme molemmat ruotsia, mutta emme keskenämme .
On toiminut hyvin yli 14 vuotta.
Mä haluun tulla kutsutuks nimellä Mobutu Se Se Seko, vaikka oon supisuomalainen valkotukkainen ja sinisilmäinen. Sillä nimi on hieno ja mulla on oikeus ottaa se käyttöön
Se on fiksu idea. Käy saman tien selville sekin että on isänäiti.
Kielitaju ja viittaussuhteet, mammat!
"Isoäiti tahtoo i t s e ä ä n kutsuttavan famuksi (yäks) vaikka on suomalainen". Korjasin sen oikeaksi, ei kestä kiittää, mutta itsetunnottomat elämänkoululaiset ja tatuointialustat voitte vappaasti alabeuguttaa syvämmenne gyllyyestä, eix je, hä?
Minusta on hyvä että isovanhemmat itse sanovat miten haluavat itseään kutsuttavan. Miksette voisi kutsua famuksi jos isoäiti sitä toivoo?
Olemme kaksikielinen perhe. Meiltä löytyy momi, ukki, famu, farmor, farfar, mummo, moffa ja mommo. Tämä siis koska meillä aikuisilla on myös omia isovanhempia vielä elossa, eli lasten "isomummoja".
Vierailija kirjoitti:
Onko se edes isän äiti?
On se farmor, on isänäiti.
Mikä ongelma? Mulla oli suomenkielinen fammu. Jossain päin Suomea on tapana ja ihan normaalia. Murreasioita.
On kattellut liikaa Solveigin laulua.
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden suomenkielisen naisen joka haluaa olla lapsilleen mamma. Mikä saa ihmisen haluamaan jotain tuollaista? Jotain erikoisuuden tavoittelua vai?[/quote
Ei todellakaan. Minä ja serkkuni kutsuttiin jo 70-luvulla mammaksi äidin äitiäni.
Meillä taas äitini haluaa ehdottomasti olla mummu ja anoppi mummi, minä tietysti sekotan nämä alvariinsa ja isoäidit nyrpistelevät nokkiaan 🤦♀️ Pitäispä kokeilla tuota isoäitiä, mikähän sota siitä syttyis 😄
Jos on isän äiti, niin totta kai voi olla famu, jos itse niin haluaa.
Alueellisia eroja on tosiaan, kuten joku totesi; Satakunnassakin on ollut iät ajat suomenkielisissä perheissä esim. tuffa. Tulee alun perin sanasta storfar, isoisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen yhden suomenkielisen naisen joka haluaa olla lapsilleen mamma. Mikä saa ihmisen haluamaan jotain tuollaista? Jotain erikoisuuden tavoittelua vai?[/quote
Ei todellakaan. Minä ja serkkuni kutsuttiin jo 70-luvulla mammaksi äidin äitiäni.
Et tainnut tajuta lainaamaasi vastausta. On eri asia kutsua omaa äitiään mammaksi kuin äidinäitiä, joista jälkimmäiselle se on aika tavallistakin.
Ei minäkään suostuisi, jos anoppi pyytäisi. Oma äiti ei kyllä keksisi mitään noin tyhmää.