Isoäitien nimitysongelma! Lapselle tulee kaksi ”mummia”.

Minulla oli mummi ja kuopion-mummi. Tietenkin silloin kun oltiin kuopiossa mummin luona niin tuo kuopio etuliite putosi pois. Eli ei ollut kutsumanimenä.

Nyt omilla lapsilla on mummi ja vaari + Hilkka ja Seppo. Mies on käyttänyt omista vanhemmistaan etunimiä jo teini-iässä, niin ne siirtyi luontevasti käyttöön lapsillekkin.

No mulla oli Toini-mummi ja Toini-mummi :) Käytännön syistä sit Tirilän-mummi ja Lauritsalan-mummi. Ei ongelmia.

Mulla oli aina "Hertta-mummi" ja "Ella-mummi" (heidän oikeilla nimillään kuitenkin), samoin kuin kaksi pappaa samalla nimitystyylillä. Omalla lapsellani on mummi ja mummu, mutta heitäkin nimitetään välillä etunimen kanssa e.m. tyylillä.

Mulla oli kaksi mummua, ilman mitään nimilisäyksiä tai muita kikkailuja. Itse olin kait puhuttuani alkanut kutsumaan heitä siten eikä kenelläkään ollut siihen mitään sanomista, mummu ja mummu. Myös kaksi vaaria minulla oli, ei pappoja tms. Hyvin meni ja kaikkia isovanhempia kutsuin samoin, olivat läsnä samassa tilassa tai eivät. Asiayhteydestä sai kyllä aina selvää, kenestä puhuin.

Odotan nyt ensimmäistäni ja sekä minun että puolisoni vanhemmat saavat päättää itse, miten heitä kutsutaan. Vaikka haluaisivat olla kaikki mummoja, käy mulle. Lapsella voi sitten olla vielä omia nimityksiään, ei ole niin tarkkaa.

Ruotsinkielinen äiti puhui ruotsia lapsille. Äkkiä tuli vastaan pappa ja pappa, ruotsiksi ja suomeksi. Ei tuottanut suuriakaan ongelmia, isoisän pappa-nimi ällöttää minua mutta lasten kanssa ollaan aina puhuttu ruotsiksi hänestä "faffana".

Meillä on Anna-mummi ja Paavo-pappa/Lapin mummi ja pappa. Toiselta puolelta sukua on Inga-mummi ja Jaakko-pappa/Ruotsin mummi ja pappa

Tää on ehkä tosiaan onneksi niitä ongelmista pienimpiä... Odotas kun lapsella sattuu myöhemmin olemaan saman nimisiä kavereita useampi. Omalla tytöllä on 4 kaveria joilla sama etunimi, ja vain yhdellä on lempinimi. Lopuista kolmesta saman nimisestä on aina varmistettava, että kenestäköhän tällä kertaa oli puhe, jos ei asiayhteydestä käy ilmi.

Vierailija kirjoitti:

Etunimi-mummi.

Mummosta tulee mieleen joku satavuotias eukko, joten en itsekään haluaisi minua sellaiseksi nimitettävän. Mummi ja mamma/mami/nonna?

Nonna??

Mami on minusta äiti eikä mummo.

Minulla oli kaksi mummaa. Heitä nimitettiin asuinkunnan mukaan. Mutta toki vain mummaksi silloin, kun oli ainoa mumma paikalla. Ei ollut yhtään mitään ongelmaa.

Mikä tuossa on ongelma? Lapset eivät ole tyhmiä. Minulla on ollut aina kaksi mummua ja kaksi ukkia ja koskaan he eivät menneet sekaisin. Jos piti selventää, niin toinen oli isin mummu jne. Lapsille tällaiset eivät ole mitään ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Etunimi-mummi.

Mummosta tulee mieleen joku satavuotias eukko, joten en itsekään haluaisi minua sellaiseksi nimitettävän. Mummi ja mamma/mami/nonna?

Olisipa uskomattoman naurettavaa, jos supisuomalainen perhe nimittäisi isoäitiä italialaisittain nonnaksi! Vain Suomessa voidaan tällä tavalla halveksia omaa kulttuuria. Sanokaa vaikka vanaemaksi; viro on sentään sukukieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etunimi-mummi.

Mummosta tulee mieleen joku satavuotias eukko, joten en itsekään haluaisi minua sellaiseksi nimitettävän. Mummi ja mamma/mami/nonna?

Nonna??

Mami on minusta äiti eikä mummo.

Nonna on italiaksi isoäiti. Olen kuullut käytettävän myös Suomessa, ihan suomalaisessa perheessä ilman mitään sen kummempia Italia-kytköksiä.

Kuten AP jo sanoin maailman suurin ongelma. Lapsi on siunattu, jos hänellä on kaksi iso äitiä, olkoot nimet vaikka perse ja reikä

Ollaan miehen kanssa perheidemme kuopukset, joten kummankin äiti on saanut oman tittelinsä jo ennen meidän lapsia ja molemmat olivat ja ovat mummi-nimityksellä.

Lapsemme ovat olleet läheisemmissä tekemisissä minun äitini kanssa joten häntä he ovat alkaneet automaattisesti kutsua pelkästään mummiksi ja aina kun puhutaan mummista kaikki tietävät että puhutaan minun äidistäni. Miehen äiti sitten on Seija-mummi, jota lapset näkevät harvoin.

Mun oma läheisempi mummo oli mummeli, ihan oikeasti, eikä se lapsena tuntunut hassulta kutsua häntä mummeliksi :D

Toista mummoa en muista koskaan kutsuneeni oikein millään nimellä, oli hyvin etäinen hahmo.

Ukki ja ukinmummi

Pappa ja papanmummi

Mun mummi oli aina Raimo-mummi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etunimi-mummi.

Mummosta tulee mieleen joku satavuotias eukko, joten en itsekään haluaisi minua sellaiseksi nimitettävän. Mummi ja mamma/mami/nonna?

Nonna??

Mami on minusta äiti eikä mummo.

Nonna on ihan ok jos mummo on italialainen.

Jos on noin vaikeaa, niin ehkä on parempi puhua isoäidistä tai isän/äidin äidistä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on nyt näitä maailman suurimpia ongelmia mitä ihmisillä elämässään on, mutta kaikessa vähäpätöisyydessäänkin nyt avautumisen arvoinen.

Meidän lapselle tulee kaksi ”mummia”. Ei mummoja, mammoja eikä mummuja, vaan kaksi ehtaa mummia.

Oma äitini ei halua olla mummo kuten hänen äitinsä minulle oli, ja samoin anoppini kutsuu itseään mummiksi jotenkin hyvin luontevasti. Miten tässä selvitään sekaannuksilta, kun lapsi siis kasvaa?

Itselläni oli lapsena mummo ja mamma, mitkä teillä oli? Kuinka teidän lastenne isoäitejä kutsutaan?

Eihän tuo mikään ongelma ole. Itselläni oli neljä mummia. :D Yksi oikeasti isomummi, yksi mummipuoli ja kaksi "aitoa" mummia. Kutsuin heitä kaikkia mummiksi heidän paikallaollessaan ja *nimi*-mummi, kun puhuin jostain mummista muuten, myös vanhemmat käyttivät tuota etunimi+mummi - yhdistelmää. :)

Itsekin aion tulevaisuudessa olla mummi ja voi olla, että minun mummitkin on silloin vielä elossa. Lapsenlapseni toinen isoäiti on sitten mikä haluaa, vaikka mummi myös.

Meidänkin lapsilla on kaksi mummia. Kirsi-mummi ja Elli-Mummi (nimet muutettu). Serkkuni lapset nimesivät omat mummonsa siniseksi mummoksi ja oranssiksi mummoksi. Aikuisilla keksi aika kauan keksiä mistä nimet tulee (Sininen mummo asuu (harmaan)sinisessä hirsitalossa ja oranssi mummo asuu (punatiilisessä) oransissa tiilitalossa.