Turku vai Tampere? 2018

Ylen vuosikymmeniä vanhassa katsauksessa kehuttiin Linnanmäen huvipuiston korottaneen Helsingin eurooppalaisten suurkaupunkien valikoituneeseen joukkoon. Jokaisessa arvonsa tuntevassa kaupungissa kuuluu olla oma huvipuistonsa, tiesi muinainen Ylen uutistenlukija kertoa. Näin vuosikymmeniä sitten. Sittemmin Tamperetta kehitettiin muun muassa Särkänniemen huvipuistolla visionäärisen kaupunginjohdon toimesta. Turun sen sijaan on ollut tyytyminen kiertävien tivolien kaltaisiin korvikkeisiin näihin päiviin asti. Oi voi, voi tamperelainen vain päätään pyöritellä ihmetellen Turun kaupunkipalapelin tärkeitä mutta puuttuvia osasia. Tämäkin näkökulma korostaa Tampereen olevan tätä nykyä se Suomen toinen eurooppalainen kaupunki. Näin se on nähtävä.

Iltalehti listasi 29.6.2023 kaksikymmentäviisi Suomen erityisintä ja käymisen arvoista museota. Tampereelta löytyi Vakoilumuseo, Poliisimuseo, Suomen Pelimuseo. Lisäksi Tampereen naapurista Kangasalan Mobilian automuseo ylsi listalle. Turusta listalle kelpuutettin  fregatti Suomen Joutsen. Vähän kauempana Salosta pääsi erikoisimpien museoiden joukkoon Salon elektroniikkamuseo. Iltalehden mielestä siis mielenkiintoisia museoita etsiskelevä löytää vaihtoehtoja enemmän Tampereelta kuin Turusta. Näin.

Tenniksen Tampere Open, joka pelataan tänäkin vuonna, on maailman vanhin yhtäjakoisesti pelattu challenger-tason turnaus. Se tuo tunnettuja tenniksen nimiä tänäkin vuonna Tampereelle.

Viimevuotisessa mainiossa Joonas Nordman show'ssa (uusittiin hiljattain) silloinen pääministeri toi hauskasti esiin Tampereen ja Turun eroa. Jos Turussa on herättänyt huomiota surullisenkuuluisa funikulaari, Tampereella ollaan tunnettuja vastaavien hankeiden saattamisesta maaliin niin, että ne myös toimivat. Tampereella ollaan kuulemma varmoja siitä, että jos funikulaaria vastaava rinnehissi toteutettaisiin Tampereella esimerkiksi Särkänniemen läheisyyteen Näsinkalliolle, moinen rakennelma myös toimisi varmemmin kuin Turun vekotin.

Yle taas hiljattain julkaisi Turkuun kallellaan olevan artikkelin, jossa ihmeteltiin Tampereen viime vuosikymmenten kehitysloikkaa suhteessa Turkuun. 1980-luvun alussa vielä lähes yhtä suurten kaupunkien kokoerohan on paisunut yli 52000 asukkaaseen ja luku on jatkuvassa kasvussa. Tarkastelussa lähdettiin siitä, että Lounais-Suomi oli maan tiheiten asuttua aluetta ja taloudellisesti hyvinvoivinta aluetta vielä Ruotsin ajalla. Asian kaiketi voi tiivistää niinkin, että mennyt asema ja historialliset saavutukset eivät ole tulevan kehityksen tae. Tuoreempaa kehitystä luodattaessa seliteltiin turkulaisten olevan lounaissuomalaisen harkitsevaisia (oikeastaan hitaita) suhteessa aikaansaaviin tamperelaisiin. Mielenkiintoista oli se, että ratikan ja areenan kaltaisia Tampereella toteutettuja hankkeita vertaillaan Turun toistaiseksi toteutumattomiin powerpoint-haaveisiin ratikasta areenan kautta musiikkitaloon. Tampereella vielä suunnitelma-asteella olevia hankkeita, esimerkiksi valtakunnan tasollakin merkittävää kahta museorakennushanketta, toimittaja ei edes vaivautunut mainitsemaan.

Kaikki ei kaupunkikehityksessä vain valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävien pytinkien rakentamista. Tampereen seudun kaupunkikehittämisen vahvuus näkyy suuremmissakin ja arkipäiväisemmissä asioissa, kuten uuden laajan kaupunginosan rakentamisessa Kangasalan Lamminrahkaan ja Tampereen Ojalaan. Kaupungit ovat pystyneet yhdessä keskenään sopien ratkomaan monia uuden asuinalueen rakentamiseen liittyviä kysymyksiä. Uusi yli 13000basukkaan lähiö rakennetaan molempien kaupunkien alueelle. Alueen kehittämiseksi on pystytty sopimaan myös vähäisestä kaupunginrajan siirrosta, mikä on koko Suomen mittakaavassa. Molemmat kaupungit osallistuvat infranrakentamisen kustannuksiin kuntarajasta huolimatta. Kangasala uskaltautui rakentamaan laajaa lähiötä alueelle, josta on Tampereen Keskustorille lyhyempi matka kuin Kangasalan keskustaan ilman pelkoa, että kuntaraja häviäisi kaupunkien väliltä. Kaikessa tässä on Turun seudulla paljon opiksiotettavaa. Kuntayhteistyö koko seutukunnan parhaaksi ei ole Tampereella pelkkää sanahelinää.

Nokialla pelattu fresbeegolfin European Open keräsi jopa lajin maailmanhuippuja arvoturnaukseen tänäkin vuonna.

Tampereen vireästä kaupunkielämästä kertoo myös Tammerfest, joka on Suomen suurin kaupunkifestivaali.

Samaan aikaan Tampereella oli myös hipsterikansaa keräävä Uusi Tampere -festivaali. Tampere on monipuolinen tapahtumien keskittymä.

Tampereen tarina elokuvatuotantojen kaupunkina saa jatkoa: Hollywood-elokuvaa Svalta kuvataan tänä vuonna Tampereella. Mukana on kansainvälisestikin tunnettuja näyttelijöitä.

Oli mielenkiintoista havaita Ylen Aamun uutisten raportoivan jälleen Naantalin unikeon päivästä. Yksi kaveri molskautetaan mereen, sillä lailla. Ei suuri, huomionarvoinen eikä edes mielenkiintoinen tapahtuma. Siitä on vain raportoitu todellaan pitkään, eikä julkaisukynnyksen yleläisillä portinvartijoilla näytä pahemmin tässä olevan itsekritiikkiä, kun valikoidaan uutisaiheita. Tampereella ja maakunnassa on paljon mielenkiintoisempia tapahtumia vuosittain, joita veronmaksajien kustantama media ei huomioi koskaan. Ylen suuri todellisuusharha Pasilassa on mielekiintoinen harha sinänsä ja kovan mediakritiikin paikka! 😊

Tampereen Näsijärvellä järjestetään purjehduksen 2.4 mr-luokan mm-kisat ekokuussa 2023. Kilpailijoita tulee 10 maasta. Näsijärven Purjehdusseura muuten täyttää tänä vuonna 125 vuotta. Nämä mm-kisat järjetetään Tampereella toista kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Ylen vuosikymmeniä vanhassa katsauksessa kehuttiin Linnanmäen huvipuiston korottaneen Helsingin eurooppalaisten suurkaupunkien valikoituneeseen joukkoon. Jokaisessa arvonsa tuntevassa kaupungissa kuuluu olla oma huvipuistonsa, tiesi muinainen Ylen uutistenlukija kertoa. Näin vuosikymmeniä sitten. Sittemmin Tamperetta kehitettiin muun muassa Särkänniemen huvipuistolla visionäärisen kaupunginjohdon toimesta. Turun sen sijaan on ollut tyytyminen kiertävien tivolien kaltaisiin korvikkeisiin näihin päiviin asti. Oi voi, voi tamperelainen vain päätään pyöritellä ihmetellen Turun kaupunkipalapelin tärkeitä mutta puuttuvia osasia. Tämäkin näkökulma korostaa Tampereen olevan tätä nykyä se Suomen toinen eurooppalainen kaupunki. Näin se on nähtävä.

Stadista Turussa onkin päästy jo kohtuullisen hyvin yli. Sen voi laittaa venäläisten syyksi ja stadin kokoomuslaisuus tekee pk-statuksen menetyksestä siedettävän. Se on taas kovempi pala nieltäväksi, että sisämaalaiset demarijuntitkin ovat painelleet kaikille mittareilla ohi. Sille ei ole mitään ilmiselvää helppoa selitystä, kuten stadille, jolla itse vapautua vastuusta.

Tampereen Hervanta on noin 50 vuotta vanha lähiö, yksi Suomen kuulusimmista lähiöistä. Se oli silloisen kaupunginjohtaja Pekka Paavolan lempilapsi, omalla tavallaan kunnianhimoinen tytärkaupunkiprojekti, vaikkia lähiön arkkitehtuuri ei ole koskaan häikäissytkään.  Ainakin palvelurakenteen kehittämisessä oli todellista yritystä ja tänä päivänä monet hervantalaiset ovat tyytyväisiä lähiöönsä,  vaikka väite, että sieltä ei tarvitsisi muualle mennä palvelujen perässä, on melkoista liioittelua. Se on yksi Tampereen monikulttuurisimmista asuinalueista. Hervannassa on paljon pienituloisia, mutta osa heistä on opiskelijoita. Hervannassa onkin monia opinahjoja. Saattaa olla, että Tampere sai enemmän aikaa aikanaan Hervanta-projektinsa parissa kuin Turku omien tunnetuimpien lähiöidensä kanssa. Hervannasta ei tullut koskaan yliampuvien suunnitelmien 40000-50000 ihmisen asuinaluetta vaan runsaat puolet tuosta, mutta Turun lähiöprojektit jäivät olennaisesti pienemmiksi.

Pirkan Soutu on Tampereen Pyhäjärvellä Suomen suurin soutu- ja melontatapahtuma, joka järjestetään tänä vuonna jo 45. kerran. Kilpasoutureitti Pyhäjärvessä olevan Luodon saaren ympäri on jopa 35 kilometriä pitkä. Ja kuten turkulaiset tästäkin havaitsevat, vesielementistä on Tampereella moneen lähtöön.

Turku on pepusta

Ylen aamussa tuotiin esiin, että Tampereen seudussa on potentiaalia, mitä tulee siruteknologian kehitykseen. Alan tutkimukseen ja tuotantoonkin voi tulla Tampereelle vielä runsaasti työpaikkoja. Tässä ei ole kysymys pelkästään perunteisestä ICT:stä: Aamulehden pääkirjoituksessa muun muassa kerrotaan tamperelaisesta kudossirututkimuksesta, jolla voidaan tulevaisuudessa korvata eläinkokeet.

Uuden areenan myötä Tampereella nähdään myös miesten koripallon maajoukkueen "Susijengin" maaotteluita. Joukkueen hiljattainen ottelu Tampereella keräsi täyden tuvan. Ensi vuonna on luvassa koriksen EM-kisojen otteluita.

Vierailija kirjoitti:

Uuden areenan myötä Tampereella nähdään myös miesten koripallon maajoukkueen "Susijengin" maaotteluita. Joukkueen hiljattainen ottelu Tampereella keräsi täyden tuvan. Ensi vuonna on luvassa koriksen EM-kisojen otteluita.

...siis vuonna 2025.

Vastaan Turun. Meren takia.

Monipuolisten tapahtumien Tampereella järjestetään kesäisin sellainenkin festari kuin pienessä Viikinsaaressa järjestettävä metallikansan Saarihelvetti. Viikinsaareen pääsee muuten vain laivalla, mutta se on kohtuullisen matkan päässä Tampereen keskustasta.