Turku vai Tampere? 2018

Tampereella on Hervanta, joka on aikoinaan vuonna 2003 valittu Helsingin Sanomien lähiövertailussa Suomen parhaaksi lähiöksi. Se on myös selvästi suurempi kuin yksikään Turun lähiöistä, siellä on suuri yliopistokampus, Poliisiammattikorkeakoulu, muita oppilaitoksia, teknologiakeskus, suuri kauppakeskus, hyvät julkiset palvelut, paljon ulkomaalaistaustaisia ym. Hervannan keskusakseli edustaa Pietilöiden tunnustettua arkkitehtuuria. Onko Turulla lähelläkään yhtä monipuolista kaupunginosaa selvästi keskustansa ulkopuolella?

Tampere on kehittymässä ekologisesti trendikkääseen suuntaan, jos kaikki kaavoittajan aikomat modernin puukerrostalorakentamishankeet ottavat tulta alleen. Esimerkiksi Tampereen Vuoreksen lähelle kohoavaan 2900 asukkaan Västinginmäen liki kaikki uudet kerrostalot aiotaan rakentaa suomalaisen yrityksen toimittamista puuelementeistä. Näitä kohoaa useita myös Vuoreksen Isokuuseen ja uudelle Hervantajärjen asuinalueelle. Itse asiassa paikallismedian kertoman mukaan Tampere on kohoamassa "puukerrostaloindeksin" perusteella lähivuosina jopa koko Suomen ykköseksi, jos suunnitelmat todella toteutuvat. Ja tässä Turun suunnalla riittää jälleen kerran fundeeraamisen aihetta kaffekupposen äärellä!

"Turun korkein johto kävi Tampereella ja vaikuttui näkemästään"

https://www.aamuset.fi/artikkeli/5040272/Turun+korkein+johto+kavi+Tampe…

🤪

Tampereen keskustan tuntumaan kohoavalle Ranta-Tamellan asuinalueelle on avattu uusi hieno vesireitti, Ranta-Tampellan kanava. Kun kävelyreittejä muutenkin on avattu entistä enemmän Tammerkosken rannoille, avautuvat Tampereen upeat maisemat satunnaiselle käyskentelijälle yhä paremmin. Kyä Tampere on hieno.

Vierailija kirjoitti:

"Turun korkein johto kävi Tampereella ja vaikuttui näkemästään"

https://www.aamuset.fi/artikkeli/5040272/Turun+korkein+johto+kavi+Tampe…

🤪

Mielenkiintoinen turkulaisvaltuutetun sitaatti Aamusetin artikkelista:

"Tampereella on uskoa omaan tekemiseen ja kova flow päällä. Turulla ei ole varaa jäädä tästä junasta..."

Tampereen taidemuseo Suomen toiseksi vanhin taidemuseo ja monilla mittareilla sekä resursseiltaan että kokoelmiltaan Suomen toiseksi suurin kunnallinen taidemuseo. Se sijaitsee tamperelaisittain varsin vanhassa rakennuksessa, yli 180-vuotiaassa Engelin suunnittelemassa entisessä kruununviljamakasiinissa. Toimitilat eivät kuitenkaan enää vastaa tätä päivää, eivätkä vuotuiset kävijämäärät ole kovin suuret, 40000 vierailijan luokkaa. Tiloissa ja kävijämäärissä ei pärjätä esim. Turun taidemuseolle. Jopa Tampereen taidemuseon alaisuuteen hallinnollisesti kuuluvassa erillisessä Muumimuseossa kävijämäärät ovat singahtaneet lyhyessä ajassa huomattavasti korkeammalle tasolle. Korjauksen tähän tuonee uusi Siilo-suunnitelman mukainen uudisosa, jos suunnitelmat etenevät toteutukseen. Siitä aiotaan kehittää Tampereen läntisen keskustan jopa yli 30-metrinen maamerkki. Toteutuksen lopputuloksesta voi olla jotakin mieltä, mutta laajennus takaa aivan toisenlaiset mahdollisuudet näyttelytoiminnalle kuin taidemuseon nykyiset tilat. Toteutuessaan tästä tulee taas uusi tamperelainen ylpeydenaihe, jota kelpaa esitellä turkulaisille rinta rottingilla, kuten kotiseututietoinen tamperelainen tiätysti tekee. Näin ehkä vuonna 2026.

(https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2020…)

Tampereelle toista Lapland Hotels -ketjun hotellia rakennuttavan firman omistaja ylistää kaupunkia Aamulehdessä. Tulevaisuudessa tämän ketjun hotellin eräistä huoneista voi suoraan seurata Uros-areenan tapahtumia suoraan. Turku-hallissahan tällaista mahdollisuutta ei ole. Ketjun omistajakin viittaa siihen, että Tampere on matkailullisesti kiehtova paikkana. Miinuksena on kansainvälisten matkailijoiden vähäisyys. Uusi Areena saattaa avittaa tässä.

(https://www.aamulehti.fi/a/f626c908-913c-4daf-a5b2-dc1737a97160?c=15265…)

Tampere on täkäläisen suurteollisuuden kehittymisestä lähtien tullut tunnetuiksi usein Suomen mittakaavassa kulkemisesta kehityksen eturintamassa. Kehitys alkoi Finlaysonista ja puuvillateollisuudesta teollisen vallankumouksen myötä. Finlaysonin tehdas oli parhaimmillaan jopa koko Pohjoismaiden suurin tehdas ja Finlaysonin kuusivoonkinen paljon merkittävämpi rakennus kuin Turun linna oli enää 1800-luvulla. Turku sai oman puuvillatehtaansa myöhemmin, kun Tampereella työskennellyt englantilainen osaaja muutti Turkuun ja perusti kilpailevan tehtaan sinne. Omalla tavallaan tätä heijastaa myös uutinen vuokrattavista sähköpotkulaudoistaan tunnetuista Tieristä, joka tuodessaan markkinoille uuden Euroopan laajuisen latausverkostonsa pystyttää sen ensimmäisenä Tampereelle. Samalla uudenmallisia sähköpotkulautoja tuodaan Tampereelle jopa tuhat! Tampere valikoitui pilottipaikkakunnaksi Tampereella hyvin ja Turussa yllättävän huonosti tunnetuista syistä. Lehtiartikkelin mukaan Tier luonnehtii Tamperetta seuraavasti: "Tampereella on paljon yliopisto-opiskelijoita ja teknistä osaamista. Ihmiset ovat uteliata ja heidän kynnyksensä kokeilla uutta on matala. Älykäs liikenne on myös Tampereen kaupungin agendalla." Tampereella pilotoitava järjestelmä pystytetään myöhemmin muihin Suomen kaupunkeihin. Tampereella testattua hyvää levitetään Turkuun. Ja näin historia toistaa itseään.

Yleisurheilun Suomi-Ruotsi-maaottelu järjestetään tänäkin vuonna. Se järjestetään jälleen kerran Tampereen Ratinan Stadionilla, kun Helsingin Olympiastadion on ollut remontissa.

Suomen toinen kasino, Casino Tampere, avataan Tampereelle joulukuussa 2021 Suomen kakkoskaupunkiin. Perinteisempien elementtien lisäksi siellä tulee olemaan digitaalisia elämyspintoja. Kohtaako asiakas siellä virtuaali-Jutin?

Turku tietenkin. Vanha pääkaupunki, tunnelmaa, kulttuuria ja sivistystä. Sijaitsee joen ja meren rannalla. Ilmasto leudompi. Ruotsin vaikutus havaittavissa.

Tampereesta tulee mieleen jenkkilä; pitää olla mahdollisimman isoa, näkyvää ja räiskyvää. Akuutti tyylitajun puute vaivaa, mikä näkyy niin arkkitehtuurissa (revitään kaikki vanha pois ja tilalle betonia) kuin musamaussa (suomirokkia ja -räppiä). Sateinen, harmaa ja pilvinen paikka suurimman osan vuodesta (Euroopan 8. sateisin kaupunki). Kylmät pakkastalvet kun on sisämaakaupunki. Verinen historia ja poliittinen jako heijastuu edelleen kunnallispolitiikkaan. Paljon työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Hirmuinen hintataso asumisessa.

Ylen alueuutisten (28.8.2019) mukaan Turun Varissuo on Suomen monikulttuurisin lähiö. Monikulttuurisempi kuin mm. Hervanta.

Vierailija kirjoitti:

Turku tietenkin. Vanha pääkaupunki, tunnelmaa, kulttuuria ja sivistystä. Sijaitsee joen ja meren rannalla. Ilmasto leudompi. Ruotsin vaikutus havaittavissa.

Tampereesta tulee mieleen jenkkilä; pitää olla mahdollisimman isoa, näkyvää ja räiskyvää. Akuutti tyylitajun puute vaivaa, mikä näkyy niin arkkitehtuurissa (revitään kaikki vanha pois ja tilalle betonia) kuin musamaussa (suomirokkia ja -räppiä). Sateinen, harmaa ja pilvinen paikka suurimman osan vuodesta (Euroopan 8. sateisin kaupunki). Kylmät pakkastalvet kun on sisämaakaupunki. Verinen historia ja poliittinen jako heijastuu edelleen kunnallispolitiikkaan. Paljon työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia. Hirmuinen hintataso asumisessa.

Kummallista Tampere-vihaa ja melkoisia vääristelyjä.

Turun plussat ovat lähinnä tyhjää retoriikkaa ja perustuvat menneisyydestä ammentaviin uskomuksiin. Pietarille alisteinen pääkaupunkius kesti sekin vain kolme vuotta ja oli luonteeltaan alusta asti väliaikaista. Miksi kukaan Turkuun muuttaisi sen takia tai mitä nähtävyyksiä se tuo matkailijalle? Esimerkiksi tamperelainen kulttuurinkulutus ylittää turkulaisen, ja se on kulttuuri-instituutioiden kävijätilastoista jokaisen löydettävissä. Joen ranta sijaintina on kovin tavanomainen, Tampereen sijainti ainutlaatuinen kannaksella kahden järven välissä ja harjujen syleilyssä. Vertailut Jenkkilään onnahtavat nekin, jos se tuo vain esiin tornitalokateuden. Tampereen toteutuneet tornitalot ovat paljon näyttävämpiä kuin Turkuun rakennetut. "Turun tautikin" tuo esiin sen kaupungin, joka leimautui takavuosikymmeninä historiallisten rakennusten repimisestä.  Turusta tulee kovin harvoja musiikkimiehiä ja -naisia Tampereeseen verrattuna.

Blockfest on Pohjoismaiden suurin rap- ja hip hop -festivaali kansainvälisine kärkinimineen, ei jotain suomiräppiä. Ilmastollisista eroista puhuminen menee sekin melkoiseksi satuiluksi. Verinen vuoden 1918 ei sekään koskenut yksinomaan Tamperetta vaan koko eteläistä Suomea. Kannattaa nostaa sen sijaan esiin Tampereen teollisuushistoria  ja siihen liittyneet virstanpylväät ja Tampereen raatihuoneelta luettu vuoden 1905 julistus.  Lopulta asumisen hintatasokin palautuu vain Tampereen asumiseen suurempana kasvukeskuksena ja halutumpana kaupunkina. Tampereella on nykyään jo lähes 46000 asukasta enemmän kuin Turussa. Tampere on tutkitusti Turkua halutumpi asuinpaikka, mikä on tullut esiin lukuisista asiaan liittyneistä tutkimuksista.

Mieluummin Tampere ja monin paikoin lähes juotavaksi kelpaavan puhdas järvivesi kuin Turku ja lähes maailman saastunein Itämeri. Vaikka se ei enää ole sentään maailman saastunein meri, on Itämeri kuin potilas, joka ei parane hetkessä.

Tampereella on paljon kaikenlaista hienoa nähtävää ja koettavaa. Tamperradasta on paikallismedian kertoman mukaan kehkeytynyt Suomen ylivoimaisesti suurin ravintolafestivaali. Siinä ihmiset kiertävät tanperelaisravintoloissa syömässä 3 euron suupaloja. Viime vuonna 30000 ihmistä kävi syömässä jopa 300000 pintxoa. Tamperradan esikuvat ovat Baskimaalla. Tampereelle on kaavailtu jopa Pintxonvalmistuksen mm-kisoja vuodelle 2026. Taitaa vaan olla niin, että Tampereessa on enemmän kaupunkia kuin Turussa. Paino voimakkaasti, todella voimakkaasti sanalla nykyään.

Tampereelle ratikkaa ja tulossa juna jolla pääsee Helsinkiin yhdessä tunnissa

Tamperelainen areenahankkeen alullepanija kertoo Aamulehdessä , että uskoo ensi vuoden lopussa valmistuvan uuden Areenan lisää rajusti Nääsvillen vetovoimaa. Turkulaisten arreenaprojektihan sikäläisen rautatieaseman läheisyyteen imitoi Tampereen toteutunutta areenahanketta, mikä on hyvin myhäilyttävää tamperelaisittain tuumattuna.

(https://www.aamulehti.fi/a/a7611b6a-4b04-4911-af00-f294c6ef61c4)

Turkulaisille saattaa tulla yllätyksenä, että Näsijärvellä järjestetään purjehduksen mm-kilpailut vuonna 2023. Näsijärven vesistöreitissä tamperelaisilla on melkoinen aarre, onhan se kanavien välityksellä toista sataa kilometriä pitkä. Vuonna 2023 Näsijärven Purjehdusseura täyttää muuten 125 vuotta.

(https://radio.uta.fi/nasijarven-vuosi-kirjan-tekija-jukka-rautio-hyva-j…)

Jo miljoonan suomalaisen kännykkäänsä latama Koronavilkku-sovellus on Tampereella pääkonttoriaan pitävän Solitan kehittämä. Edustava esimerkki teknologia-Tampereen menestyksestä.

Aromilehden vuoden sommeliere 2020 -kilpailussa viiniasiantuntijat kisasivat osaamisellaan. Voittaja löytyi pääkaupunkiseudulta, mutta toinen ja kolmas sija menivät tamperelaisissa laaturavintoloissa työskenteleville henkilöille. Jälleen kerran osoitus tamperelaisen ravintolamaailman laadukkuudesta.