Kun en uskalla tehdä lasua!!!

Ekaluokkalainen elää eläimellisissä oloissa. Nukkuu vanhempiensa kanssa samassa sängyssä koska haluaa tehdä niin ja oma sänky on täynnä kissanpaskaa. Kodissa ajelehtii likaisilla lattioilla, sohvilla, pöydillä ja tuoleilla sulassa sovussa lehdet, homeiset einesruokien jämät, puhtaat ja likaiset vaatteet, roskat, lelut, kynät ja paperit. Ikkunoita ei oo pesty vuosikausiin mut se ei kai ees haittaa. Maisemat on maalla huikeat livenä, mitäpä niitä ikkunoista.

Perhetyö ei käy, koska alkukesästä tuli useita lasuja, joista yksi perhehtyöntekijän. Ei ole perhehtyö ollut sen jälkeen kodissa. Itse olen vain läheinen, jota epäiltiin nimettömän lasun tekijäksi -> puheluihini ei vastaa toinen vanhemmista, toisen kanssa yhä hentoinen keskusteluyhteys.

Kun pelkkä epäily siitä että.olisin voinut olla lasun takana, katkaisi yhteydet lapseen lähes kokonaan, niin muten ihmeessä uskaltaisin sellaisen oikeasti tehdä?

Mutta kun niitä lapsen elinoloja ei näe kukaan, kun ketään ei taloon päästetä.