Lue keskustelun säännöt.
Ostaisitko asunnon tässä tilanteessa?
27.08.2018 |
Jos tulot olisivat ainakin väliaikaisesti perus työttömyysturvan tasolla, mutta käteistä löytyy ostohinnan verran ja remonttipuskuriakin jäisi vielä muutama kymppi, lähtisitkö asuntokaupoille?
Mikäli tämä ansiotaso jää pysyväksi ja tulevaisuudessa siintää toimeentulotuki, ei omassa käytössä olevaa asuntoa voi vaatia realisoitavaksi toisin kuin säästöjä ja sijoituksia. Eikö tässä ole järkeväkin ostaa?
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi.
Mikset?
En halua olla sidottu yhteen sijoitukseen, joka on hankalasti muutettavissa rahaksi. Sen myötä menettää myös hajauttamisen edut, koska varallisuudesta valtaosa olisi sidottu asuntoon. Vuokratessa on aina
vapaus lähteä ja muuttaa minne tahansa ja milloin tahansa.
Sulle ei riittäisi se 20-30000 euron puskuri, joka jäisi jäljelle, vaikka ostaisit 100% omarahoituksella?
Pakko kysyä, mikä on tämänhetkinen nettovarallisuutesi?
Puhun mielummin talouden stressiluvusta, kuin nettovarallisuudesta. Stressiluku kertoo kuinka kauan selviäsin ilman uusia tuloja, enkä tuolla puskurilla selviäsi vuotta. Nettovarallisuushan huomio kaiken omaisuuden, kuten esim. omistusasunnon, vaikka se ei varallisuutta olekaan. Sijoitusvarallisuus on sellaista omaisuutta, joka tuottaa minulle niitä lisätuloja, mutta vielä ei olla siinä pisteessä että stressilukuni olisi riittävä asunnon ostoon.
Taitaa olla hieman kallis elämäntyyli, kun tuo 20-30 000€ on jopa enemmän kuin mitä keskiverto palkansaaja saa vuodessa nettoansiota.
Niinpä. 30 000 vastaa 3500€ bruttopalkkaa kuussa. Jos sillä ei yksin elävä ihminen, jolla ei ole edes asuntolainaa, oikeasti pärjää, ei kannata muille yrittää mitään sijoitusneuvoja antaa.
Kyse ei olekaan pärjäämisestä vaan vapaudesta. Vapautta ei saavuteta ottamalla velkaa ja rajulla tuhlaamisella. Jos varallisuus on todella varallisuutta eli se saa aikaan positiivista kassavirtaa, saat todennäköisesti elää vapaammin?
Paitsi että tuossa selvästi luki, että ’tuolla puskurilla en selviäisi vuotta’, mikä kertoo hyvin heikosta talouden hallinnasta.
Asunto on ihan hyvä sijoitus, jos se on kasvukeskuksessa, ja tuo turvaa joko asumisen tai vuokratulojen muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ostaisi.
Mikset?
En halua olla sidottu yhteen sijoitukseen, joka on hankalasti muutettavissa rahaksi. Sen myötä menettää myös hajauttamisen edut, koska varallisuudesta valtaosa olisi sidottu asuntoon. Vuokratessa on aina
vapaus lähteä ja muuttaa minne tahansa ja milloin tahansa.
Sulle ei riittäisi se 20-30000 euron puskuri, joka jäisi jäljelle, vaikka ostaisit 100% omarahoituksella?
Pakko kysyä, mikä on tämänhetkinen nettovarallisuutesi?
Puhun mielummin talouden stressiluvusta, kuin nettovarallisuudesta. Stressiluku kertoo kuinka kauan selviäsin ilman uusia tuloja, enkä tuolla puskurilla selviäsi vuotta. Nettovarallisuushan huomio kaiken omaisuuden, kuten esim. omistusasunnon, vaikka se ei varallisuutta olekaan. Sijoitusvarallisuus on sellaista omaisuutta, joka tuottaa minulle niitä lisätuloja, mutta vielä ei olla siinä pisteessä että stressilukuni olisi riittävä asunnon ostoon.
Taitaa olla hieman kallis elämäntyyli, kun tuo 20-30 000€ on jopa enemmän kuin mitä keskiverto palkansaaja saa vuodessa nettoansiota.
Li-sä-tu-lo-ja.
?
Ny oon vähän ymmälläni.
Miten lisätulot liittyvät mitenkään toteamukseen, että on kallis elämäntyyli, mikäli ei 20-30 000€:lla pärjäisi vuottakaan?
Millä sen seuraavaan vuoden sitten pärjää, jos ei ole vuoteen tullut niitä lisätuloja?
Olettaen, että ollaan ihan suomessa ja ei itse tieten tahtoen sabotoi mahdollisuuksiaan, melkoisen pian alkaa saada työttömyyspäivärahaa tai sairauspäivärahaa (mikäli työkyvytön), jonka jo pitäisi kattaa melko suuri osa pakollisista menoista. Myös vaikka menisi jatko-opiskelemaan saa nähdäkseni opintotukea, (tai työttömyyspäivärahaa, mikäli työvoimapoliittinen koulutus).
Tukien kanssa säästäväisellä elämisellä pitäisi liki viideksi vuodeksi riittää. Jos ei siinä ajassa usko saavansa lisä-ansioita silloin ei ole pullat hyvin uunissa.
Millä sen seuraavaan vuoden sitten pärjää, jos ei ole vuoteen tullut niitä lisätuloja?