Lähiömutsi

Onpa jotenkin ikävään sävyyn tehty avaus. En nyt ole tuota blogia lukenut kuin satunnaisesti, mutta en nyt ihan avauksestasi ymmärrä, mitä se "bloggarielämä" on, johon viittaat, ja mitä normaalin työssäkäyvän arjesta vieraantuminen. 

Eskari on muuttunut aika paljon viime vuosina. Se on koulumaisempaa kuin vaikka 10 vuotta sitten, ja ennen kaikkea se on ihan erilaista kuin meidän nykyvanhempien lapsuudessa.

Tästä avauksesta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen se, että avauksen tekijällä on paha mieli ja hän haluaa purkaa sen nyt tähän bloggaajaan.

Vuorotyöläisenä mun elämä on aina mennyt muiden sanelemien aikataulujen mukaan. Eikä tullut yllätyksenä että minä en päätä koska lapseni suvaitsee saapua eskariin ja koska ei.

Ylipäätään blogi on mennyt alaspäin. Postauksia tulee laiskaan tahtiin, ja sitten kun tulee, ne ovat mammuttimaisia yhteistyöpostauksia. Myös maneerinen kieli on vähän alkanut ärsyttää, vaikka taitava kirjoittaja onkin.  Ja tosiaan alkaa olla sellaista epäsamaistuttavaa elämää, kuten monissa ammattiblogeissa, esimerkkinä vaikka just tuo eskariin ehtiminen ja mahdottomat arkiaamut. Kyllä me muut ihan saamme lapsemme ja itsemme hoitoon ja töhin kahdeksaksi, eikä tehdä siitä hirveetä numeroa...

up

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään blogi on mennyt alaspäin. Postauksia tulee laiskaan tahtiin, ja sitten kun tulee, ne ovat mammuttimaisia yhteistyöpostauksia. Myös maneerinen kieli on vähän alkanut ärsyttää, vaikka taitava kirjoittaja onkin.  Ja tosiaan alkaa olla sellaista epäsamaistuttavaa elämää, kuten monissa ammattiblogeissa, esimerkkinä vaikka just tuo eskariin ehtiminen ja mahdottomat arkiaamut. Kyllä me muut ihan saamme lapsemme ja itsemme hoitoon ja töhin kahdeksaksi, eikä tehdä siitä hirveetä numeroa...

Samat fiilikset. Seurasin myös ig:ssä mutta tämä viimeisin yhteistyö meni jo sietokyvyn yli, kun kun tuli jatkuvalla syötöllä päivityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Onpa jotenkin ikävään sävyyn tehty avaus. En nyt ole tuota blogia lukenut kuin satunnaisesti, mutta en nyt ihan avauksestasi ymmärrä, mitä se "bloggarielämä" on, johon viittaat, ja mitä normaalin työssäkäyvän arjesta vieraantuminen. 

Eskari on muuttunut aika paljon viime vuosina. Se on koulumaisempaa kuin vaikka 10 vuotta sitten, ja ennen kaikkea se on ihan erilaista kuin meidän nykyvanhempien lapsuudessa.

Tästä avauksesta tulee kuitenkin ensimmäisenä mieleen se, että avauksen tekijällä on paha mieli ja hän haluaa purkaa sen nyt tähän bloggaajaan.

Ei oo yhtään paha olla! :D

Mutta omaan napaan tuijottajat ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään blogi on mennyt alaspäin. Postauksia tulee laiskaan tahtiin, ja sitten kun tulee, ne ovat mammuttimaisia yhteistyöpostauksia. Myös maneerinen kieli on vähän alkanut ärsyttää, vaikka taitava kirjoittaja onkin.  Ja tosiaan alkaa olla sellaista epäsamaistuttavaa elämää, kuten monissa ammattiblogeissa, esimerkkinä vaikka just tuo eskariin ehtiminen ja mahdottomat arkiaamut. Kyllä me muut ihan saamme lapsemme ja itsemme hoitoon ja töhin kahdeksaksi, eikä tehdä siitä hirveetä numeroa...

Samat fiilikset. Seurasin myös ig:ssä mutta tämä viimeisin yhteistyö meni jo sietokyvyn yli, kun kun tuli jatkuvalla syötöllä päivityksiä.

Yritin löytää lisää kuvia Ig:stä, mutta eihän siellä ollut kuin yksi?

Mä tykkään saada vertaistukea siihen, että muissakin vuorotyöperheissä koulun aloitus ja tarkat lukujärjestykset aiheuttavat säätämistä.

En minäkään ole Lähiömutsin suuria faneja, mutta ajattelin ja ajattelen eskarista ihan samoin kuin hän. Kun meillä sattuu vanhemmilla olemaan sellaiset työt, että palavereja on aniharvoin ennen kymmentä, tuntui aluksi tosi hankalalta ehtiä eskariin puoli yhdeksäksi.

Nyt meni esikoinen kouluun, ja hyvin ovat menneet ne kahdeksan aamutkin. Olemme saattaneet lapsen kouluun ja organisoineet omia töitä niin että aamun tunneista on tullut tehokkaita.

Maneerinen kieli on alkanut, noh, ärsyttämään.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole Lähiömutsin suuria faneja, mutta ajattelin ja ajattelen eskarista ihan samoin kuin hän. Kun meillä sattuu vanhemmilla olemaan sellaiset työt, että palavereja on aniharvoin ennen kymmentä, tuntui aluksi tosi hankalalta ehtiä eskariin puoli yhdeksäksi.

Nyt meni esikoinen kouluun, ja hyvin ovat menneet ne kahdeksan aamutkin. Olemme saattaneet lapsen kouluun ja organisoineet omia töitä niin että aamun tunneista on tullut tehokkaita.

Mikä siinä sitten muuttui?

Teidän asenne?

Hyvinkää-fani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään blogi on mennyt alaspäin. Postauksia tulee laiskaan tahtiin, ja sitten kun tulee, ne ovat mammuttimaisia yhteistyöpostauksia. Myös maneerinen kieli on vähän alkanut ärsyttää, vaikka taitava kirjoittaja onkin.  Ja tosiaan alkaa olla sellaista epäsamaistuttavaa elämää, kuten monissa ammattiblogeissa, esimerkkinä vaikka just tuo eskariin ehtiminen ja mahdottomat arkiaamut. Kyllä me muut ihan saamme lapsemme ja itsemme hoitoon ja töhin kahdeksaksi, eikä tehdä siitä hirveetä numeroa...

Samat fiilikset. Seurasin myös ig:ssä mutta tämä viimeisin yhteistyö meni jo sietokyvyn yli, kun kun tuli jatkuvalla syötöllä päivityksiä.

Yritin löytää lisää kuvia Ig:stä, mutta eihän siellä ollut kuin yksi?

Mä tykkään saada vertaistukea siihen, että muissakin vuorotyöperheissä koulun aloitus ja tarkat lukujärjestykset aiheuttavat säätämistä.

Storyssa?

Jep storyssa.

Paitsi meidän perheessä (normaalit työajat) on kyllä ihan tuskastuttavan hankalaa saada lapset ajoissa kouluun ja hoitoon ja ehtiä itse ajoissa töihin. En ymmärrä miten muut perheet hoitaa homman niin, että lapset on luovutettu ja itse ollaan työpöydän ääressä kahdeksalta.

Ihan vaan heräämällä aikaisin.. ja menemällä ajoissa nukkumaan. Tylsää tietysti, mutta parempi sopeutua kuin valittaa. Mutta joo, on kyllä tylsä blogi nykyään. Ennen blogissa käytiin keskustelua lapsiperheen elämään liittyvistä asioista ja kommenttiboxia oli kiva lukea. Nyt perhe-elämä on taka-alalla (lasten kannalta hyväkin...) ja tilalla sisustusta, balettia ja kalliiden vaatteiden esittelyä. Eipä noihin nykyisiin postauksiin ole kenelläkään mitään sanottavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ole Lähiömutsin suuria faneja, mutta ajattelin ja ajattelen eskarista ihan samoin kuin hän. Kun meillä sattuu vanhemmilla olemaan sellaiset työt, että palavereja on aniharvoin ennen kymmentä, tuntui aluksi tosi hankalalta ehtiä eskariin puoli yhdeksäksi.

Nyt meni esikoinen kouluun, ja hyvin ovat menneet ne kahdeksan aamutkin. Olemme saattaneet lapsen kouluun ja organisoineet omia töitä niin että aamun tunneista on tullut tehokkaita.

Mikä siinä sitten muuttui?

Teidän asenne?

Muuttui meidän asenne ja koko perheen elämänrytmi. Jos sinä olet tottunut muuttamaan elämänrytmiäsi pari tuntia sinne tai tänne suuntaan sormia napsauttamalla, niin hienoa. Mutta joillekin meistä muista - muillekin kun elämästä vieraantuneille bloggaajille - nämä asiat voivat aiheuttaa vähän pähkäilyä.

On paljon meitä aamu-unisia ja aamuhitaita, joiden työaika joustaa. Joten onhan se vähän kuumottava tilanne, kun ehkä ensi kertaa sitten omien kouluaikojen joutuu olemaan jossakin samaan aikaan joka aamu. Ja sehän blogeissa on vähän kuin pointtina, että siellä puhutaan samoista iloista ja suruista kuin omassa elämässä. Vaikka - kuten sanottu - en Lähiömutsin fani olekaan.

Project Mamalla näyttää olevan muuten meneillään suorastaan kapina kahdeksan aamuja kohtaan.

Hiukan provosoiva ote kuuluu pieninä annoksina blogeihin. Ne herättävät keskustelua ja tuovat klikkejä. Klikit ovat blogin ja etenkin ammattibloggarin elinehto. Ammattibloggari osaa tietysti olla sopivassa suhteessa provosoiva ja kiva, jotta blogi pysyy kokonaisuutena mukavana mainosalustana. Jos haluaa jutut juttuina ja mainokset erikseen, kannattaa maksaa journalismista. Ilmaista sisältöä ei ole. Lähiömutsin blogi on minusta kiva, mutta tietysti se näkyy, että se on myös hänen elantonsa.

Ammattibloggariksi postaa harvoin. Moni ammattilainen postaa kerran päivässä.

Vierailija kirjoitti:

Ylipäätään blogi on mennyt alaspäin. Postauksia tulee laiskaan tahtiin, ja sitten kun tulee, ne ovat mammuttimaisia yhteistyöpostauksia. Myös maneerinen kieli on vähän alkanut ärsyttää, vaikka taitava kirjoittaja onkin.  Ja tosiaan alkaa olla sellaista epäsamaistuttavaa elämää, kuten monissa ammattiblogeissa, esimerkkinä vaikka just tuo eskariin ehtiminen ja mahdottomat arkiaamut. Kyllä me muut ihan saamme lapsemme ja itsemme hoitoon ja töhin kahdeksaksi, eikä tehdä siitä hirveetä numeroa...

Niin on!

Myynyt aivonsa mainostajille.

Ja vaikea käsittää, että joku haluaa tiedottaa perheensä yksityisasiat noin tarkkaan koko Suomelle.

Lapsilta on tuskin kysytty.

Lähiömutsi on ällöttävää ja pinnallista potaskaa nykyään. Voi voi, katsokaa näitä kattauksia . oon niin hyvä ihminen. Käyn avannossa ja siitä pitää laittaa instaan kuva? Kunhan elämä blogissa näyttää hyvältä, niin jes. Oletko kenties ylitse muiden? Sen vaikutelman saa ja rahaa menee trendeihin ja itsensä mainostamiseen.