Lue keskustelun säännöt.
Kehtaako joku tunnustaa olevansa järkisuhteessa?
25.08.2018 |
Kai sellaisen nyt anonyyminä voi tunnustaa? Enkä nyt tarkoita sellaisia jotka jatkavat ajan myötä väljähtäneessä suhteessa järkiperusteilla mentyään ihastuksesta tai rakastumisesta yhteen, vaan sellaisia jotka on jo suhteen alkuvaiheessa lähteneet hommaan enemmän järjellä kuin tunteella?
Kommentit (11)
Mitä kehtaamista tuossa olisi. Ennen ihan käypä syy jopa avioliittoon. Etenkin aateliston keskuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, hyi. Kuka ja miksi sellaiseen haluaisi?
Vierailija kirjoitti:
En, hyi. Kuka ja miksi sellaiseen haluaisi?
Ei vieläkään useimmilla ole yksinään esimerkiksi varaa laadukkaaseen asumiseen.
Veikkaan että useimmat tavismiehet kuuluvat tähän kategoriaan koska niitä naisia joihin voisi ihastua ei vain voi saada.
Vierailija kirjoitti:
En, hyi. Kuka ja miksi sellaiseen haluaisi?
Jos on saanut tarpeeksi jännitystä koko elämän edestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, hyi. Kuka ja miksi sellaiseen haluaisi?
Ei vieläkään useimmilla ole yksinään esimerkiksi varaa laadukkaaseen asumiseen.
Tarkoitatko, että asumisen voi kätevästi maksattaa jollain toisella, jotta omat rahat voi käyttää miten haluaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut. En kerro enempää, mutta seitsemän vuotta olin naimisissa miehen kanssa jota kohtaan en tuntenut minkäänlaista rakkautta. Hauskaa meillä kyllä oli, ja viihdyttiin yhdessäkin.
Syytä miksi tähän päädyttiin en kerro. Ei ollut kyse rahasta, ja sitä paitsi minä tienaan/tienasin paljon enemmän kuin hän. Raha-asiat oli kummallakin omat.
Yhteisestä sopimuksesta muutimme seitsemän vuoden jälkeen erilleen, ja siitä pari vuotta erottiin. Olemme edelleen väleissä eikä kaunaa mistään kummallakaan osapuolella.
En ole parisuhde-tyyppiä, joten järjestely kyllä sopi minulle. Kämppiksiä oltiin lähinnä vaikka vihitty oltiinkin. Hän on sen jälkeen solminut parisuhteen tunnesyistä, minä jatkan yksin.
En koskaan uskotellut hänelle minkäänlaista rakkautta. Hän oli siitä hyvin tietoinen, vaikka itse kyllä tuntui tuntevan jonkinasteista kiintymystä minuun. Mitä kehtaamista tämän myöntämisessä on? Oma elämämme ja oma ratkaisumme joka silloin sopi kummallekin. Emme käyttäneet ketään hyväksi emmekä rikkoneet mitään lakia.
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että useimmat tavismiehet kuuluvat tähän kategoriaan koska niitä naisia joihin voisi ihastua ei vain voi saada.
Eikös teidän laasalaisten vakioteeseihin kuulu, että ne naisetkin tyytyvät beetamiehiin sitten kun juoksut on juostu ja perhettä pitäisi perustaa? Että ihan vaan tasoissa ollaan. Vai luuletteko te tylsänaamaiset kaljamahaiset naapurin Reiskat, että ne vaimot näkevät teidän Brad Pittinä tai sadun prinssinä? Se TOP 10 voi vaatia niitä kauniita ja komeita, muut saa tyytyä vertaiseensa tavikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valtaosa naisista, koska hyvännäköisiä ja fiksuja miehiä on niin vähän.
Oletko sä?