Apuja 7,5 kk:n vauvan yöheräilyihin - kohta en enää jaksa

Meillä on 7,5 kk vanha ihana, mutta varsin vaativa tyttövauva. Hän on koko pienen ikänsä ollut varsin herkkä, itkuinen ja kohtuullisen huono nukkumaan. Mutta viimeisen noin kuukauden ajan yöunet ovat olleet ihan järkyttävän katkonaisia.



Tyttö nukahtaa illalla jokailtaisten iltarutiinien jälkeen omaan sänkyyn ja alkuyön saattaa nukkua kohtuullisen hyvin (ehkä 1-2 kahdella tutin laittamisella), mutta puolenyön jälkeen alkaa sitten hulina. Tyttö herää itkeskelemään ja rauhoittuu aina tutilla ja silittelyllä hetkeksi, mutta vähän ajan päästä itku alkaa uudestan. Heräilyyn ja itkeskelyyn liittyy myös kiemurtelua, piereskelyä ja välillä tyttö myös nieleskelee pulautuksia. Tätä itkeskelyä ja heräilyä saattaa jatkua pari tuntia, sitten tyttö yleensä nukkuu jonkun aikaa rauhallisemmin ja myöhemmin aamuyöstä heräily ja levottomuus usein alkaa taas uudelleen. Pienempänä tytöllä oli koliikkia ja mahavaivoja, mutta ei kai näin "vanhalla" nyt vatsan enää pitäisi vaivata... Jotenkin minusta kuitenkin vaikuttaa, että jokin tyttöä ihan oikeasti vaivaa, kun ei millään meinaa rauhoittua nukkumaan. Välillä ei rauhoitu muuten kuin sylissä hytkyttelemällä, näin paha tilanne ei sentään ainakaan vielä ole ollut joka yö. Tyttö syö hyvin kiinteitä päivällä ja maitoa hän ei yöllä enää juo ja nälkääkään ei ole, kun ei tissi/pullo yöllä edes kelpaa. Niin ja päiväunia nukkuu yleensä vielä kolmet noin 30 min. - 1h 15 min. kerrallaan.



Itse en ole saanut kahta tuntia pidempää unijaksoa aikoihin ja lisäksi vielä lähes joka yö joudun keskellä yötä valvomaan useamman tunnin. Ja nyt tämä äiti vain alkaa olla aivan loppu. Päivisin pitäisi jaksaa puuhailla myös 3-vuotiaan esikoisen kanssa, mutta tuntuu, että en enää jaksa muuta kuin juuri ja juuri selvitä jotenkuten päivistä. Ja tuo vauvamme on myös päivisin varsin vaativaista sorttia, välillä ei viihtyisi missään muualla kuin äidin sylissä ja silloinkin vain liikkeessä. Huomaan olevani tosi usein huonolla tuulella ja äyskiväni myös esikoiselle varsin pienistä ja koen tietysti tästä huonoa mieltä. Väsyneenä tuntuu vain pinnakin olevan aika lyhyt.



Nyt kaipaisin apua ja vinkkejä saman kokeneilta tai muuten asiasta jotain tietäviltä. Ja mielelläni kuulisin myös ajatuksia siitä mikä tytön yöhulinoita saattaisi aiheuttaa ja milloin rauhallisempia öitä ehkä voisi olla odotettavissa. Ja vinkkejä siitä, että miten jaksaa päivät, kun tuntuu, että väsymyksen takia elää kuin sumussa. Joten antakaahan kanssasisaret apuja tälle väsyneelle äipälle, joka haluaisi jaksaa nauttia lapsistaan vielä kun saa olla kotona!