mä en usko että on olemassa sellaista 2-3vuotiasta

Nyt reilun viikon ajan on harjoiteltu ja kiltisti on viimeiset 4 yötä nukahtanut itse omaan sänkyynsä. Juo ensin maitonsa, sitten huutaa äitiä hakemaan pullon pois ja sitten kääntää kylkeä ja nukahtaa.

No meillä on vuoden vanha nukkunu yksin omassa huoneessa. Puolitoista vuotiaana vaihtoi omaan petiin eikä sieltä juokse pois.



Meillä on hiljentymisaika seiskasta lähtien ja pikkuhiljaa tehään iltapuuhia. Kasin aikaan pusutellaan ja mennään nukkumaan.

Nyt kun lapsi on 2- vuotias kiipeää itse yläkertaan ja toinen vanhemmista peittelee.



Tähän asti on toiminut. Vielä ei ole iltasatua jaksanut, mutta joskus otetaan se käyttöön kun tarvitsee sellasia.. Päiväsatua joskus kuuntelee.



Joku ketjun alussa kertoi että lapsi vääntyilee ja kääntyilee, heiluttaa varpaitaan.. Mun vinkki on että tehdään aina tuttuja iltarutiineja. Alkuillasta voisi mennä ulkoileen niin uni voisi maittaa?

Samaten auttaa jos tuuletat huonetta, lämmität maitoa ja olette sylitysten ennen hammaspesua.

Pidä makkari siistinä ja lelut paikoilleen.

Jos lapsi haluaa sut viereen niin ole siinä mutta älä juttele takasin koska lapsi saa virikkeitä puheestasi, riittää kyllä jos istut siinä pimeässä ja pidät kiinni, älä hilittele paljoa -ainakaan kasvoista.

Kiltisti ilman mitään kitinöitä:)

ja iloisin mielein pomppii sänkyyn ja jää sadun lukemisen jälkeen sänkyyn itse lukemaan ja lauleskelemään. Nukahtaa sitten vartin päästä. Ei ole ikinä tullut vanhempien sänkyyn eikä sinne edes ole pyytänyt.



Kuopus menee myös kiltisti nukkumaan, joskus tosin nousee mutaman kerran pois ja saa taluttaa takaisin.



Meillä ei ole kertaakaan ollut mitään härdelliä nukkumaan mnennessä, siis juoksemista, riehumista, huutamista tms.

...eli nukkumaan on aina menty kiltisti, ei mitään ongelmaa. Jää myös nukahtamaan yksin. Tyttönen tykkää nukkumisesta ja pyytää päästä sänkyynsä illalla.

Itse-asiassa nukkumisesta ei tule yhtään mitään, jos sinne joku jää nukuttamaan viereen..

meidän perheen 2v ja 3,5v. jäivät iltapesujen, -sadun ja -pusujen jälkeen suhteellisen kiltisti nukahtamaan itsekseen. Välillä siellä piti vielä käydä uudelleen peittelemässä tms., usein nukahtivat melko nopeasti itsekseen ja äiti sai keskittyä telkkarin tölläämiseen.



Mutta piru periköön kesäaikaan siirtymisen!! Siitä saakka iltojen nukahtaminen ollut yhtä taistelua, esikoinen pahimmillaan pomppinut valveilla vielä 10.30 vaikka aamulla herättävä viimeistään 7.30 ja lähdettävä päiväkotiin. Nyt riittävän yöunen takaamiseksi molemmille (nukkuvat samassa huoneessa) on nukuteltava molemmat, pienempää silitellään ja isompi haluaa pitää minua kädestä tai että olen vain vieressä. Näin toimien nukahtavat yhdeksältä tai pian sen jälkeen, pienempi jo aikaisemmin. Mieluummin siis ainakin toistaiseksi nukuttelen näin, niin saavat ainakin nukkua tarpeeksi. Ja esikoinenkin on vielä niin pieni, että kun hän pyyttää ' ole äiti vielä vähän aikaa tässä' niin hennopa siitä nyt sitten lähteäkään.

Mutta jos jollain on vinkkiä, miten palata ihanan helppoon entiseen, niin kehiin vaan kiitos. Mikään ei ole muuttunut meidän perheen iltarutiineissa, ainoa muutos on ollut kesäaikaan siirtyminen.



No niin, ja nyt sitten kaikki kotihoidon ehdottomat kannattajat voivat sanoa, että kaikki johtuu vain ja ainoastaan siitä, että lapset ovat jo hui kauhistus sentään noin pieninä päiväkodissa :-DD.

Te, jooden lapset käy kiltisti nukkumaan: miten ootte sen saaneet alulle? Meidän 1,5-vuotias on aina toistaiseksi nukahtanut vain kainaloon meidän sänkyyn ja siirretään siitä omaan sänkyyn. Mites mä tässä vaiheessa aloitan tuon omaan sänkyyn nukahtamisen? Pinnis varastoon vai mitä?



Auttakkee!

Oikeen itse haluaa nukkumaan, ei todellakaan tarvii pakottaa. On toki pienempänä ollut aikoja, ettei ole mennyt niin helposti, mutta pääsääntöisesti kyllä ollaan päästy helpolla näiden nukkumisjuttujen kanssa. Muuten ei sit ookaan mikään helpoimmasta päästä oleva lapsi eli onneksi edes joku asia onnistuu hyvin:)

Sitten jonkun aikaa näin tehtyä, aloimme nukuttaa omaan sänkyymme siten, että jätimme hänet sinne nukahtamaan itsekseen. 2vk meni siten, että lapsi tuli parin minuutin välein pois, mutta jossain vaiheessa kuitenkin rauhoittui ja nukahti itse sinne. Nykyisin sitten sama homma, mutta omaan sänkyyn, eikä tuota sängystä nousua enää ole.

meilläpä on juuri tuommoinen kiltti 2v joka käy kiltisti iltasadun jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan, on käynyt jo piiiitkäään! ja tiedän toisenkin :D

Vierailija:

ei kai kymmenen aikaan illalla tarvi todellakaan tapella kenenkään kanssa nukkumaan menosta. onneksi lapsenne on niin fiksu, että älyää itse mennä nukkumaan kun vanhemmat eivät aiemmin laita. kyllä taaperoikäisten pitää olla jo unessa ennen yhdeksää.

Mitä väliä sillä kellonajalla on, milloin sitä nukutaan? Jos on herätty aamulla klo: 11.00. Nukuttu päikkärit 15-17.00. Meni nukkumaan siis eilen 22.00 aikaan ja vieläkin näyttää nukkuvan, saa nukkua niin pitkään kuin haluaa. Eli vuorokauden aikana on tähän mennessä kertynyt nukuttuja tunteja aikas paljon :D

Jotta työssä käyvä mies, ehtii touhuta muksujen kanssa paljon töiden jälkeen, ei todellakaan MEILLÄ viihtyisi isi, eikä muksut, eikä äitikään jos lasten TÄYTYISI mennä nukkumaan 19.00 aikaan ja miehen ja lasten yhteinen aika jää minimiin.

Kotiäitinä minä voin suoda mahdollisuuden MEIDÄN unirytmiin, joka on myöhään nukkumaan, pitkään nukutaan.

Jokainen lapsi on yksilö ja jokainen perhe tapoineen erilaisia.

Ps. meillä lapset on opetettu tähän " nuku itse" jo ihan vauvasta saakka. Eli ei olla pahemmin nukutettu. Kunhan laitettu iltapalaa, iltakylvyt/pisut/hampipesut, iltasatu. Niin sitten itse peiton alle :)

vuoden ikäisen omaan sänkyyn. Elikä iltatoimet ja sitten omaan sänkyyn, pari viikkoa oli yhtä huutoa ja sitä että äiti ravasi asettamassa takaisin makuulle, kun viuhtoi sängynlaidalla. Nyt jo kuukauden koisannut niin, että jätän sänkyynsä ja sammutan valot. Koita vain jaksaa pikku parut, ei lapsi mene rikki, vaikka vähän huutaisikin. Kunhan käyt itse välillä asettamassa makuulle, niin ettei tule turvaton olo. Esikoinen nukahti vauvasta lähtien omaan sänkyynsä ja vähän kyllä kadutti, etten opettanut kuopusta samaan, vaan otin viereen yötisulle.

Tai siis iltapuuro syödään klo 19, sitten iltapesut, yöpuvun vaihto ja taapero viedään omaan sänkyyn. Lauletaan unilaulut ja sanotaan hyvät yöt. Hän jää sänkyyn mielellään ja nukahtaa kahdeksaan mennessä.



Lapsi on nukkunut aina perhepedissä ja hänelle on tullut nukahtamisesta turvallinen paikka. Olen nukuttanut hänet aina perhepetiin kainalooni ja uskon sillä olleen vahva vaikutus hänen perusturvallisuuteensa nukkumisen suhteen. Omaan sänkyyn opettelu alkoi reilu 2-vuotiaana ja hän sai tulla aina väliimme kun vain halusi. Kuopuksemme syntymän jälkeen sängyssämme on ollut aikalailla ruuhkaa, joten esikoisemme jätti meidän sänkymme vauvalle ja nukkuu omassa sängyssään hienosti itse.