Lue keskustelun säännöt.
Aikuisen lapsen katastrofaalinen parisuhde vie voimat
Epätoivoinen äiti
21.08.2018 |
Olen voimaton ja neuvoton. Aikuisella pojallani (25 v.) on ollut nyt vuoden kestänyt on/off suhde yhteen tyttöön. Pahimmillaan useamman kerran viikossa siellä riidat karkaavat täysin käsistä, naapurit soittaneet paikalle poliiseja ja minua soitettu hätiin paikalle mm. kesken työpäivän lukuisia kertoja. Puhelin pirisee iltaisin ja viestejä tulee, että tule heti hakemaan minut pois täältä. Milloin olen mennyt rauhoittelemaan, milloin hakemaan poikani "muuttokuormaa", joka yleensä jollei heti niin seuraavana päivänä roudataan taas sinne takaisin kun kaikki on taas "hyvin".
Tyttöystävä lähettelee minulla ilkeitä viestejä ja minut vedetään jatkuvasti näihin tilanteisiin mukaan. Jossain välissä päätin, että en enää reagoi tai lähde paikalle. Viimeisimmässä episodissa kuitenkin oli pojalla mustasilmä ja hammas katki kun häntä oli potkaistu päähän. Hain taas pojan ja tavarat. Tämä nyt vain esimerkkinä.
Tiedän, ettei poikakaan ole se helpoin aina. Temperamenttinen ja varmasti ilkeä suuttuessaan, mutta tämän suhteen myötä on hänen persoonallisuutensa muuttunut. Tiedän, että on myös hänen puoleltaan menneet tilanteet fyysisiksi rankan provosoinnin alla.
Tämä tyttöystävä eräässä perhettämme kohdanneessa tragediassa käyttäytyi täysin anteeksiantamattoman törkeästi. Järjesti itsekkään draamakohtauksen pilaten todella tärkeän ja muutenkin vaikean päivän meille. Tämäkin yritettiin antaa anteeksi ja vielä antaa mahdollisuus korjata asioita, mutta hulluus vain jatkuu ja jatkuu. Muutama päivä rauhallista ja taas räjähtää. En enää halua kutsua heitä kylään, en halua nähdä tätä tyttöä, koska en enää pysty teeskennellä ja peitellä tunteitani. Myös joka kerta kun on ollut mitä tahansa perhetapaamisia, on aina järjestetty joku draama. Esimerkiksi kutsuttu syömään ja juuri kun pitäisi tulla ja ruoka valmiina odottamassa poikani soittaa, ettei voidakaan tulla kun tyttöystävää "ahdistaa nähdä meitä".
Pojalle olemme yrittäneet puhua järkeä, jotta lähtisi suhteesta. Eristäytyy jo ystävistäänkin, jotka ovat alkaneet kääntää hänelle selkänsä. Uskon, että kukaan ei enää jaksa kuunnella ja katsoa tuota sairasta suhdetta varsinkin kun mikään järkipuhe ei tunnu auttavan ja kaikki apu on ihan turhaa kun mikään ei muutu. Ja jostain käsittämättömästä syystä poikani aina palaa takaisin, kun oli kuitenkin sitä "hyvääkin".
Sydän on ihan palasina kun näen miten tämä suhde nakertaa poikaani pala palalta ja itseltäni voimat ihan loppu. Auttamisyrityksiämmekin jotenkin käännetään niin, että yritämme manipuloidan poikaani (hänen omin sanoin) ja sekoittaa hänen päänsä, vaikka kaikki tilanteet ovat olleet niin että meille on soitettu ja pyydetty apuun.
En ole todellakaan hysteerinen äiti, joka mustasukkaisena ei vain siedä poikansa tyttöystävää vaan perustellusti pahin pelkoni on, että jonain päivänä saan puhelun, että jompikumpi on siellä päässyt hengestään tai jotain todella peruuttamatonta tapahtuu.
Onko kenelläkään mitään vastaavaa ja miten tässä oikein voisi tai pitäisi toimia. Pelkään, että menetän yhteyden poikaani, koska en vain pysty enää katsomaan tätä sivusta.
Kommentit (54)
Alkoholismi on sairaus, jonka oireilu pysyy kurissa kun on juomatta. Oireilu alkaa kellä tahansa juovalla kun kyllin paljon on etanolia vetänyt. Ei ole tolkkua, puhutaan jopa lähimmille mitä valheita ja ilkeitä. Tarvitaan sitä rahaa. Toistuvasti.
Että ihan raitistuminen on se asia, joka alkaa korjata tilannetta, on se päihde mikä hyvänsä. Sitä ei voi tehdä niin että poika ottaa päihdettä, ja äiti auttaa. Se pitää itse ihan käyttäjän, lopettaa se päihteen käyttö.
Ellei yksin, niin lähtee katkolle ja hoitoon hakeutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovin paljoa et pysty tekemään, kyllä poikasi täytyy itse tajuta olevansa tekemissä ihan mahdottoman naisen kanssa. Mutta sen verran voit tehdä että teet testamentin ja rajaat antamasi perinnön avio-oikeuden ulkopuolelle.
Eiköhän tilanne ole jo ratkennut johonkin suuntaan, kun ap:n postauksesta aikaa lähes 5 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Jätät vain menemättä apuun. Sanot puhelimessa tiukasti, että hoitakaa asianne itse, aikuiset ihmiset. Se on poikasi oma asia, minkälaisen ihmisen kanssa tykkää olla. Osaa myös itse lopettaa suhteensa jos oikeasti haluaa. Tuskin mikään vanki on jolla ei ole itsemääräämisoikeutta.
Viisi vuotta vanha aloitus,neuvot hieman myöhässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tilanne ole jo ratkennut johonkin suuntaan, kun ap:n postauksesta aikaa lähes 5 vuotta.
Ei nää kommentoijat viitsi edes päiväystä katsoa.
Joo, kuka nostaa aina vanhoja aloituksia esiin? Ja aloittaja on tuskin vastaamassa tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jätät vain menemättä apuun. Sanot puhelimessa tiukasti, että hoitakaa asianne itse, aikuiset ihmiset. Se on poikasi oma asia, minkälaisen ihmisen kanssa tykkää olla. Osaa myös itse lopettaa suhteensa jos oikeasti haluaa. Tuskin mikään vanki on jolla ei ole itsemääräämisoikeutta.
Miksi nostit ketjun vuodelta 2018 ja vastaat siihen kuin ketju olisi tuore? Oletko vinksahtanut ketjujen nostaja?
Kaksisuuntainen mielialahäiriö jommalla kummalla? Ota yhteyttä mielenterveysliittoon, omaisyhdistykseen. Tiedät itsekin, ettei tilanne ole terve. Sinun on myös pakko ottaa etäisyyttä sinä olet ainoa, joka sen voi nyt kyetä tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ap:ta enää auta, mutta jos joku muu törmää tähän samaan ongelmaan:
Ajauduin itse hieman kypsemmällä iällä toksiseen on/off -suhteeseen joka muistutti joiltakin osin aloituksessa kuvattua tilannetta. En pystynyt repäisemään itseäni irti toisen manipuloinnista ja yksinäisyyden pelosta johtuen, mutta olen kiitollinen etteivät läheiseni hylänneet minua. Puhuin asiasta muutaman sukulaiseni kanssa jotka onneksi jaksoivat lempeästi kuunnella ja kertoa ulkopuolisen näkemyksen asiaan. Sitten erään riidan kärjistyttyä päätin, että tämä on tässä, arvostan itseäni ja rakkaita sukulaisiani enemmän kuin tällaista sirkusta.
Joten niin kauan kuin kyseessä ei ole addiktio tai rikollinen toiminta, niin välejä ei kannata katkaista. On aina toivoa, että poika tai tytär ymmärtää lähteä pahasta suhteesta. Ja silloin tarvitaan tukea.
Ei ole ihan normaalia, että äiti joutuu juoksemaan selvittämässä poikansa parisuhdesotkuja. Pariskunnan pitäisi selvittää itse välinsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrot sille pojallesi, että hänen tyttöystävällään on vakavia mielenerveyden ongelmia.
Lakkaa hyysäämästä aikuista miestä. Sano että selvittää sotkunsa ihan itse kuten aikuiset tekee.
Ja blokkaat molemmat vähäksi aikaa.
Jätät vain menemättä apuun. Sanot puhelimessa tiukasti, että hoitakaa asianne itse, aikuiset ihmiset. Se on poikasi oma asia, minkälaisen ihmisen kanssa tykkää olla. Osaa myös itse lopettaa suhteensa jos oikeasti haluaa. Tuskin mikään vanki on jolla ei ole itsemääräämisoikeutta.