Olisin paljon mieluummin lihava ja ruma. Elämä olisi paljon helpompaa
Olen hoikka ja tykkään valtavasti urheilusta ja pallopeleistä, naama nyt ei omasta mielestä ole kummoinen. En missään nimessä ole ujo enkä hiljainen vaan helposti naurava ja perus iloinen.
Voin siis sanoa että minussa ei oikeastaan ole "mitään vikaa".
Ja se on se ongelma. Muut höntsäporukassakin on lihavia, kauhean pitkiä, rumia, kömpelöitä.. Heissä on joku kiva pikku "vika" joka tekee heistä heitä itseään.
Itse kuulen jatkuvasti kettuilua siitä että kuinka olen niin hoikka, atleettinen, nätti, hyvin pukeutuva.. Eli toisin sanoen turhamainen ja täytyyhän mun olla jotenkin ilkeä ja itseäni täynnä!?
Olisi paljon helpompaa olla joku "vika" ettei kukaan uskaltaisi jatkuvasti kettuilla ja saisi asioita helpommin anteeksi.
Multa ei vaadita kuin pieni virhe, niin siitä saa rääkyä kaikki, kun se mukavan tukeva rouva vieressä saa rauhassa olla ihan tumppu ja häntä vaan kannustetaan.
Epäreilua. Rupean lihottamaan itseäni ja annan tukan kasvaa silmille ja annan kulmakarvojen rehottaa ja lähden kylille lököverkkareissa joissa mielellään puklua ja vauvan kakat.
Kommentit (50)
Samaistun niin täysin ap:n tarinaan. Voi kun olisit samassa työpaikassa.
Vierailija kirjoitti:
Porukassanne voi yksinkertaisesti olla sellainen ilmapiiri joka kannustaa itsestään hieman epävarmoja ja tavallisen näköisiä naisia ja nokkii siinä ohessa niitä joilla menee ulkoa päin katsottuna "paremmin." Ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan että hoikilla perusnäteillä elovenatytöillä ei ole elämässään todellisia vaikeuksia, niin pönttö oletus kuin se onkin. Ehkei porukka ajattele näin suoraan, mutta pyrkivät alitajuisesti pitämään sinut nöyränä ja ruodussa korostamalla niitä virheitä joita sinusta löytävät. Ehkä he ajattelevat ettei kaunis nainen tarvitse sympatiaa kuten he.
Kyllä, tuntuu että ympärillä on mieluumminkin ilkkuva hyenalauma, kun jotain sattuu.
Mä olen vaan niin itseäni täynnä ja turhamainen että hyvä kun saan vähän kokea "että sellaista elämä on"
Ilkeilijät vaan kateellisia. Olen itse lihava, joskaan en ruma. Minä en ilkeile kenellekään.
Lisäksi nämä huonokuntoiset ja lihavat aina muistaa mainostaa, että kyllä sinullekin kiloja alkaa kertymään kun täytät 30, kun täytät 40, jne...Kyllä sinullakin selkä hajoaa kun ikää tulee. Tosi inhottavaa.
Siitä vaan sitten. Onnea projektiisi!
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä huonokuntoiset ja lihavat aina muistaa mainostaa, että kyllä sinullekin kiloja alkaa kertymään kun täytät 30, kun täytät 40, jne...Kyllä sinullakin selkä hajoaa kun ikää tulee. Tosi inhottavaa.
Niinpä.. Ja kun minulle ei käynytkään niin (vaikka en ihan oikeasti ole asian eteen mitään sen ihmeellisempää tehnyt) niin voit kuvitella kiukun määrän.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä huonokuntoiset ja lihavat aina muistaa mainostaa, että kyllä sinullekin kiloja alkaa kertymään kun täytät 30, kun täytät 40, jne...Kyllä sinullakin selkä hajoaa kun ikää tulee. Tosi inhottavaa.
.. Ja sanottakoon että krenkkaa on tullut sinne tänne mutta koitan asian heti korjata. Kun sitten kerron että olen jotain liikunnallista asialle tehnyt niin olen taas turhamainen ja "mistä sulla sitä aikaa riittää kun ei minulla ole ja vässyn vässyn"
Kaunis pääsee helpommalla. Saat työn kuin työn ja ovet avtaan ja mattoja levitetään jalkojen alle. Mutta aika tekee tehtävänsä. Sitten ovet avataan rouvalle arvostuksesta ei kauneudesta.
Nauti nuoruudesta ja kauneudesta jos sitä on. Rumat kokee jotain mitä kauniit eivät voi ymmärtää. Naisten kateus on pientä.
Nuorena kaunis
Vierailija kirjoitti:
Ilkeilijät vaan kateellisia. Olen itse lihava, joskaan en ruma. Minä en ilkeile kenellekään.
Ymmärtäisin oikeasti kettuilun jos olisin joku upea ilmestys jolla on silikonia ja täytettä ja pidennystä ja lyhennystä, mutta kun olen ihan tavallinen nainen, joka vaan huolehtii terveydestään jonkin verran ja jolla on käynyt vähän tuurikin. Sitten olenkin turhamainen ja keskityn tietysti itseeni ja lapset on hoitamatta kun olen hoikka enkä äidillisen pyöreä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä huonokuntoiset ja lihavat aina muistaa mainostaa, että kyllä sinullekin kiloja alkaa kertymään kun täytät 30, kun täytät 40, jne...Kyllä sinullakin selkä hajoaa kun ikää tulee. Tosi inhottavaa.
.. Ja sanottakoon että krenkkaa on tullut sinne tänne mutta koitan asian heti korjata. Kun sitten kerron että olen jotain liikunnallista asialle tehnyt niin olen taas turhamainen ja "mistä sulla sitä aikaa riittää kun ei minulla ole ja vässyn vässyn"
Samaa saarnaa saa kulla myös ihan sisaruksilta, kuinka minäkin tulen sairaaksi ihan lähivuosina.
Hienoa että pidät itsestäsi huolta. Sama minulla. Pyrin pitämään kunnostani myös hyvää huolta. Esimerkiksi teen päivittäin ryhtiä oikaisevia liikkeitä ettei se selkä menisi kuten monilla . Vaikutat järkevältä ihmiseltä ja jatketaan me samalla linjalla. Ei auta välittää kateellisten ihmisten valittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Ne on kateellisia sulle, kun eivät saa enää miesten ihailua.
Kun ikää karttuu, miesten huomion saaminen on aina vaan vähemmän tärkeää. Näin viiskymppisenä se on jo enemmän ahdistavaa kuin imartelevaa
Vierailija kirjoitti:
Kaunis pääsee helpommalla. Saat työn kuin työn ja ovet avtaan ja mattoja levitetään jalkojen alle. Mutta aika tekee tehtävänsä. Sitten ovet avataan rouvalle arvostuksesta ei kauneudesta.
Nauti nuoruudesta ja kauneudesta jos sitä on. Rumat kokee jotain mitä kauniit eivät voi ymmärtää. Naisten kateus on pientä.Nuorena kaunis
No enpä ole huomannut että mitään olisi ilman tullut. Ja arvostusta en ole tähän ikään saanut vielä pätkääkään. Neljäkymmentä mittarissa ja edelleen kerrotaan kuinka mä vielä kerkiän sitä ja tätä ja kauhistellaan kuinka nuorena olen lapset tehnyt ja kuinka elämä on vielä edessä. Ei tajuta että vaikka näytän alle kolmekymppiseltä, mulla on ne lapset ja työ ja ihan samat murheet kuin muillakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne on kateellisia sulle, kun eivät saa enää miesten ihailua.
Kun ikää karttuu, miesten huomion saaminen on aina vaan vähemmän tärkeää. Näin viiskymppisenä se on jo enemmän ahdistavaa kuin imartelevaa
Kyllä. Omassa ukossa on ihan tarpeeksi. Ei mua kiinnosta kenenkään muun äijän rähjä, saatikka sitten mikään pikkupoika. Olen kuitenkin pienten lasten äiti ja vaimo ja ne ajat on mennyttä.
Hankkisit oikeita ongelmia. Minä voin aloituksen perusteella todeta että sinä olet turhamainen etkö arvosta sitä mitä sinulla on, se on sinun vikasi.
Vierailija kirjoitti:
" kun sulle on aina ollut niin tärkeää päästä nopeasti raskauskiloista"
Tai "sä oot niin tarkka vaatteistasi" tai "sä oot varmaan turhan tarkka syömisistäsi, et saako sun lapsetkaan tarpeeksi rasvaa" tai jotain muuta paskaa.
Jos menisin jauhamaan samaa skeidaa jollekin tavallisen näköiselle eukolle käänteisesti, saisin varmaan köniini.
Minä kokeilin tuota juuri viime viikolla. Treenaan paljon ja kilpailen myös, joten olen ihan hyvässä kunnossa vaikken niin syömisiäni vahdikaan.
Meillä töissä oli viime viikolla kakkukahvit, kun yksi kollega täytti 60v. En erityisemmin tykkää kakuista (pullat, suklaat, sipsit jne menee kyllä) ja otin kohteliaisuudesta ihan pienen siivun.
Toinen kollega tarttui heti asiaan ja alkoi metelöidä että kyllä sulla ois varaa isompikin siivu syödä. Vastasin etten oikein välitä täytekakuista niin hän totesi että no kyllä sen huomaa ja jatkoi että hän voisi kyllä syödä yksin vaikka koko kakun. Vastasin samalla tavalla että no sen kyllä huomaa niin eihän siinä tasa-arvo toteutunut vaan minä olin törkeä vaikka hän arvosteli samalla tavalla ja jopa samoilla sanoilla mun ulkomuotoani
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi nämä huonokuntoiset ja lihavat aina muistaa mainostaa, että kyllä sinullekin kiloja alkaa kertymään kun täytät 30, kun täytät 40, jne...Kyllä sinullakin selkä hajoaa kun ikää tulee. Tosi inhottavaa.
.. Ja sanottakoon että krenkkaa on tullut sinne tänne mutta koitan asian heti korjata. Kun sitten kerron että olen jotain liikunnallista asialle tehnyt niin olen taas turhamainen ja "mistä sulla sitä aikaa riittää kun ei minulla ole ja vässyn vässyn"
Samaa saarnaa saa kulla myös ihan sisaruksilta, kuinka minäkin tulen sairaaksi ihan lähivuosina.
Hienoa että pidät itsestäsi huolta. Sama minulla. Pyrin pitämään kunnostani myös hyvää huolta. Esimerkiksi teen päivittäin ryhtiä oikaisevia liikkeitä ettei se selkä menisi kuten monilla . Vaikutat järkevältä ihmiseltä ja jatketaan me samalla linjalla. Ei auta välittää kateellisten ihmisten valittamisesta.
Niinpä, tämä painoasiakin tuntuu kiinnostavan kaikkia muita, paitsi minua itseäni. Se vaan on pudonnut itsekseen, vaikka raskauksien aikana olen turvonnutkin. Ja ikää rupeaa olemaan sen verran, että kohta ne polvet ja selkä rupeaa vaivaamaan ja kuolisin jos en voisi harrastaa jonkun krenkan takia. Siksi koitan itseni pitää kunnossa.
Tilanne tulee muuttumaan kun firmaan tulee uusia nuoria työntekijöitä. He saavat korppikotkien vihat niskoilleen. Alat vaan kaveerata sitten näiden nuorien kanssa. Myöhemmin kun olet iäkäs ja hyväkuntoinen saat takuuvarmasti ihailua ja arvostusta näiltä nuoremmilta kun tantta lauma on jäänyt sairaseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" kun sulle on aina ollut niin tärkeää päästä nopeasti raskauskiloista"
Tai "sä oot niin tarkka vaatteistasi" tai "sä oot varmaan turhan tarkka syömisistäsi, et saako sun lapsetkaan tarpeeksi rasvaa" tai jotain muuta paskaa.
Jos menisin jauhamaan samaa skeidaa jollekin tavallisen näköiselle eukolle käänteisesti, saisin varmaan köniini.Minä kokeilin tuota juuri viime viikolla. Treenaan paljon ja kilpailen myös, joten olen ihan hyvässä kunnossa vaikken niin syömisiäni vahdikaan.
Meillä töissä oli viime viikolla kakkukahvit, kun yksi kollega täytti 60v. En erityisemmin tykkää kakuista (pullat, suklaat, sipsit jne menee kyllä) ja otin kohteliaisuudesta ihan pienen siivun.
Toinen kollega tarttui heti asiaan ja alkoi metelöidä että kyllä sulla ois varaa isompikin siivu syödä. Vastasin etten oikein välitä täytekakuista niin hän totesi että no kyllä sen huomaa ja jatkoi että hän voisi kyllä syödä yksin vaikka koko kakun. Vastasin samalla tavalla että no sen kyllä huomaa niin eihän siinä tasa-arvo toteutunut vaan minä olin törkeä vaikka hän arvosteli samalla tavalla ja jopa samoilla sanoilla mun ulkomuotoani
Joo, ja vanhemmilla ihmisillä varsinkin on suunnattomia ongelmia ymmärtää ettei lapset tai me vanhemmat olla sairaita tai syödä huonosti, koska ollaan hoikkia.
On, paljonkin. Tuntuu että minusta katsotaan se, että olen hoikka ja urheilullinen ja terveen näköinen--eli olen turhamainen--ja sitten olenkin itseäni täynnä ja kuvittelen olevani täydellinen ja minua täytyy arvostella mahdollisimman paljon. Tältä minusta tuntuu.
Jopa ystävät 20 vuoden takaa ovat muuttuneet oikeasti todella myrkyllisiksi jutuiltaan, kun en sovi porukkaan jossa voivotellaan kilolla, vanhuuden vaivoilla, huonokuntoisella tukalla, ajan puutteella, peräpukamilla ja läskillä, läskillä ja läskillä ja sillä ettei kerkiä keskittymään siihen onko puhdas paita vai ei. Ja hah hah haa kuinka hassua kun en ole pessyt tukkaa viikkoon tai juon vaan kahvia.. Hah hah haa. En vaan pääse sisään näihin juttuihin.