Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan muu ihan oikeasti järkyttynyt/kyllästynyt siihen miten paljon isompiin lapsiin menee rahaa?
15.08.2018 |
Tiedän, että tulee taas kuraa niskaan, että enkö osannut varautua tähän ja säästää kaikki pikkulapsivuodet, mutta kerron heti kättelyssä että en. Olin 22-vuotias ja opinnot kesken kun raskaaksi tulin ja mitään säästöjä ei ennen lapsia ollut. Lisäksi olen sairastanut, joten olen ollut monta vuotta pitkään sairauslomalla ja osa-aikaisella sairauslomalla töistä, joten tulot ovat olleet pienet.
Nyt onneksi pystyn tekemään täysipäiväistä työviikkoa ja sain terveen paperit vuoden vaihteessa.
Mutta tama syksy tuntuu siltä, että rahat menee sitä tahtia kun ne tulee... Esikoinen lukiokirjat maksaa, syksyn kirjoitukset maksaa, abivuosi maksaa , joten yritän säästää abiristeilyä (tai mikä Tallinnan reissu se onkaan varten), nuoren autokoulu maksaa, bussikortti maksaa ja kuopuksen harrastusmaksut tulivat nyt taas maksuun ja niihinkin menee monta sataa euroa plus urheuluvälineet ja vaatteet, joita saa olla tyyyliin tsiljoona, kun koulussakin hänellä on valinnaisena liikuntaa.
Aamulla esikoinen pyysi rahaa kampaajalle ja vaikka se on pieni summa tässä konkurssissa, niin tuntui siltä etten jaksa enää.
No kyllä me kaiken tämän maksamme ja olen iloinen että nuori opiskelee ja olen iloinen että kuopus harrastaa mieluisiaan lajeja, mutta ekan kerran tänä aamuna sain itseni kiinni ajatuksesta, että voi miten olisi ihanaa, että lapset olisivat jo omillaan ja saisi käyttää koko palkan itseensä.
No joo, raha ei tietenkään ole kaikki kaikessa, samalla on ihanaa, että lapset ovat vielä kotona jne. Mutta olen kyllä onnellinen nyt, ettemme vauvakuumeissamme tehneet vielä kolmatta, millä ihmeellä hänet elättäisimme.
Luultavasti jommalla kummalla hajoaa puhelin tai jotain muuta vastaavaa ja se kampaamomaksusta harmistuminen tuntuu taas nin turhalta.
Jep, olen puhunut. Ja joo kyllä, olisi kannattanut tehdä lapset alunperin hyvään taloudelliseen tilanteeseen, mutta aina elämä ei mene niin. Toisaalta se ei olisi minua suojannut sairastumasta, joten elämä yllättää.
Kumpa nyt vaan pysyisi terveenä jatkossa.
Kommentit (270)
Näin se on. No, Visa vinkuu, onneksi on monta korttia ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kallista on! Meillä 17 v ja 13 v, vanhempi lukiossa (tyttö) ja nuorempi (poika) yläkoulussa.
Kesällä käytiin koko perhe Kreikassa (ei tietysti olisi ollut pakko, mutta haluttiin kun oli mahdollisuus). Lapset maksoi aikuisen hinnan ja huoneiston piti olla suuri, poika söi meistä eniten, on joku kasvupyrähdys menossa.
Tytön kampaajat, kuntosalikortit, toisen harrastuksen kausimaksut, vaatteet, kohta alkaa ajaa autokorttia, vanhojentanssimekko ja kampaus ja kengät tulossa talvella, lukiokirjoja saa ostaa kaiken aikaa, Netflixit jne.
Pojalla kasvaa jalka nyt sitä tahtia, että uudet kengät on tänä kesänä pitänyt valehtelematta ostaa kerran kuukaudessa! Vaatekaapin sisältökin meni taas uusiksi kasvupyrähdyksen takia ja näin on käynyt vuoden sisällä jo 2 kertaa. Kouluun pitää ottaa lisäeväitä, koska ei pärjää koko pitkiä koulupäiviä koulumatkoineen koulun ruokailun avulla. Uusi pyörä pitää hankkia ensi kesäksi, koska aiempi on auttamatta pieni.
Me käydään molemmat vanhemmat töissä ja kaikki raha tällä hetkellä menee mikä tulee. Mietin kovasti miten ihmeessä esim. yh-opiskelijavanhempi tai työtön pärjää rahallisesti teini-ikäisten kanssa!!!
Joo on ihan älytöntä valittaa, kun kuitenkin on varaa matkustella ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Minulle vanhemmat kustansivat mm. pitkän matematiikan kertauskurssin kesäloman aikana, ruotsin viikonloppukertauskurssin ennen kirjoituksia, yhden kalliin harrastuksen, vaellusriparin, mopo- ja ajokortin, ensimmäisen auton, lukion kirjoineen ja harrastuksen puitteissa yhden kesän ulkomailla harjoittelemassa. Lisäksi tein itse lukioaikana töitä noin yhden illan viikossa ja yliopistossa joka kesä.
Valmistuin maisteriksi neljässä vuodessa ja kiitos ajokortin pääsin heti vakinaiseen työpaikkaan 23-vuotiaana. Ostin ensimmäisen asunnon 24-vuotiaana ASP-säästöillä.
Nyt lapseni on 5-vuotias ja aiomme tarjota hänelle vähintään samat asiat kuin mitä itse olemme saaneet mieheni kanssa teini-iässä. On suuri etu, että voi harrastaa haluamaansa lajia, muodostaa harrastuksen parissa tiiviitä ystävyyssuhteita ja kehittää hyvän itsetunnon. Koulun ohella on hyvä työskennellä, mutta vain sen verran, ettei se häiritse koulunkäyntiä, joka on koululaisen ja opiskelijan päätyö. Hyvät arvosanat auttavat pääsemään opiskelemaan siihen ammattiin mihin tahtoo. Ja autoa ei välttämättä tarvitse ollenkaan, mutta on harmi jos sen vuoksi jää saamatta työpaikka tai roadtrip kaveriporukan kanssa.
Ja lapsellamme tulee olemaan varaa jatkaa yksin asuessaankin samaa elämäntyyliä. Olemme sijoittaneet hänelle joka kuukausi ja lisäksi siirsin suoraan oman perintö-osuuteni isältäni hänelle. Koin, että se on kaikkein järkevintä.
Lisäksi olemme varautuneet siihen, että hän mahdollisesti tarvitsee tukiopetusta, itse ostetut koulukirjat tai kenties terapiaa. Tai oikomishoitoa. Kaikki sellaisia asioita, mitkä vielä aikaisempina vuosikymmeninä lapsille sai ilmaiseksi, mutta nyt ei enää. Työkaverini juuri maksaa oman tyttärensä terapiamaksuja, koska tytön ystävä kuoli eikä tyttö pääse kunnallisella puolella käsittelemään asiaa minnekään. Yksi kerta on 80 e. Kummilapseni sai oikomishoidon ilmaiseksi, koska hänen hampaidensa tilanne oli 1-10 -asteikolla 6, jos se olisi ollut 5, oikomishoitoa ei olisi annettu.
Matkustamme lisäksi kolme kertaa vuodessa ja jossain vaiheessa koittaa se aika kun lapsemme ei enää saa lapsialennuksia eikä halua nukkua samassa hotellihuoneessa meidän kanssa. Silloin lomamatkojen hinta pomppaa myös.
Teini-ikä on kallista!
Sun lapsi on 5v ja nyt jo olet miettinyt koko hänen elämänsä valmiiksi. Relaa vähän
Vierailija kirjoitti:
En tajua, miksi maksat autokoulun lapsellesi! Miksi nuori ei ole itse kesätöistä säästänyt rahoja???
Meillä nuori maksaa 50% ja vanhemmat 50% autokoulusta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, komppaan sinua. Teinit tulevat oikeasti kalliiksi, se tuntuu taloudessa vaikka kaikkensa haluaakin lasten eteen tehdä. Kun sitä oikeasti haluaa antaa hyvän alun aikuiselämään niille lapsilleen, toivoo, että pärjäävät. Lukiokirjat maksoivat, autokoulu maksaa, yliopiston preppauskurssit maksaa. Ja aina voi heitellä ettei noita tarvitse lapselle kustantaa, hankkikoon rahansa itse.
Me maksoimme lapsillemme kyllä koska halusimme tarjota lapsille hyvät mahdollisuudet. Poika ei mennyt töihin vaan kävi abikursseja, me kustansimme sen ja autokoulun. Ajokortti on auttanut poikaa myöhemmin saamaan kesätöitä, abikurssit paransi matikan osaamista, kirjoitti hyvin ja pääsi lukemaan haluamaansa alaa papereiden perusteella. Tyttö halusi prinsessamekon tansseihin ja sai, on saanut kampaajalla värjäykset ja kaupoista kohtuuhintaiset vaatteet. Kannustettiin muutenkin niin harrastuksissa ja opinnoissa, kehitti hyvän itsetunnon ja halusi pyrkiä oikikseen jolloin maksettiin preppauskurssi. Nyt molemmat opiskelevat omillaan eri kaupungeissa, autamme rahallisesti silloin tällöin mutta melko pian hankkivat jo alan kesätöissä niin hyvin etteivät enää tarvitse apuamme.
Joskus olen miettinyt kuinka ihmiset eivät pikkulapsivaiheessa ajattele taloudellista puolta kun halutaan se kolmas tai neljäs lapsi. Vaipat on halpaa ostaa, päiväkoti ei paljon maksa jos tulotaso on alhainen. Mutta entä sitten kun oikeasti tehdään lapsen tulevaisuutta? Tavallaan epäreilua, että meidän kaltainen hyvätuloinen perhe kykenee tukemaan taloudellisesti paljon paremmin niitä harvoja lapsiaan kuin monilapsinen pienituloinen perhe. Vaatemerkit tai kännykän malli on toissijaista, mutta juuri nuo lapsen tulevaisuuteen vaikuttavat asiat, kurssit, preppaukset, kieltitaidon harjoittelu ulkomailla, kalliit harrastukset jne., nuo maksavat ja vaikuttavat kuinka lapsi pärjää kouluissa, löytää opiskelupaikan ja kykenee tulevaisuudessa käyttämään lahjojaan. Toisaalta tärkeintä on hyvä itsetunto, ja sen AP selvästi kykenee antamaan lapsilleen huolehtimalla ja rakastamalla heitä.
Tämä on muuten juuri se syy, miksi meidän lapsiluku on jäänyt kahteen, vaikka sydän olisi halunnut sen kolmannen. Ei se pikkulapsiajan haastavuus, vaan se, kuinka saadaan lapsille mahdollisimman hyvä startti aikuiselämään. Taloudellisesti voi onnistua kahden lapsen kanssa, mutta kolmen kohdalla olisi jo paljon vaikeampaa. Jos vaikka tarvitaan tukiopetusta eikä kunta sitä tarjoa, niin voidaan hommata. Jos koulusta ei enää saa kirjoja, niin saan alakoululaiselle sen ostettua. Jne.
Täh? Mitä tukiopetusta kunta ei tarjoa? Ja mikä kirja??
Helsingissä ei saa kaikissa kouluissa oppikirjoja. Alakoulussa olen itse ostanut niitä ja taas tuli näköjään kuopuksen uudessa yläkoulussakin vastaan sama tilanne. Ei kirjoja.
Tukiopetusta ei saa. Meillä se ei ole ongelma, koska osaamme itse opettaa, mutta eihän kaikki vanhemmat ole siinäkään samalla viivalla.
Meillä Ylöjärvellä on pienessä kyläkoulussa ihan kaikki kirjat ja mahtava tukiopetus jos on tullut hätää oppimisessa. Yläasteella puututtu heti jos jotain ongelmia tullut. Mutta kyllä täällä oletetaan että vanhemmatkin on aktiivisia ja kiinnostuneita asioista.
Ehkä teidän kannattaa luopua puistoruokinnoista ja panostaa kouluun?
Kuulostaa kammottavalta paikalta tuo Helsinki.
Niin. Tänne tunkee väkeä ovista ja ikkunoista. Siksi ei rahat riitä. Muualta Suomesta ja ulkomailta.
Just äskenhän täällä sai joku demari tai muu punikki raivarit kun Sipilä haluaa tukea maatiloja; että pitää lopettaa elinkeino muuttaa työn perässä kaupunkiin.. Eihän tietenkään kaikki kehäkolmosen ulkopuoliset ole viljelijöitä mutta jos mielipide kaupunkilaisilla itsellään on tuo, niin älkää sitten valittako.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ne kauan sinun riesanasi ole, ap. Ja sitten itket ikävääsi loppuikäsi, kun ovat lentäneet pesästä. Minä olen kiitollinen lapsistani, he ovat ihania. Ei minulla ollut kiire eroon esikoisesta, joka muutti omilleen 19-vuotiaana, eikä kuopuksesta, joka täyttää kohta 20 ja asuu kanssani, koska opiskelee samalla paikkakunnalla jossa asun.
Pistää vihaksi ihmiset, jotka hankkivat jossain mielenhäiriössä lapsia tajuamatta, että se on läheisin ja tärkein ihmissuhde, mitä voi koskaan olla: omasta ruumiista syntynyt uusi ihminen.
Hohhoijaa. Ap ei puhunut mitään tällaista. Minä olen kiitollinen lapsistani, mutta taivastelen ihan samaa, vaikka teinit ovat vasta yläkoulussa eli se rahanmeno on vasta tulossa. Se ei silti rakkautta vähennä. Ja kyllä, tekisin enemmän ja parempaa työtä, jos pystyisin. Valitettavasti työkyky meni osittain lasten saannin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kallista on! Meillä 17 v ja 13 v, vanhempi lukiossa (tyttö) ja nuorempi (poika) yläkoulussa.
Kesällä käytiin koko perhe Kreikassa (ei tietysti olisi ollut pakko, mutta haluttiin kun oli mahdollisuus). Lapset maksoi aikuisen hinnan ja huoneiston piti olla suuri, poika söi meistä eniten, on joku kasvupyrähdys menossa.
Tytön kampaajat, kuntosalikortit, toisen harrastuksen kausimaksut, vaatteet, kohta alkaa ajaa autokorttia, vanhojentanssimekko ja kampaus ja kengät tulossa talvella, lukiokirjoja saa ostaa kaiken aikaa, Netflixit jne.
Pojalla kasvaa jalka nyt sitä tahtia, että uudet kengät on tänä kesänä pitänyt valehtelematta ostaa kerran kuukaudessa! Vaatekaapin sisältökin meni taas uusiksi kasvupyrähdyksen takia ja näin on käynyt vuoden sisällä jo 2 kertaa. Kouluun pitää ottaa lisäeväitä, koska ei pärjää koko pitkiä koulupäiviä koulumatkoineen koulun ruokailun avulla. Uusi pyörä pitää hankkia ensi kesäksi, koska aiempi on auttamatta pieni.
Me käydään molemmat vanhemmat töissä ja kaikki raha tällä hetkellä menee mikä tulee. Mietin kovasti miten ihmeessä esim. yh-opiskelijavanhempi tai työtön pärjää rahallisesti teini-ikäisten kanssa!!!
Joo on ihan älytöntä valittaa, kun kuitenkin on varaa matkustella ulkomailla.
Ei ollut tarkoitus valittaa. Kunhan totesin, että kallista on.
t. tuo 17 v ja 13 v nuorten äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ristus mitä skeidaa..[/quote]
Voisitko perustella, miksei lasta/nuorta pidä mielestäsi varustaa elämää varten ?[/quote]
Mihin sä niitä nyt varustat? Ja millä konstilla?[/quote]
Elämää varten lapset kasvatetaan! Voi olla, että kodinhoitoasiat opetettiin huonosti. Koulu maksettiin ja harrastuskin molemmille. Nyt on kummallakin (ammatti)korkea käytynä ja töitä ja puolisokin. Toisella on vakityö, toisella määräaikainen. Puolisoilla samoin töitä. Eli tässä vaiheessa vaikuttaa hyvältä. Itsellä ei ole kalliita harrastuksia koskaan ollutkaan.
Rahaa menee ja joskus pitää siihen krääsäänkin sortua. Ennustan, että tulevaisuudessa pitää maksaa enemmän kaikesta, kuten koulusta ja terveydenhuollosta sekä lapsille että aikuisille. Kukas se sanoikaan, että jos ihmiset ymmärtäis kaiken, mitä lapsen kasvatus vaatii (aika, raha yms.) kukaan ei ikinä tekis ainuttakaan lasta?
Minä olen yksinhuoltajana maksanut kahden lukiot ja kulut ja ajokortit. Kallistahan se on ja nuorempi ei voinut jatkaa jääkiekkoharrastusta vaan itkun kanssa se oli pakko lopettaa - se on ihan sydäntäsärkevää.
Mutta voin myös kertoa aloittajalle, että ei se kuule siihen lopu kun he muuttavat pois. Ainakin minä autoin taloudellisesti lapsiani opiskelujen aikana (toisella ylempi kk, toisella alempi) ja edelleen autan lapsiani, vaikka aikuisia ovatkin ja avoliitossa molemmat (velkaiset asunnot). Ostan joulu- ja synttärilahjaksi tarvittavia, kalliimpia juttuja. Kun käyn kylässä, mennään yhdessä kauppaan ja täytetään ruokakaapit. Jos käydään yhdessä porukalla matkoilla, maksan ravintolalaskut, joskus majoituksen ja/tai lennot koko poppoolle. Ei sen takia että he koskaan pyytäisivät, päinvastoin mutta minusta on kivaa, jos voin auttaa. Ja pystyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo tullut yllätyksenä. Eikä me miehen kanssa oleteta että lapset tekevät jotakin erityistä sen eteen että saavat juttuja jotka kuuluvat heidän ikäänsä. Lapset ovat osallistuneet kodinhoitoon, hoitavat omat huoneensa ja suunnilleen siinä vaiheessa kun ikää on ollut 12-13 vuotta niin ovat alkaneet pesemään myös pyykkiä. Ei ole tarvinnut keskustella koskaan sen enempää miks roskis pitää viedä tai täyttää astianpesukone. Koulu on jokaisella mennyt tosi hyvin.
Me toki keskustellaan ostoksista. Mulla on mielessä kuinka paljon rahaa tarvitaan vaatteisiin ja kenkiin ja sellaiseen ja sitten autokoulut ja semmoiset maksetaan automaattisesti niiden ajankohta ei tuu yllätyksenä, ei pitäis tulla kellekään.
Ei niin, mutta sairaudet tulee yllätyksenä. Mulla meni kaikki säästöt kun sairastin ja joudin olemaan pois työelämästä (työsuhteessa olin koko ajan, mutta yli kolme vuotta sairauslomalla ja sitten osa-aikaisella sairauslomalla joten tiesin koko ajan että autokoulu ja lukio tulee maksettavaksi mutta niin tuli sairauskin kalliiksi).
Ap
No just. Tämän sairaskertomuksen olisi voinut kertoa heti alkuunsa niin koko ketju näyttäisi erilaiselta. Mun mies sairastui myös vakavasti kun meidän kaksi lasta olivat kummatkin vauvoja , vastasyntynyt ja 1-vuotias. Ei se kuitenkaan meidän taloutta kaatanut, vähän tiukkaa oli pidempään mutta elettiin suu säkkiä myöten. Sen jälkeen on ollut ylä -ja alamäkeä mutta se raha on jostakin kuitenkin tehtävä oli sairas tai ei silloin kun on lapsia. Kaikkeen voi vaikuttaa ihan itse. Se on niin säälittävää kun aikuiset ihmiset jättävät kaiken viimetippaan ja ihmettelevät sitten h-hetkellä kun ei ole rahaa.
Mähän kerroin jo aloituksessa, että olen sairastanut. Ja sain tammikuussa terveen paperit, joten miten jätin viime tippaan säästämiset sun muut? Viimeiset neljä vuotta kun niitä säästöjä on syönyt.
Ap
Sossuun vaan. Missäs lasten isä?
Öh, miksi ihmeessä sossuun? Mähän sanoin että maksamme nuo kaikki. Lasten isä on töissä parhaillaan ja elämässä mukana. Ihme kommentteja...
Ap
No mikä sulla on hätänä? Kakarat omilleen kun 18 täynnä ja koulukirjat mah edullisesti, auto korttiin saa rahat kun menee töihin.
Ei se teini kuluta yhtään sen enempää kuin lapsi. Jos se on teillä satasesta kuussa ollut kiinni, niin olette todella köyhiä. Jos miehellä niin pienet tulot ettei lapsille saa vaatetta ja ruokaa, niin sossuun.Mikä sulla on hätänä, kun et ymmärrä lukemaasi? Onko sulla jostain niin paha olo vai haluatko vaan ymmärtää väärin? Missä kohtaa kirjoitin ettei meillä ole varaa ostaa lapsille vaatteita tai ruokaa? En ole maininnut ruuasta sanaakaan. En siitä etteikö rahat riittäisi.
Ei meillä ole mitään hätää. Mutta aika hiton hyvätuloista porukka saa olla jos ei tunnu missään samassa kuussa laskut: 700€ harrastuksen, 200€ harrastusvälineet, 350€ lukiokirjat, 84€ yo-maksu, 33€ bussikortti, 240€ autokoulu (yks erä), 55€ kampaaja, että jos TEILLÄ KAIKILLA on tuo heittää koska vaan, eikä tunnu yhtään missään niin onnitelkaa itseänne.Silti me maksoimme nuo kaikki ja kyllä, maksamme ruuat, asumiskulut jne. pakolliset menot. Mutta on se kumma jos tälläisiä ei saa sanoa ääneen.
Tuo harrastus on aivan oma valinta, kuten myös autokoulu! Kampaaja ei ole joka kuukausi, joten jyvitettynä ei paljoa tule per kuukausi maksettavaa. Omalla lapsellani on ohjattu harrastus, joka on tietoisesti valittu sen mukaan ettei sen kulut nouse tonneihin vuodessa, vaikka harrastus jatkuisikin teini-ikään saakka. Ei tarvitse itkeä kalliita harrastusmaksuja. Jos asuu edes jonkinlaisten julkisten yhtetksien varrella, ajokorttia ei ole pakko hankkia heti 18-vuotiaana. En ymmärrä, että itse vedetään kulut tappiin ja sitten ihmetellään, kun kaikki rahat menee. Eräs tuttava valitti, kun eskari-ikäisen harrastus maksaa 200 euroa kuukaudessa. Mitäpä siihen olisi voinut kommentoida..?
Vierailija kirjoitti:
mulla on 11v ja 13v tytöt ja kyllä rahaa saa palamaan. mutta yhtälailla toivoisin että voisin tarjota heille vielä enemmänkin, enkä nyt tarkoita herkkuja, krääsää tms. vaan heille tarpeellisia asioita/tarvikkeita, kokemuksia ja harrastuksia. harrastukset heillä onkin kunnossa mutta sit vois olla vielä paremmat harrastustarvikkeet, liiallisuuksiin menemättä. olen etä-isä ja lapsilisät menee äidille, niistä hän ei maksa harrastuksia vaan käyttää kaikki itse, asumiseen yms. ei suoraan lapsiin kuten kuuluisi,toki kyllä niistä asumis ja ruokakulujakin voi maksaa. mutta että eiosta juuri mitään niillä.. minä ostan vaatteita jne.
Kaksi lasta, yh-äiti ja äiti kuluttaa lapsilisät elämiseen. Korotapa elatusmaksua sen 200e per kk, jotta saadaan lapsilisät vain tytöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meillä teini maksaa itse kampaajansa ja salikorttinsa. Muut harrastukset maksamme ja autokoulusta osa, osan maksaa itse. Vaatteita ostaa itse, mutta myös me ostamme hänelle. Lukio hänelle täysin ilmainen, me maksamme.
Vierailija kirjoitti:
Ei ristus mitä skeidaa..
Voisitko perustella, miksei lasta/nuorta pidä mielestäsi varustaa elämää varten ?
Mihin sä niitä nyt varustat? Ja millä konstilla?
Elämää varten lapset kasvatetaan! Voi olla, että kodinhoitoasiat opetettiin huonosti. Koulu maksettiin ja harrastuskin molemmille. Nyt on kummallakin (ammatti)korkea käytynä ja töitä ja puolisokin. Toisella on vakityö, toisella määräaikainen. Puolisoilla samoin töitä. Eli tässä vaiheessa vaikuttaa hyvältä. Itsellä ei ole kalliita harrastuksia koskaan ollutkaan.
Rahaa menee ja joskus pitää siihen krääsäänkin sortua. Ennustan, että tulevaisuudessa pitää maksaa enemmän kaikesta, kuten koulusta ja terveydenhuollosta sekä lapsille että aikuisille. Kukas se sanoikaan, että jos ihmiset ymmärtäis kaiken, mitä lapsen kasvatus vaatii (aika, raha yms.) kukaan ei ikinä tekis ainuttakaan lasta?
Niin joo... Kasvattamista ja kaikkee.
Mää kyselin varustamisesta. Joku on jo varustanut 5 veekin valmiiksi, niin ehkä mä opetan noi peseen pyykit ja laittaan ruokaa halvalla, kun eipä oo antaa kuin pari tonnia mukaan... Ehkä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pidin pikkulapsiaikaa pahimpana. Työssäkäyvänä päivähoitomaksut olivat kalliit. Lisäksi ulkovaatteet kasvaville taaperoille joutuu uusimaan jatkuvasti.
Toki teineihinkin menee paljon rahaa, mutta toisaalta he voivat tienata itse sitä lisää ja hankkia sitä mitä ikävä äiti ei. ;)
Rohkeammin vaan välillä pahoittamaan niiden teinienkin mieltä, niin oppivat arvostamaan kaikkea hieman enemmän. Ei vanhempien tarvitse mitään pankkiautomaatteja olla, varsinkaan jos ei oikeasti ole mustä antaa.
Meilläkin tietävät, kuinka paljon harrastukset maksavat, ja on tietenkin maksettu ne ja kannustettu harrastamaan. Ymmärtävät kuitenkin, että sitten ei jää varaa esimerkiksi matkustella tai ostella mitään kauhean kallista. Elämä on valintoja, ja hyvä oppia ettei ihan kaikkea voi saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei oo tullut yllätyksenä. Eikä me miehen kanssa oleteta että lapset tekevät jotakin erityistä sen eteen että saavat juttuja jotka kuuluvat heidän ikäänsä. Lapset ovat osallistuneet kodinhoitoon, hoitavat omat huoneensa ja suunnilleen siinä vaiheessa kun ikää on ollut 12-13 vuotta niin ovat alkaneet pesemään myös pyykkiä. Ei ole tarvinnut keskustella koskaan sen enempää miks roskis pitää viedä tai täyttää astianpesukone. Koulu on jokaisella mennyt tosi hyvin.
Me toki keskustellaan ostoksista. Mulla on mielessä kuinka paljon rahaa tarvitaan vaatteisiin ja kenkiin ja sellaiseen ja sitten autokoulut ja semmoiset maksetaan automaattisesti niiden ajankohta ei tuu yllätyksenä, ei pitäis tulla kellekään.
Ei niin, mutta sairaudet tulee yllätyksenä. Mulla meni kaikki säästöt kun sairastin ja joudin olemaan pois työelämästä (työsuhteessa olin koko ajan, mutta yli kolme vuotta sairauslomalla ja sitten osa-aikaisella sairauslomalla joten tiesin koko ajan että autokoulu ja lukio tulee maksettavaksi mutta niin tuli sairauskin kalliiksi).
Ap
No just. Tämän sairaskertomuksen olisi voinut kertoa heti alkuunsa niin koko ketju näyttäisi erilaiselta. Mun mies sairastui myös vakavasti kun meidän kaksi lasta olivat kummatkin vauvoja , vastasyntynyt ja 1-vuotias. Ei se kuitenkaan meidän taloutta kaatanut, vähän tiukkaa oli pidempään mutta elettiin suu säkkiä myöten. Sen jälkeen on ollut ylä -ja alamäkeä mutta se raha on jostakin kuitenkin tehtävä oli sairas tai ei silloin kun on lapsia. Kaikkeen voi vaikuttaa ihan itse. Se on niin säälittävää kun aikuiset ihmiset jättävät kaiken viimetippaan ja ihmettelevät sitten h-hetkellä kun ei ole rahaa.
Mähän kerroin jo aloituksessa, että olen sairastanut. Ja sain tammikuussa terveen paperit, joten miten jätin viime tippaan säästämiset sun muut? Viimeiset neljä vuotta kun niitä säästöjä on syönyt.
Ap
Sossuun vaan. Missäs lasten isä?
Öh, miksi ihmeessä sossuun? Mähän sanoin että maksamme nuo kaikki. Lasten isä on töissä parhaillaan ja elämässä mukana. Ihme kommentteja...
Ap
No mikä sulla on hätänä? Kakarat omilleen kun 18 täynnä ja koulukirjat mah edullisesti, auto korttiin saa rahat kun menee töihin.
Ei se teini kuluta yhtään sen enempää kuin lapsi. Jos se on teillä satasesta kuussa ollut kiinni, niin olette todella köyhiä. Jos miehellä niin pienet tulot ettei lapsille saa vaatetta ja ruokaa, niin sossuun.Mikä sulla on hätänä, kun et ymmärrä lukemaasi? Onko sulla jostain niin paha olo vai haluatko vaan ymmärtää väärin? Missä kohtaa kirjoitin ettei meillä ole varaa ostaa lapsille vaatteita tai ruokaa? En ole maininnut ruuasta sanaakaan. En siitä etteikö rahat riittäisi.
Ei meillä ole mitään hätää. Mutta aika hiton hyvätuloista porukka saa olla jos ei tunnu missään samassa kuussa laskut: 700€ harrastuksen, 200€ harrastusvälineet, 350€ lukiokirjat, 84€ yo-maksu, 33€ bussikortti, 240€ autokoulu (yks erä), 55€ kampaaja, että jos TEILLÄ KAIKILLA on tuo heittää koska vaan, eikä tunnu yhtään missään niin onnitelkaa itseänne.Silti me maksoimme nuo kaikki ja kyllä, maksamme ruuat, asumiskulut jne. pakolliset menot. Mutta on se kumma jos tälläisiä ei saa sanoa ääneen.
Tuo harrastus on aivan oma valinta, kuten myös autokoulu! Kampaaja ei ole joka kuukausi, joten jyvitettynä ei paljoa tule per kuukausi maksettavaa. Omalla lapsellani on ohjattu harrastus, joka on tietoisesti valittu sen mukaan ettei sen kulut nouse tonneihin vuodessa, vaikka harrastus jatkuisikin teini-ikään saakka. Ei tarvitse itkeä kalliita harrastusmaksuja. Jos asuu edes jonkinlaisten julkisten yhtetksien varrella, ajokorttia ei ole pakko hankkia heti 18-vuotiaana. En ymmärrä, että itse vedetään kulut tappiin ja sitten ihmetellään, kun kaikki rahat menee. Eräs tuttava valitti, kun eskari-ikäisen harrastus maksaa 200 euroa kuukaudessa. Mitäpä siihen olisi voinut kommentoida..?
No kun ne reppanat luulee että se 200 e harrastus pikkulapsella on satsaus tulevaisuuteen ja siitä piltistä tulee menestyjä kunhan käyttää sitä väriterapiassa... Se on sitä ihmisen pelkoa sellaista kohtaan mitä ei voi hallita, ja tuollaisilla sitten yritetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lapsilisän loppuminen 17-vuotiaana aiheuttaa osan noista kasautuvista kustannuksista. Useimmat lapset asuvat kotona, eivät saa yhteiskunnalta juuri tukea kalliiseen lukio-opiskeluun. Onneksi tähän toisen asteen opiskeluiden kalliuteen yhteiskunta on tarttumassa. Ehkä jo minun lapsillani tianne on hieman helpompi.
Nuorelle kannattaa opettaa rahanarvoa ja sitä ettei raha kasva puussa. Esim. Kampaamo:hiustenleikkaus kustannetaan, mutta extran esim. Hiustenvärjäys nuori maksaa itse. Kahvilat, ravintolat: peruskahvi ja pikaruoka kustannetaan, mutta jos nuori menee ravintolaan syömään sen hän maksaa itse. Perusvaatteet maksetaan, mutta jos nuori haluaa merkkivaatteen, sen maksaa itse. Eli viestinä lapselle on, että perusjutut maksetaan, mutta se extra pitää maksaa itse.
Nuori voi saada omaa rahaa hoitamalla naapurin lapsia, koiraa, siivoamalla vanhemman sukulaisen luona.
Nuori, joka saa kaiken ilmaiseksi ilman vastinetta vanhemmiltaan a) ajautuu omilleen muuttaessaan raha-vaikeuksiin b) käy vanhempien kukkarolla vielä aikuisenakin.
Väärin. Sain kaiken, myös asunnon vanhemmiltani opiskellessani. Suoritin tutkinnon nopeasti ilman työssäkäyntiä tai opintolainaa, valmistuin ajoissa ja olen ollut nyt 25 vuotta työelämässä elättäen itseni ja nyt myös oman perheeni.
Väärin? Tässä ketjussa puhutaan tämän päivän rahanarvosta, tämän päivän nuorista. Itsekin olen ollut 23 vuotta työelämässä, ei opintolainaa, työssä en ollut opiskeluaikana, kesälomat kyllä 15-vuotiaasta alkaen. Silti tai sen takia osaan kyllä nähdä tämän hetken nuorison erilaisen rahatilanteen.
Laput pois silmiltä. Tänä päivänä nuori ei saa koko kesäksi töitä, nuori ei saa töitä koko opiskeluajan kesiksi, opintotuki-ja asumistuki ovat todella surkealla tasolla verrattuna omaan opiskeluaikaan.
Me 25-30 vuotta sitten opiskelleet päästiin helpolla.
Onhan kahden teinipojan kanssa kallista. Toisaalta ollaan miehen kanssa pienestä pitäen opetettu pojat siihen, että kaikkea ei saa mitä haluaa ja tiettyjä isompia hankintoja voi joutua odottamaan esim synttäreihin tai sitten yksinkertaisesti vain sanotaan, että nyt ei pysty...eikä siitä tule mitään itkupotkuraivareita, kun eivät ole pilalle hemmoteltuja. Perusjutut (harrastukset, vaatteet, lukiokirjat ja koulutarvikkeet, bussiliput, parturit, kk-raha) tulee automaattisesti. Paitsi kk-rahaa ei tipu, jos kotityöt jää tekemättä. Lisäksi isompi on ansainnut omaa rahaa tekemällä töitä, ensi vuonna pääsee nuorempikin kesätöihin. PS4-pelejä saavat synttäreinä ja jouluna...ja tällä hetkellä ei oo Netflixiä, joskus käyttävät kaverin tunnuksia.
Mä välillä hämmästelen sitä, miten materialistisiksi vanhemmat kasvattaa lapsensa, kaikki pitää olla ja hienointa mahdollista. Vaikka ei hirveesti olis edes rahaa, niin mitään ei kielletä lapsilta.
Onko sitten ihme, että nuoret haluaa ylläpitää sitä luksuselämää, kun muuttavat omilleen? Joko velkaantuvat, kun aina pitää olla uusin hieno puhelin tms tai sitten vanhemmat joutuu maksamaan näitä menoja vieläkin.
Sen kyllä yleensä huomaa näistä hemmotelluista nuorista, että mistään ei olla kiitollisia, ruoasta ei kiitetä ja ollaan hirveän itsekeskeisiä ja turhamaisia. Raha raha raha... Hyviä käytöstapoja ja kultaista luonnetta kun ei voi kaupasta ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä pidin pikkulapsiaikaa pahimpana. Työssäkäyvänä päivähoitomaksut olivat kalliit. Lisäksi ulkovaatteet kasvaville taaperoille joutuu uusimaan jatkuvasti.
Toki teineihinkin menee paljon rahaa, mutta toisaalta he voivat tienata itse sitä lisää ja hankkia sitä mitä ikävä äiti ei. ;)
Rohkeammin vaan välillä pahoittamaan niiden teinienkin mieltä, niin oppivat arvostamaan kaikkea hieman enemmän. Ei vanhempien tarvitse mitään pankkiautomaatteja olla, varsinkaan jos ei oikeasti ole mustä antaa.
Meilläkin tietävät, kuinka paljon harrastukset maksavat, ja on tietenkin maksettu ne ja kannustettu harrastamaan. Ymmärtävät kuitenkin, että sitten ei jää varaa esimerkiksi matkustella tai ostella mitään kauhean kallista. Elämä on valintoja, ja hyvä oppia ettei ihan kaikkea voi saada.
Kauhea ja huono äiti. Hyi.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen yksinhuoltajana maksanut kahden lukiot ja kulut ja ajokortit. Kallistahan se on ja nuorempi ei voinut jatkaa jääkiekkoharrastusta vaan itkun kanssa se oli pakko lopettaa - se on ihan sydäntäsärkevää.
Mutta voin myös kertoa aloittajalle, että ei se kuule siihen lopu kun he muuttavat pois. Ainakin minä autoin taloudellisesti lapsiani opiskelujen aikana (toisella ylempi kk, toisella alempi) ja edelleen autan lapsiani, vaikka aikuisia ovatkin ja avoliitossa molemmat (velkaiset asunnot). Ostan joulu- ja synttärilahjaksi tarvittavia, kalliimpia juttuja. Kun käyn kylässä, mennään yhdessä kauppaan ja täytetään ruokakaapit. Jos käydään yhdessä porukalla matkoilla, maksan ravintolalaskut, joskus majoituksen ja/tai lennot koko poppoolle. Ei sen takia että he koskaan pyytäisivät, päinvastoin mutta minusta on kivaa, jos voin auttaa. Ja pystyn.
Lopeta jo se lastesi hyyssääminen ja ala elää itsellesi! Ihan käsittämätöntä, että äiti ostaa aikuiselle lapselle kaapit täyteen ruokaa! Ilmeisesti lapsesi ovat ihan oikeuskelpoisia toimijoita kohtuullisilla tuloilla, kun ovat saaneet lainaakin.
Alue: Aihe vapaa
No aika hiton hyvätuloinen saa olla kun on noin kallis harrastus valittu!