Miten joku voi pitää syksystä? Niin masentava vuodenaika :(
Vaikka nytkin on vielä elokuun alku, ilmassa tuntee selvästi jo syksyn. Ei pärjää enää t-paidalla ja shortseilla vaan päälle on vedettävä kevyt takki/neule. Kohta luonto taas kuolee, alkaa pimeys, märkyys ja kylmyys. Miten joku voi nauttia tästä vuodenajasta? Minä odotan kauhulla taas miten masennukseni huononee ja miten jaksan taas tämänkin syksyn yli :(
Kommentit (68)
Jopa syksystä puhuminen ja sen tiedostaminen masentaa. Olemme menossa pimeää päin! :'(
Syksy on ihana vuodenaika, jos vaan ei sada koko aikaa. Lämpimät, pitkät syksyt ovat hienoja. Kuulaat syyspäivät, kirpeän raikas ilma hengittää, sieniä...
Rakastan kesää, mutta pidän myös muista vuodenajoista. Ainakin yritän etsiä niistä niiden parhaat puolet ja nauttia niistä.
Kokeile.
Ei haittaa yhtään. Aurinkoiset syyspäivät ovat upeita ja pimeinä iltoina on ihana istua kotona kynttilöiden kanssa. Ei tarvitse kokea syyllisyyttä kotona sisällä löhöilystä. Kaiken lisäksi lähden joulukuussa kuudeksi viikoksi matkoille aurinkoon, joten se kaikkein pimein aika menee multa täysin ohi tänä vuonna. Jee.
Minä pidän syksystä. Luonto hiljenee ja valmistautuu talveen. Pimeys rauhoittaa ja tuo turvaa.
Ihana syksy. Ruska on kaunis ja metsässä voi samoilla ilman sääskien ininää. Pimenevät illat ja kynttilänvalo, vesisateen ropina ikkunaan rauhoittaa. Täällä Lapissa olen jo kyllästynyt yöttömään yöhön, onneksi nyt on alkanut illalla jo hämärtää.
Mä olin eilen pari tuntia sienimetsässä t-paidalla, kuuma tuli. Tampere. Minusta joka vuodenajassa on hyvää. Tylsää tulisi, jos ne eivät vaihtelisi.
Ihan lämmintähän ulkona edelleen on, vaikka helle loppuikin. Nyt joku 22 astetta, normaali kesäsää.
Syksy on ihana. Metsä tuoksuu hyvälle, voi käydä sienessä. (Tosin tänä vuonna ei ehkä kauheasti sieniä tule...).
Mä rakastan pimeneviä iltoja kun katulamput syttyy. Nyt töistä kotiin polkiessa on ihana polkea just tällaisessa illassa. Syksyn ensiviileys tuntuu iholla ja katulamput luo ihanan tunnelmansa. 🤗
Vierailija kirjoitti:
Luonto kuoli jo hellekesän aikana.
Ihan näyttää elossa olevan edelleen.
Mitä pimeämpää, sen lohdullisempaa ja rauhoittavampaa. Mun masennus taas on pahimmillaan kesäisin.
Syksy on ihana!
Voi pukea kauniita neuleita ja kaulaliinoja, kuitenkaan ei ole liian kylmä. Satunnainen sade ei haittaa kun ostaa itselleen kivan ja piristävän sadetakin. Kotona voi polttaa kynttilöitä. Luonto on kauneimmillaan syksyllä, värit ovat niin upeat!
Syksyllä maistuu myös omena- ja kurpitsapiirakka.
Pimeys, märkyys ja kylmyys on juuri se, mistä syksyssä pidän. Öisin saa nukuttua, lenkkeily on helppoa ja iltaisin saa hyvällä omalla tunnolla istua sohvan nurkassa peiton alla katsomassa telkkaria.
Minua masentaa keväisin, valoa on liikaa ja yöunet jää huonoiksi. Kesällä tunnen syyllisyyttä, ettei energia riitä kaikkeen, mitä kesällä pitäisi tehdä. Syksyllä saa vaan olla ja rentoutua.
Syksy tuoksuu ihanalle ja värit on parhaimmillaan aivan ihania! Rakastan sienestystä. Rakastan pimeneviä iltoja, kun saa käpertyä hyvällä omallatunnolla miehen kainaloon sohvalle tuijottamaan elokuvia, punkkulasillinen kädessä. Syksyisin tekee mieli lämmittäviä juures-liharuokia, borssi-keittoa, lammaspataa, karjalanpaistia jne.
Luonto ei kuole, se vaan valmistautuu talvilepoon. Pitkä ja märkä marraskuu on joo pahimmillaan aika ankea, mutta sitten kun tulee ensilumi, ihanaa. On onni asua täällä, missä talvisin vielä tulee lunta.
Syksyn on vuodenajoista paras. Mikään ei voita sitä fiilistä kun kävelee aamulla kuuraisessa maastossa koiran ja haulukon kanssa kohti teeren pulputusta.
Voikun olisi aina syksy ja saisi aina metsästää!
Kannattaa olla tasaisesti masentunut ympäri vuoden, niin ei vuodenajat vaikuta mielialaan.
Onneksi itselläni ei mieli aaltoile kelien mukaan. Kyse on vain asenteesta ja oikeanlaisesta pukeutumisesta.
Ei luonto mihinkään kuole.