TÄSSÄ on Helsingin huonot puolet (7 vuoden kokemuksella)

Itse olen asunut nyt 11 v Helsingissä. Minua ei niinkään kyrsi muut kuin nämä:

- kalliit asuntojen hinnat, minulla sinkkuna ei ole varaa kuin kerrostalokaksioon ei-niin-hyvällä alueella, kun Turun seudulla mulla oli omakotitalo

- ruuhkat, työmatkani on 10 km mutta siihen menee usein 0,5-1 tunti aikaa. Vastoin yleisiä luuloja julkisilla EI pääse kätevästi jos ei mene keskustaan töihin

Nuo muut ei niinkään haittaa. Tykkään siitä ettei naapureihin tarvi tutustua. En pelkää liikkua koirani kanssa ulkona mihin aikaan vaan. Asun luonnonkauniilla alueella Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen tuntumassa joten rumista maisemistakaan ei voi valittaa. 

Se on tylsä puoli tosin että Helsinki ei anna minulle mitään plussia, koska en välitä kaupungin palveluista. En ole edes käynyt keskustassa varmaan viiteen vuoteen, ei ol emitään asiaa sinne. Valitettavasti alani työt on täällä, ei pääse maalle muuttamaan.

Ihmislaji ei ole kehittynyt elämään asfalttiviidakossa satojen tuhansien muiden ihmisten keskellä.

Tästä on ihan tutkimuksiakin, miten kaupunkilaisten aivot kehittyvät monella haitallisella tavalla maalaisiin verrattuna.

Tuosta voi jo päätellä että Helsinkituntemuksesi perustuu maantieteellisesti hyvin kapeaan sektoriin: "pienet puistot ja kulunut keskuspuisto".

Helsinki on kuitenkin melko laaja alue, jossa on paljon omaleimaisuutta. Lisäksi täällä on julkinen liikennejärjestelmä, joka kattaa tehokkaasti lähes jokaisen pienenkin kulmauksen ja kadunpätkän tällä alueella.  Mene vaan maaseudulle, jossa jokin maitohinkkibussi kulkee kahdesti päivässä, jos sitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen asunut nyt 11 v Helsingissä. Minua ei niinkään kyrsi muut kuin nämä:

- kalliit asuntojen hinnat, minulla sinkkuna ei ole varaa kuin kerrostalokaksioon ei-niin-hyvällä alueella, kun Turun seudulla mulla oli omakotitalo

- ruuhkat, työmatkani on 10 km mutta siihen menee usein 0,5-1 tunti aikaa. Vastoin yleisiä luuloja julkisilla EI pääse kätevästi jos ei mene keskustaan töihin

Nuo muut ei niinkään haittaa. Tykkään siitä ettei naapureihin tarvi tutustua. En pelkää liikkua koirani kanssa ulkona mihin aikaan vaan. Asun luonnonkauniilla alueella Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen tuntumassa joten rumista maisemistakaan ei voi valittaa. 

Se on tylsä puoli tosin että Helsinki ei anna minulle mitään plussia, koska en välitä kaupungin palveluista. En ole edes käynyt keskustassa varmaan viiteen vuoteen, ei ol emitään asiaa sinne. Valitettavasti alani työt on täällä, ei pääse maalle muuttamaan.

Kuin suoraan minun elämästä! Muutin maalle, koska siellä on sama palkka, mutta 10 km:n työmatka taittuu 8 minuutissa lämpimässä autossa katsellen lumen peittämiä maalaiskyliä ja viljavia kesäpeltoja. Täällä aloitellaan työt sen verran aikaisin, ettei töistä tarvitse lähteä talvellakaan pimeään. Vapaa-ajan määrä suorastaan räjähti käsiin, koska työmatkoissa säästyy yli työpäivän verran viikossa! Työelämässäkin ilmapiiri on sellainen leppoisa, että työpäivän jälkeen on virkeä ja selvä olo.

Ihan eri mielellä lähtee talvellakin koiran kanssa ulos, kun pimeyden ja loskan tilalla on kirkas tähtitaivas ja pehmeää puuterilunta. Kävelylenkillä voi istua nuotiotulen äärellä ja katsoa taivalle nousevia kipinöitä koiran tutkiessa lähimaastoa. Otan usein reppuun kuumaa mehua mukaan ja kuuntelen täydellistä hiljaisuutta.

Tämän jälkeen maistuu kuuma sauna ja kynttilöillä reunustettu avanto. Ja arvatkaapa nukunko hyvin täällä maaseudulla!

Olisin varmaan seonnut tai ainakin palanut loppuun kaupungissa. Olen myös muuttunut talven vihaajasta jokaisen vuodenajan faniksi!

Onneksi allani on töitä myös maaseudulla.

Elämä hymyilee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen asunut nyt 11 v Helsingissä. Minua ei niinkään kyrsi muut kuin nämä:

- kalliit asuntojen hinnat, minulla sinkkuna ei ole varaa kuin kerrostalokaksioon ei-niin-hyvällä alueella, kun Turun seudulla mulla oli omakotitalo

- ruuhkat, työmatkani on 10 km mutta siihen menee usein 0,5-1 tunti aikaa. Vastoin yleisiä luuloja julkisilla EI pääse kätevästi jos ei mene keskustaan töihin

Nuo muut ei niinkään haittaa. Tykkään siitä ettei naapureihin tarvi tutustua. En pelkää liikkua koirani kanssa ulkona mihin aikaan vaan. Asun luonnonkauniilla alueella Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen tuntumassa joten rumista maisemistakaan ei voi valittaa. 

Se on tylsä puoli tosin että Helsinki ei anna minulle mitään plussia, koska en välitä kaupungin palveluista. En ole edes käynyt keskustassa varmaan viiteen vuoteen, ei ol emitään asiaa sinne. Valitettavasti alani työt on täällä, ei pääse maalle muuttamaan.

Kuin suoraan minun elämästä! Muutin maalle, koska siellä on sama palkka, mutta 10 km:n työmatka taittuu 8 minuutissa lämpimässä autossa katsellen lumen peittämiä maalaiskyliä ja viljavia kesäpeltoja. Täällä aloitellaan työt sen verran aikaisin, ettei töistä tarvitse lähteä talvellakaan pimeään. Vapaa-ajan määrä suorastaan räjähti käsiin, koska työmatkoissa säästyy yli työpäivän verran viikossa! Työelämässäkin ilmapiiri on sellainen leppoisa, että työpäivän jälkeen on virkeä ja selvä olo.

Ihan eri mielellä lähtee talvellakin koiran kanssa ulos, kun pimeyden ja loskan tilalla on kirkas tähtitaivas ja pehmeää puuterilunta. Kävelylenkillä voi istua nuotiotulen äärellä ja katsoa taivalle nousevia kipinöitä koiran tutkiessa lähimaastoa. Otan usein reppuun kuumaa mehua mukaan ja kuuntelen täydellistä hiljaisuutta.

Tämän jälkeen maistuu kuuma sauna ja kynttilöillä reunustettu avanto. Ja arvatkaapa nukunko hyvin täällä maaseudulla!

Olisin varmaan seonnut tai ainakin palanut loppuun kaupungissa. Olen myös muuttunut talven vihaajasta jokaisen vuodenajan faniksi!

Onneksi allani on töitä myös maaseudulla.

Varo nyt vaan, ettei se kaikki vapaa-aika räjähdä puuterilumelle tai sammuta kynttilöitä avannon ympärillä.

Eri ihmiset pitävät ja inhoavat eri asioita, joten Helsinki on osalle paras kuten totesit osalla se ei vaan ole hyvä.

Kommentoin kahdenkymmenen vuoden komuksella osaa 

- kaikki on ajallisesti kaukana, koska liikkuminen on hidasta

      Tämä on suhteellista, riippuu missä asut. Ja monet asiat joihin on pitkä matka on sellaisia mitä muualla ei ole tai on vähän.

- ruuhkat, väenpaljous

      Ruuhkat joutuu väenpaljoudesta ja väenpaljous antaa mahdollisuuden sellaisiin asioihin mitä pienemmillä paikkakunnilla ei ole ollenkaan.

- ihmiset ovat varautuneempia, sanoisinpa että jopa vähän peloissaan

     Riippuu varmaan missä Helsingissä asut, itse en ole tätä havainnut.

- ihmiset vetävät roolia ja pitävät ns. kulisseja

     Oma kokemus kahdesta kaupungista joissa olen asunut, että ihmiset on Suomessa aika lailla samnlaisia. Yksittäisten ihmisten erot on suurempia, kuin asuinpaikan aiheuttaat erot. Asuin siis ensin kolmekymmentävuotta Oulussa.

- mykkäkoulu julkisissa välineissä yms. tyhmät kirjoittamattomat säännöt

    Tämä taitaa olla aikalailla kaikkialla. 07.00 paikallisbussissa ei taideta missään hirveäti jutella tuntemattomien kanssa.

- mitä lähempi naapuri, sitä huonommin tutustut

    Johtunee siitä, että niitä naapureita on. En minä Oulussakaan kerrostalossa naapureihin tutustunut. Käytänössä vain niihin naapureihin tutustuu, joiden lapset on samassa tarhassa, koulussa ja ihan pienenä leikkikentällä. Ja koiranomistajat tutustuu toisiinsa.

- rahaa menee enemmän esim. kahvitteluun, koska ihmiset eivät pyydä kylään vaan haluavat tavata "puolueettomalla" alueella

    Riippuu taas kaveripiiristä. Ei paikkakunnasta. Paitsi tietenkin ne paikkakunnat, joissa ei ole kahviloita.

- rikollisuus pelottaa minuakin ja rajoittaa vapauttani ilta- ja yöaikaan

    Helsinki on oikeasti todella turvallinen kaupunki. Pelko jonka koet on ihan oikea, mutta perustuu enmpi lehtijuttuihin kun oikeiseen tapahtumiin. 

- kerjäläiset ja "kadunmiehet"

    Nämä on molemmat pääosin harmittomia. Ja kuljen kuitenkin aika tasaisesti Kurvin metroaseman kautta.

- kusenhaju ja tahmeat kadut kesäaamuisin

    Missä tähän oikeasti kohtaa? Tai siis varmaan kohtaa kaikkialla missä on yökerhoja.

- luonto on kaukana (pienet puistot ja kulunut keskuspuisto ei riitä minulle)

- tasainen lättymaasto ei miellytä silmiäni

- talvet ovat märkiä ja lauhoja, mutta kostea merituuli käy luihin ja ytimiin (muutama kymmenen km pohjoiseen on ihan eri hieno talvi)

     Nämä kolme pitää paikkansa myös minun mielstä.

- kevät ja alkukesä on viileää

    Harvassa paikassa Suomessa on kuitenkin lämpimämpää.

Valitettavasti kaikkea ei voi saada. Itse toivoisin, että löytäisin sen halvan ja hyvän ravintolan, jossa olisi aina ikkunapöytä vapaana minua varten :)

Onhan tuossa totuuden siementäkin, näin 42 vuotta Helsingissä asuneenkin mielestä. Mutta missä sitten on se paikkakunta, jossa ei olisi niitä huonoja puolia? Ja moni noista huonoista puolista on enemmän asennekysymys tai huonosti valitun asuinpaikan tai seuran seurausta.

- kaikki on ajallisesti kaukana, koska liikkuminen on hidasta - totta, paitsi jos asuu  metroradan tai junaradan varrella, jolloin pääsee nopeasti paikasta toiseen (ei tosin kaikkialle) ruuhkista huolimatta

- ruuhkat, väenpaljous - aika vähän Helsingissä oikeasti on ruuhkaa ja väkeä, kun muuhun maailmaan vertaa. Suomen maaseutuun verratuna toki näinkin, mutta en kylä Helsinkiä suuressa mittakaavassa osaa pitää mitenkään ruuhkaisena saati väenpaljoudesta kärsivänä. 

- moni asia (mm. palvelut) ovat kalliimpia kuin muualla - totta, ja samalla myös palkkataso parempi. Eli ostovoimaan suhteutettuna Helsinki ei ole merkitsevästi kalliimpi kuin muukaan maa.

- ihmiset ovat varautuneempia, sanoisinpa että jopa vähän peloissaan -itse en ole tätä havainnut, mutta voi olla, että vertailukohdan puute pitkäaikaisesta asumisesta muualla vaikuttaa mielikuvaani. Enemmän varautuneisuutta olen kuitenkin kohdannut pienillä paikkakunnilla, mutta ehkä tämä pätee sitten vain "ulkopaikkakuntalaisia" kohtaan.

- ihmiset vetävät roolia ja pitävät ns. kulisseja - varmasti osa, suurin osa kuitenkaan ei onneksi

- mykkäkoulu julkisissa välineissä yms. tyhmät kirjoittamattomat säännöt - totta

- mitä lähempi naapuri, sitä huonommin tutustut - kyllä minä olen aina lähinaapureihini tutustunut. Olisiko tässä syytä katsoa peiliinkin?

- rahaa menee enemmän esim. kahvitteluun, koska ihmiset eivät pyydä kylään vaan haluavat tavata "puolueettomalla" alueella - seuranvalintakysymys. Oma lähipiirini tapaa mieluiten aina jonkun luona kaikessa rauhassa.

- rikollisuus pelottaa minuakin ja rajoittaa vapauttani ilta- ja yöaikaan - minua ei - ei ole pelottanut koskaan.

- kerjäläiset ja "kadunmiehet" - juu, nämä eivät toki katukuvaa kaunista

- kusenhaju ja tahmeat kadut kesäaamuisin - juu, yök. Mikä siinä on, että on pakko kusta kadulle? Tosin tämä on aika monen suuremman kaupungin ongelma.

- luonto on kaukana (pienet puistot ja kulunut keskuspuisto ei riitä minulle) - kulunut keskuspuisto?!? Mitä kulunutta on keskuspuistossa? Oletko oikeasti edes käynyt ja tiedätkö miten laaja ja monimuotoinen tuo alue on? Joenrantaa, peltoa, aarniometsää, metsää, ulkoiluteitä, polkuja... 

- tasainen lättymaasto ei miellytä silmiäni - tuohon on paha sanoa mitään. Pohjanmaalaiset voisivat keksiäkin sanottavaa...

- talvet ovat märkiä ja lauhoja, mutta kostea merituuli käy luihin ja ytimiin (muutama kymmenen km pohjoiseen on ihan eri hieno talvi) - totta, kunnon talvea täällä kyllä kaipaa

- kevät ja alkukesä on viileää - on jos on, ja jos on kuumaa, kuten tänä vuonna, niin on aivan ihanaa, kun meri edes vähän viilentää.

- meri on kuin likaviemäri - no ei ole! Kolera-allasko on ollut ainoa kosketuksesi mereen Helsingissä?

Minusta tuntuu, että osa ongelmaasi on se, että liikut väärissä piireissä, etkä ole vielä onnistunut löytämään sitä todellista Helsinkiä, sillä elinpiirisi on ollut 7 vuoden aikana melko suppea. Mutta se ei tarkoita sitä, ettenkö uskoisi, että todennäköisesti viihtyisit paljon paremmin maalla. Onneksi sinne voi aina muuttaa takaisin. Paljasjalkaisena Helsinkiläisenä minä kuitenkin rakastan tätä kaupunkia hyvine ja huonoine puolineen sen monimuotoisuuden ja vaihtoehtojen takia. Voit asua peltojen keskellä luonnon rauhassa ja kuitenkin päästä 20 minuutissa ydinkeskustaan. 

Maalle muuttamassa kirjoitti:

Vaikka moni ihannoi Helsinkiä Suomen parhaana paikkakuntana, oma kokemukseni Helsingin ihanuudesta on toinen.

Tässä Helsingin miinukset seitsemän vuoden kokemuksella:

- kaikki on ajallisesti kaukana, koska liikkuminen on hidasta. Riippuu missä asuu ja miten liikkuu. Helsinki on pieni kaupunki jossa keskustan alueet pystyy vaikka kävelemään ja kaupungin ajaa päästä päähän tunnissa pl. pahimmat ruuhka-ajat. Maaseudulla välimatkata voivat olla paljon suurempi ja ajat pidempiä.

- ruuhkat, väenpaljous

- moni asia (mm. palvelut) ovat kalliimpia kuin muualla, Moni asia voi olla kalliimpi mutta monta asiaa on mys saatavilla eri tavalla kuin muualla.

- ihmiset ovat varautuneempia, sanoisinpa että jopa vähän peloissaan. Imiset ovat pääsääntöisesti mukavia ja etenkin syntyperäiset helsinkiläiset oikein avuliaita.

- ihmiset vetävät roolia ja pitävät ns. kulisseja. Arki on ihan tavallista ja niin tavalliset ihmisetkin.

- mykkäkoulu julkisissa välineissä yms. tyhmät kirjoittamattomat säännöt. Näytä minulle paikka suomesta jossa tuntemattomat ihmiset iloisesti juttelevat toisilleen bussissa? Kirjoittamattomat säännöt ovart ihan kansainvälisestikin yleisiä sääntöjä kuten että metron liukuportaissa seisotaan oikeassa reunassa.

- mitä lähempi naapuri, sitä huonommin tutustut. Riippuu mitä haluat. Minä olen tutustunut aina naapureihini ja osan kanssa pidetään yhteyttä vaikka ei olla enää naapureita. Naapureiden kanssa istutaan välillä iltaa yms. TIetysti pidän yhteyttä vain niihin joista pidän ja niiden kanssa en ole tekemisissä joiden kanssa en halua olla.

- rahaa menee enemmän esim. kahvitteluun, koska ihmiset eivät pyydä kylään vaan haluavat tavata. "puolueettomalla" alueella. Kyläilemme ja olemme kyläilleet aina joten kysymys on enemmänkin siitä mitä itse haluat.

- rikollisuus pelottaa minuakin ja rajoittaa vapauttani ilta- ja yöaikaan. Helsinki on kuitenkin varsin turvallinen paikka kokoonsa nähden. Pelätä ei yleensäkään kannata asioita vaan olla fiksu.

- kerjäläiset ja "kadunmiehet". Juoppoja on kaikkialla Helsingissä niihin vain ehkä törmää helpommin.

- kusenhaju ja tahmeat kadut kesäaamuisin. Riippuu paljon aluuesta ja keskustassa yleisempää ja tietysti esim. aseman hisseissä - en suosittele käyttämään.

- luonto on kaukana (pienet puistot ja kulunut keskuspuisto ei riitä minulle). Lunto on hyvinkin lähellä ja sinne pääsee julkisillä esim. Nuuksioon. Keskuspuisto on myös oikein kiva ja omalla asuinaluuellani oin hyvät ulkoilumaastot. Saaretkin ovat luontoa ja niitä Helsingissä riittää ihan kivasti nykyään.

- tasainen lättymaasto ei miellytä silmiäni. Pohjanmaa ei taida olla sen kummempi. Meri on ihan kiva ja mukavia luontokohteita löytyy 30-100 km sisältä monia.

- talvet ovat märkiä ja lauhoja, mutta kostea merituuli käy luihin ja ytimiin (muutama kymmenen km pohjoiseen on ihan eri hieno talvi). Kyllä Oulussa asuessa oli kylmempää mutta siellä käytettiin kunnon talvivaatteita. Talvesta en muutenkaan kovin paljon välitä joten hyvä että se on lyhyt. Ainoa mikä ärsyttää on lumen puute ja vesisade.

- kevät ja alkukesä on viileää. Kevät ja alkukesä ovat parhaita Suomessa ja en ymmärrä miten ne voisivat olla viileämpiä kuin muualla? Kevät tulee onneksi ajoissa. Syksy sen sijaan saisi olla kirpeämpi ja pidempi.

- meri on kuin likaviemäri. Meri on muuten ihan ok, mutta sinilevä on todella ärsyttävää. Merimaisemat ovat kauniita. Sama meri on turun suunnassa vielä pahemmassa kunnossa.

Maaseudulla asuessani minulla jäi käytettäväksi paljon enemmän aikaa ja rahaa. Tuntuu että nukuinkin maalla paljon paremmin.

Mutta sehän on jokaisen oma mielipide ja valinta.

Sehän on jokaisen oma valinta, mutta halusin laittaa omat kommenttini päälle

Suomalaisten ja stadilaisten ero on siinä, että stadilaiset vetää päähänsä hassun hatun ja kuvittelevat sitten olevansa suuria neroja ja ajattelijoita.

Sen takia siellä on niin vaikeaa viihtyä kun kaikki luulee olevansa jotain erikoisen nerokasta.

Eikä se koppava ja näpäyttelevä käytöskään kyllä tilannetta paranna.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisten ja stadilaisten ero on siinä, että stadilaiset vetää päähänsä hassun hatun ja kuvittelevat sitten olevansa suuria neroja ja ajattelijoita.

Sen takia siellä on niin vaikeaa viihtyä kun kaikki luulee olevansa jotain erikoisen nerokasta.

Eikä se koppava ja näpäyttelevä käytöskään kyllä tilannetta paranna.

Höö. Eiköhän tämä taas kerro enemmän sinusta. Mitä siis sinä luulet jonkun stadilaisen luulevan. Pohjautuuko tämä johonkin alemmuudentuntoon vai mitä? Parempi vain ottaa ihmiset sellaisina kuin ovat eikä olettaa ja luulotella jotain, mitä ei ole edes olemassa.

Elämä hymyilee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen asunut nyt 11 v Helsingissä. Minua ei niinkään kyrsi muut kuin nämä:

- kalliit asuntojen hinnat, minulla sinkkuna ei ole varaa kuin kerrostalokaksioon ei-niin-hyvällä alueella, kun Turun seudulla mulla oli omakotitalo

- ruuhkat, työmatkani on 10 km mutta siihen menee usein 0,5-1 tunti aikaa. Vastoin yleisiä luuloja julkisilla EI pääse kätevästi jos ei mene keskustaan töihin

Nuo muut ei niinkään haittaa. Tykkään siitä ettei naapureihin tarvi tutustua. En pelkää liikkua koirani kanssa ulkona mihin aikaan vaan. Asun luonnonkauniilla alueella Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen tuntumassa joten rumista maisemistakaan ei voi valittaa. 

Se on tylsä puoli tosin että Helsinki ei anna minulle mitään plussia, koska en välitä kaupungin palveluista. En ole edes käynyt keskustassa varmaan viiteen vuoteen, ei ol emitään asiaa sinne. Valitettavasti alani työt on täällä, ei pääse maalle muuttamaan.

Kuin suoraan minun elämästä! Muutin maalle, koska siellä on sama palkka, mutta 10 km:n työmatka taittuu 8 minuutissa lämpimässä autossa katsellen lumen peittämiä maalaiskyliä ja viljavia kesäpeltoja. Täällä aloitellaan työt sen verran aikaisin, ettei töistä tarvitse lähteä talvellakaan pimeään. Vapaa-ajan määrä suorastaan räjähti käsiin, koska työmatkoissa säästyy yli työpäivän verran viikossa! Työelämässäkin ilmapiiri on sellainen leppoisa, että työpäivän jälkeen on virkeä ja selvä olo.

Ihan eri mielellä lähtee talvellakin koiran kanssa ulos, kun pimeyden ja loskan tilalla on kirkas tähtitaivas ja pehmeää puuterilunta. Kävelylenkillä voi istua nuotiotulen äärellä ja katsoa taivalle nousevia kipinöitä koiran tutkiessa lähimaastoa. Otan usein reppuun kuumaa mehua mukaan ja kuuntelen täydellistä hiljaisuutta.

Tämän jälkeen maistuu kuuma sauna ja kynttilöillä reunustettu avanto. Ja arvatkaapa nukunko hyvin täällä maaseudulla!

Olisin varmaan seonnut tai ainakin palanut loppuun kaupungissa. Olen myös muuttunut talven vihaajasta jokaisen vuodenajan faniksi!

Onneksi allani on töitä myös maaseudulla.

Kuulostaa ihanalta lomapaikalta. Mutta jokapäiväiseen elämään minä tarvitsen muuta. Näin me olemme erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin huonot puolet 46 vuoden kokemuksella

- liikaa neeke®eitä

- liikaa muita mu tiaisia

Sama lista minullakin. Tosin 49 vuoden kokemuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingin huonot puolet 46 vuoden kokemuksella

- liikaa neeke®eitä

- liikaa muita mu tiaisia

Sama lista minullakin. Tosin 49 vuoden kokemuksella.

38 vuoden kokemuksella samat ja lisäksi se että stadia pilataan rakentsmalla joka paikkaan pyöräteitä ja autoilijat joutuvat kärsijöiksi.

Hyvin viihdyn Helsingissä, mutta huonot puolet:

- Ainainen tuuli ja kunnon vuodenaikojen puute

- Liikaa juoppoja. Ei sinänsä suhteessa sen enempää kuin muuallakaan Suomessa, mutta kun väkeä on enemmän, on myös juoppoja liikaa. Ja liikaa kapakoita.

- Ärsyttävä, näennäissuvaitsevainen juppius: onko mitään falskimpaa kuin kolme kertaa vuodessa ulkomaille lentävä cityvihreä ennalta-arvattavine asenteineen

"Ihmiset varautuneita jopa peloissaan". En tunnista ollenkaan. Maalla ihmiset tuntee tai ainakin tietää toisensa. Mutta ulkopuoliseen suhtaudutaan erittäin varautuneesti. Esim.olin kassajonossa hiljaa ja joukkoon sulautuen. Kassa tervehti kaikkua iloisesti, ja kyseli ohimennen kuulumisia etc. Minua hän ei edes tervehtinyt. Ei kyllä voinut minua luokitella ylpeäksi stadilaiseksi, vaan tuntemattomaksi ulkopuoliseksi. On helppo olla välitön tuttavia kohtaan.

En itse ole huomannut ihmisten olevan peloissaan tai sen kummemmin varautuneita. Enkä tunnista sitä itsestäni.

Vastine apn kokemuksiin, kymmenkunta vuotta asunut Helsingissä, maatilalta kotoisin:

-ajallisesti kaukana ehkä joo, mutta itse tykkään että on kivempi kävellen mennä asioille.

-ruuhkat/väenpaljous, yleensä suuresta ihmismäärästä huolimatta jonot vetää. Maalla jo kaksi eläkeläistä saa sellaisen tulpan aikaan jota ei setvi se kuuluisa erkkikään.

-palvelujen kallius? No en tiedä, täällä on sentään varaa valita palveluntarjoaja. Tulin juuri pohjoisesta, jossa oli kalliimpaa kuin Helsingissä. Pohjoisessa osataan tämä ”olen ainoa palveluntarjoaja 150km säteellä, pyydän mitä haluan”-hinnoittelu.

-ihmiset, minua ei niin haittaa kun olen introvertti. Kirjoittamattomat säännöt, jos seisot rullaportaissa vasemmalla tai menet bussiin väärästä ovesta, näitä sääntöjä tarvitaan että hommat soljuu. Vrt. Mainitsemani eläkeläisesimerkki.

-kahvittelu, itse en kutsu ketään kotiini enkä mielellään käy kylässä. Paljon kivempi kun voi ulkoistaa kahvittelun julkisiin tiloihin. Ei tarvi kokata, siivota tms

-minullekin luonto on tärkeää, meri ja puistoa löytyy heti takapihalta. Helsingissä ei mielestäni tämän lähempänä voi asua luontoa, ellei asu saaressa.

-kovin moni asia apllä tuntuu tiivistyvän rahaan. Jos ei ole varaa, suosittelen asumaan muualla. Turha ostaa kallista urheiluautoa ja itkeä ettei ole varaa bensaan.

Yhdeksän vuoden kokemuksella itseäni häiritsevät asiat Helsingissä on juurikin talven tapa olla pitkittynyt, märkä syksy ja sitten kaikkien pulsujen, narkkien ja elämänkoulujen läsnäolo.

Kurjuuden näkeminen masentaa.

Pahimpana sanoisin kuitenkin lapsi- ja äitivihamielisyyden.

Helsinkiläiset on monessa mukavan liberaaleja, mutta tämän varjopuolena on perheiden ja äitiyden halveksunta sekä lapsiviha.

Käsittääkseni Helsingissä on paljonkin (nuoria) aikuisia, joilla ei ole henkilökohtaisessa elämässään mitään kontaktia lapsiin ja on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ikinä edes pitäneet vauvaa sylissä(!!!).....

Helsinki on aika rakkaudeton kaupunki rakkaudettomine ihmisineen.

helsinki on vielä pirun syrjässäkin. ;)

Helsinki on pieni ja ruma kaupunki.

Elämä hymyilee kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen asunut nyt 11 v Helsingissä. Minua ei niinkään kyrsi muut kuin nämä:

- kalliit asuntojen hinnat, minulla sinkkuna ei ole varaa kuin kerrostalokaksioon ei-niin-hyvällä alueella, kun Turun seudulla mulla oli omakotitalo

- ruuhkat, työmatkani on 10 km mutta siihen menee usein 0,5-1 tunti aikaa. Vastoin yleisiä luuloja julkisilla EI pääse kätevästi jos ei mene keskustaan töihin

Nuo muut ei niinkään haittaa. Tykkään siitä ettei naapureihin tarvi tutustua. En pelkää liikkua koirani kanssa ulkona mihin aikaan vaan. Asun luonnonkauniilla alueella Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueen tuntumassa joten rumista maisemistakaan ei voi valittaa. 

Se on tylsä puoli tosin että Helsinki ei anna minulle mitään plussia, koska en välitä kaupungin palveluista. En ole edes käynyt keskustassa varmaan viiteen vuoteen, ei ol emitään asiaa sinne. Valitettavasti alani työt on täällä, ei pääse maalle muuttamaan.

Kuin suoraan minun elämästä! Muutin maalle, koska siellä on sama palkka, mutta 10 km:n työmatka taittuu 8 minuutissa lämpimässä autossa katsellen lumen peittämiä maalaiskyliä ja viljavia kesäpeltoja. Täällä aloitellaan työt sen verran aikaisin, ettei töistä tarvitse lähteä talvellakaan pimeään. Vapaa-ajan määrä suorastaan räjähti käsiin, koska työmatkoissa säästyy yli työpäivän verran viikossa! Työelämässäkin ilmapiiri on sellainen leppoisa, että työpäivän jälkeen on virkeä ja selvä olo.

Ihan eri mielellä lähtee talvellakin koiran kanssa ulos, kun pimeyden ja loskan tilalla on kirkas tähtitaivas ja pehmeää puuterilunta. Kävelylenkillä voi istua nuotiotulen äärellä ja katsoa taivalle nousevia kipinöitä koiran tutkiessa lähimaastoa. Otan usein reppuun kuumaa mehua mukaan ja kuuntelen täydellistä hiljaisuutta.

Tämän jälkeen maistuu kuuma sauna ja kynttilöillä reunustettu avanto. Ja arvatkaapa nukunko hyvin täällä maaseudulla!

Olisin varmaan seonnut tai ainakin palanut loppuun kaupungissa. Olen myös muuttunut talven vihaajasta jokaisen vuodenajan faniksi!

Onneksi allani on töitä myös maaseudulla.

Kylläpä tuli kateus! Ehkä eläkkeellä sitten toteutan itsekin jotain tuollaista... Toistaiseksi täytyy asua täällä kivikylässä, kun on it-alan hommissa ja niitä on parhaiten täällä, varsinkin niitä vaativampia jotka itseäni lähinnä kiinnostaa kokeneena it-arkkitehtina.