Ärsyynnynkö aiheesta - miehen sisko tunkemassa joka paikkaan aina mukaan!

Taustaa: Minulla on ihan ok-välit miehen siskoon, tämä on nyt 19-vuotias ja ikänsä puolesta joskus aika rasittava, kiukuttelee usein, sellainen perus teinivaihe vielä päällä. Me olemme itse lähemmäs kolmekymppisiä, joten heillä on aika suuri ikäero ja ovat ainoat sisarukset.

Nyt viime aikoina on kuitenkin alkanut hieman tympiä, että tuo sisko on tunkemassa ihan oikeasti joka paikkaan mukaan, ja mieheni ei tietenkään koskaan sano hänelle ei, sillä kyseessä on tämän sisko. Minulle oli aluksi ihan sama; mutta nyt kaikkialle minne menemme, myös hänen pitää päästä mukaan. Joskus olisi ihana olla vain kahdestaan, sillä jos tuo sisko on mukana, täytyy aina mennä hänen ehdoillaan (hän on rehellisesti sanottuna todella hemmoteltu lapsi, asuu vielä vanhemmillaan ja saa aina kaiken haluamansa siellä.)

Jos minä ja mieheni olemme menossa elokuviin, hän tunkee mukaan. (Toistan; aluksi se oli ihan ok.) Mutta välillä haluaisin viettää ihan parisuhdeaikaa ilman ketään muita perheenjäseniä. Nyt tuo sisko on tunkemassa myös ihan tismalleen samoille joogatunneille, joilla käymme miehen kanssa ja tuntuu, että nyt riitti. Ei siinä mitään, jos hän olisi oikeasti joogasta kiinnostunut, mutta hänellä on jo useita muitakin liikunnallisia harrastuksia ja tuntuu että tuo jooga on vain keino taas tuppautua meidän kahden tekemisiin mukaan. Lisäksi jos hän alkaa käydä kanssamme jatkuvasti samoilla tunneilla, joudumme sekä hakemaan että viemään hänet myös kotiinsa joka ikinen kerta.

Jotenkin tulee todella "teinimäinen" fiilis tuosta välillä, vaikuttaa myös että hän on mustasukkainen minulle, jos vietän perheensä kanssa aikaa. Esim. kävin kerran anopin kanssa kasvohoidossa samaan aikaan, kun tuo sisko oli koulussa, ja siitä tuli hirveät raivarit anopille, miksei häntä otettu mukaan. Eipä mennyt kuin joku pari päivää siihen, kun hänkin sitten meni kasvohoitoon. (Eikä ollut koskaan aiemmin maininnut haluavansa mennä sellaiseen.) Sama juttu, kun menin gynelle papakokeeseen, mieheni sisko suuttui, kun anoppi tarjoutui heittämään minut terveyskeskukseen. Hyvä ettei ollut senkin jälkeen ronkumassa, että nyt hänenkin pitää heti päästä papa-kokeeseen. :D Jotenkin siis todella mustasukkainen äidistään ja ihan syyttä.. Minulla on ihan omakin äitini ja anoppi on minulle vain anoppi, vaikka lämpimät välit häneen onkin. Mies näkee heitä useimmin mitä minä, itse näen heitä max kerran viikossa tai kahdessa, joten ei ole kyse siitä, että olisin itse jotenkin liian innokkaasti tuppautumassa heille tms.

Ilmeisesti hän on myös todella mustasukkainen veljestään, kun on alkanut jatkuvasti suuttumaan, jos emme ole kutsuneet häntä mukaan ja jos hän on saanut jälkikäteen meidän käyneen jossakin aktiviteetissa. Ei meillä ole mitään velvollisuutta jatkuvasti olla kutsumassa häntä mukaamme? Sisko ei ole kuitenkaan mikään pikkulapsi ja kavereitakin tällä on omasta takaa todella paljon. En siis ymmärrä, mistä moinen jatkuva ronkaus siihen, että hänen pitäisi päästä mukaan joka paikkaan, jonne olemme menossa kahdestaan.

Minun hermoni alkavat pikkuhiljaa mennä, sillä en jaksa ottaa häntä mukaan meidän yhteiseen tekemiseemme, sillä aina se päättyy niin, että joka ikinen juttu pitää tehdä siskon ehdoilla, eikä hän jousta koskaan missään. Jos vaikka menemme syömään, vain ruuat x, y ja z kelpaavat jne. Miehelle olen sanonut asiasta, hänkin on sitä mieltä ettei hänellä tai meillä ole velvollisuutta kutsua siskoa mukaan joka paikkaan, mutta suuttuu, jos ehdotan ettei esim. tuonne joogaan ole siskon pakko tulla (ja perustelen esim. sillä että olisi hyvä olla myös ihan vain jotain mitä teemme kahden kesken + tuo kyyditseminen ja siihen uppoava aika.)

Mitä mieltä olette?