Lue keskustelun säännöt.
Arjen fyysiset epämukavuudet, jotka koettelevat sietokykyäsi
Aloitan: hellehiki, krooninen kusihätä, närästys, runsaat ja kivuliaat kuukautiset sekä ruikulivatsa. Silmätulehdus, takapuolen suonenveto ja toispuoleinen nuha. Nämä erikseen ja varsinkin yhdessä. (Keskitytään ihan lillukanvarsinillitykseen; kroonisiin sairauksiin kuuluvat kivut ja kärsimykset eivät välttämättä kuulu tähän keskusteluun.)
Kommentit (1723)
Vierailija kirjoitti:
Avokassukat jotka ei pysy!!! Mikä siinä on, että suurin osa irtoo joko kantapäistä tai varpaista ja rullaa jalan alle.
Näin käy minulle aina. En ymmärrä miten toiset saa ne pysymään jalassa. Porukkaa kulkee avokassukissaan tyytyväisenä ja minulla vaan sukkasirkus kengissä. Näin kuumilla sillä ikävää, kun en voi olla sukittakaan. Jalkapohjien ja jalkaterien iho niin herkkä hankautumaan, että en voi sukitta olla. Kaiholla katselen ohikulkijoiden paljaita sandaalijalkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avokassukat jotka ei pysy!!! Mikä siinä on, että suurin osa irtoo joko kantapäistä tai varpaista ja rullaa jalan alle.
Näin käy minulle aina. En ymmärrä miten toiset saa ne pysymään jalassa. Porukkaa kulkee avokassukissaan tyytyväisenä ja minulla vaan sukkasirkus kengissä. Näin kuumilla sillä ikävää, kun en voi olla sukittakaan. Jalkapohjien ja jalkaterien iho niin herkkä hankautumaan, että en voi sukitta olla. Kaiholla katselen ohikulkijoiden paljaita sandaalijalkoja.
Niin just, sekin vielä. Mä saan myös jo kymmenessä minuutissa sairaan kipeät rakot, joiden paraneminen niin ettei ne näy kestää jopa 2 kuukautta. Sit vielä matalissa /korottomissa sandaaleissa kipeytyy nilkka, eikä toisaalta koroillakaan voi kävellä kun sir kipeytyy päkiä.
Ikuinen anemia. Päätin varata ensi viikolla ajan oikealle lääkärille enkä arvauskeskukseen. Nyt on tultava anemiasta ja oireistaan loppu.
Vaatteitten pesumerkit. Jatkuvaa kutinaa ja hiertämistä, kunnes saksit ne niin lyhyiksi kun mahdollista. Tästä huolimatta merkkiin jää joku terävä kulma joka jatkaa hiertämistä. Ja sitten kun on aika pestä tämä vaate, niin mieti siinä sitten että mikäköhän lämpötila tällä kyseisellä vaatekappaleella olikaan, mitenkään et sitä kuitenkaan muista ja vaate menee pilalle ensimmäisessä pesussa.
Työ. Mutta jotain on pakko elääkseen tehdä. Työttömyyskään ei ole hyvä vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen treenivaatteet jotka haisee niin voimakkaalle ammoniakille että vessasta on muuttunut kaasukammio.
Aikaiset (klo 6) aamuheräämiset pimeänä vuodenaikana mikä tietysti Suomessa kestää aivan helvetin ison osan vuodesta. Voin fyysisesti pahoin. Se pimeys lannistaa, ahdistaa ja kirkasvalolamppukaan ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Anatomisesti muotoillut" ja "hajustetut" pikkuhousunsuojat. Joo: samat, jotka samantien kurtussa p***uvaossa ja lemahtavat kohta arvatkaa-mille.
Miksi ihmeessä joku käyttää pikkuhousunsuojia? Varmin tapa hankkia pilluunsa tulehdus. Pese se pillusi ja vaihda pöksyt silloin tällöin, pillu kiittää!
Jos joku pelkää sitä, että sieltä valuu jotain eritettä (ja saattaa sitä ajoittain valuakin), niin minulla on siihen jo kymmenen vuotta sitten keksitty kikka. Pieni tuppo pumpulia siihen aukon suulle, kerää valkovuodot ja on helppo vaihtaa joka vessakäynnin yhteydessä, ei haise ja pysyy kyllä paikoillaan. Eikä tunnu missään. Pikkuhousunsuojaan verrattuna äärettömän paljon parempi. Pumpulia on minulla aina käsilaukussa sellainen isompi tuppo käärittynä paperinenäliinaan. Kätevää. Pimpsa pysyy kuivana ja puhtaana eikä ala haista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina menee kiviä kenkään. Sandaalikaudella joutui vähän väliä pysähtymään ravistelemaan kiviä ulos, tai sitten täytyy vain yrittää muljutella niitä varpaiden väliin jalkapohjaa painamasta.
Eikä tarvi olla sandaalitkaan. Vaikka olisi mitkä helvetin huopatossut tai reisisaappaat jalassa, niin vain loikkaa saappaanvarresta sisään kivenjyvä jäytämään jalkapohjaa.
Tämä! Ja jos on tosi kitkanpitävät, syvillä kumiurilla varustetut menimet jalassa, saat kaivella sepelinmuruja niistä urista, jottei työpaikan/kaupan lattiat naarmutu.
Aiheeseen liittyen nykyajan tuhkimoille turhan heppoista tekoa olevat jalkineet, joissa sauma vuotaa parin käyttökerran jälkeen ja jotka jopa aavistuksen kostea nurmikko saa vettymään ja erittämään kestoväriä varpaisiin ja jalkapohjaan. On meinaan pysyvää, vaikkei mikään muu nykyään olekaan!
Aivan, ja mua rassaa nimenomaan tuo sepelimurska. Kuka on keksinyt, että se on ainoa oikea hiekoitushiekka? Eihän se ole edes hiekkaa. Se ei välttämättä edes toimi, vaan oikein kovan jään päällä vaan lähtee pyörimään kengän alla ja voi aiheuttaa juuri sen kaatumisen. Ja niitä sepelirakeita kulkeutuu sitten tosiaan kengänpohjien jurmuissa sisälle ja terävinä tekee lattiaan naarmuja. Keväisin sitä sitten on teitten reunoilla mustina kasoina sulavan lumen päällä, rumaa. Vanha kunnon ruskea santa olisi parempaa.
Entäs se, että aina kun löytää jonkun itselle mainiosti sopivan tuotteen, sen valmistus lopetetaan melkein saman tien. Tilalle esitellään sitten uutta muuten muka samaa tuotetta, mutta johon on vain lisätty jotain paremmaksi tekevää ainetta jne. ja joka ei kuitenkaan ole yhtään samaa eikä toimi yhtä hyvin. Sitten menee taas aikaa ennen kuin löydät sen itselle sopivan toisen tuotteen, jonka senkin valmistus on loppumassa. Eli tämä jatkuva tuotekehitys.
Ja kuka ikinä keksi geelihammastahnat, minulta miljoona miinuspistettä! Ja se, että useimmiten ei voi tietää tahnaa ostaessaan, onko se geelimäistä vai ei. Samankin tuotemerkin alla on tuhat erilaista vaihtoehtoa, eikä aina voi luottaa, että muistaa tai tietää varmasti onko ostanut tätä vai tuota ennen ja onko se geeliä vai ei. Geelihammastahnoillakin on varmaan omat kannattajansa, mutta minusta pakkauksen päällä pitäisi lukea, onko se geeliä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Rintsikat on saatanasta! Ahdistavia, puristavia, luisuvia, hiertäviä ja makealle tissialushielle haisevia rimpuloita! Riisun ne aina ihan ekana kotiin tullessa. Ennen kenkiäkin.
Vaihdan usein kotona wonderbrat kun pesen liivit.
Vierailija kirjoitti:
Vaatteitten pesumerkit. Jatkuvaa kutinaa ja hiertämistä, kunnes saksit ne niin lyhyiksi kun mahdollista. Tästä huolimatta merkkiin jää joku terävä kulma joka jatkaa hiertämistä. Ja sitten kun on aika pestä tämä vaate, niin mieti siinä sitten että mikäköhän lämpötila tällä kyseisellä vaatekappaleella olikaan, mitenkään et sitä kuitenkaan muista ja vaate menee pilalle ensimmäisessä pesussa.
Joskus oli pakko ommella silkinpala merkin päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hiekoitussepelistä tuli mieleen, että auta armias jos sattuu olemaan sellaiset vähän pehmeäpohjaisemmat tossut jalassa silloin kun kaduilla on sitä terävää sepeliä. Se tekee pohjiin kuoppia ja lopulta reikiä, jotka vähitellen syvenevät, ja sitten niihin reikiin menee pikkukivi jos toinenkin ja ne tuntuvat kävellessä inhottavasti jalan alla. Niitä saa sitten jollain tikulla kaivella pois. Nykyään tökin kaupassa aina kaikkien kenkien pohjia varmistaakseni, että ovat sepelinkestävät. Pehmeäpohjaiset tossut eivät kestä käyttökelpoisina kahta kuukauttakaan keväällä kun kadut ovat täynnä sepeliä.
Töissä pakko pitää kaulanauhaa, missä henkilökortti ja avaimet. Se heiluu aina tiellä ja nauha hiertää niskaa samalla lailla kuin ne niskalaput. Siksi on pidettävä aina jotain huivia siinä alla.
Joillakin on mahdollisuus laittaa se kortti nipsulla kiinni taskunreunaan, mutta sitten pitää aina olla sellainen vaate päällä, missä on joku tasku tai muu vastaava mihin sen saa kiinni. Ei iso asia, mutta harmi se on pienikin.
Kun oottaa, että joku vesikattila kiehuu, se ei vaan kiehu ei millään. Lähet vessaan ootellessasi, ihan pikku käynti vaan ja vesi on kiehunut lähes kuiviin sillä välin.
Aina kiireessä tapahtuu jotain odottamatonta ja aikaa vievää. Aina. Ja kun lähdet autolla viime hetkellä jonnekin ja olisi päästävä ajoissa, niin aina joku tavallista hiljempaa hissuksiin ajelehtiva autoilee edessäsi ja ohi ei pääse. Kun elämässä vaan tulee näitä tilanteita, jolloin ei pääse lähtemään reilusti ajoissa, vaikka se ajoissa lähteminen kuinka olisi suorastaan elämäsi motto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaatteitten pesumerkit. Jatkuvaa kutinaa ja hiertämistä, kunnes saksit ne niin lyhyiksi kun mahdollista. Tästä huolimatta merkkiin jää joku terävä kulma joka jatkaa hiertämistä. Ja sitten kun on aika pestä tämä vaate, niin mieti siinä sitten että mikäköhän lämpötila tällä kyseisellä vaatekappaleella olikaan, mitenkään et sitä kuitenkaan muista ja vaate menee pilalle ensimmäisessä pesussa.
Esim. H&M:n normaaleissa puuvilla-alkkareissakin on sellainen 7 lehdykän pesumerkki, jota ei saa millään kokonaan saksittua irti. Argh! Sama niissä henkarinauhoissa tai mitä lie ovatkaan. En ole koskaan tavannut ihmistä joka näitä EI olisi leikannut irti, vaikka ilmeisesti tarkoitus on että näin ne saadaan paremmin henkariin roikkumaan... Mielettömän ärsyttävää kun yhtäkkiä paidan kauluksesta pylpähtää tällainen musta silmukka, joka ei sitten millään pysy poissa näkyvistä. Ja auta armias jos yrität leikata nämä pois, sitten kutittavat ja hankaavat olkapäitä.
Vierailija kirjoitti:
Jos et laita kahviin maitoa, se on aina liian kuumaa heti juotavaksi ja odottelu kärvistää hermoja.
Jos laitat, laitat liikaa: haalea kahvi = haalea päivä ja elämä.
Mä laitan sitten 5-10 sekunniksi mikroon, niin saan sopivaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaatteitten pesumerkit. Jatkuvaa kutinaa ja hiertämistä, kunnes saksit ne niin lyhyiksi kun mahdollista. Tästä huolimatta merkkiin jää joku terävä kulma joka jatkaa hiertämistä. Ja sitten kun on aika pestä tämä vaate, niin mieti siinä sitten että mikäköhän lämpötila tällä kyseisellä vaatekappaleella olikaan, mitenkään et sitä kuitenkaan muista ja vaate menee pilalle ensimmäisessä pesussa.
Joskus oli pakko ommella silkinpala merkin päälle.
Minä ratkon sen kokonaan irti ja ompelen sauman takasin kiinni. Niskassa on kamalin, sivulla tai helmassakin kutittaa.
Farkkujen ja vastaavien nikkeliniitit kuitittavat. Pakko ommella jokaisen taakse pehmeä kangaspala, että voin pitää. Yksissäkin farkkusortseissa oli 10 niittiä! Sama farkunnapin kanssa, sen taakse on pakko ommella kangaspala.
Vaatteiden saumat kutittavat, kotona pidän kaikkia vaatteitani nurinpäin päällä, mutta muualla ei viitsi (paitsi alusvaatteet ovat aina nurinpäin). Nuttu nurin, onni oikein -sanonnalla olen yrittänyt lohduttautua.
Silmälasit, jotka ovat aina likaiset. Niiden sangat ovat joko sellaiset, että tippuvat päästä tai sitten ovat liiankin kireät. Ja kyllä monista laseista on kokemusta, mutta tuskin yhdetkään ovat täysin mukavat.
Mulla kaikki piilarit, myös ne kosteuttavaksi väitetyt, aiheuttaa jo parin tunnin silmissä olon jälkeen järkyttävän kuivuuden ja kivun. Viimeksi haksahdin taas niitä uusia Dailies merkkisiä kokeilemaan kun taas väitettiin että ei enää kuivia silmiä ja epämukavaa tunnetta. Ihan sama kuin ennenkin: hetken hyvä, sitten alkaa rahiseva kuivuus, rähmän eritys ja pian kipu.