Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kaksi kirjaa kesken, toinen on Auschwitzin kirjastonhoitaja, aloitin vasta mutta vaikuttaa jännältä. Kertoo leirillä olevasta lastenleiristä, missä on vähän paremmin kuin muualla, ovat saaneet kirjoja ja aikuiset pitävät lapsille koulua. Toinen kirja on Khao Lakin sydämet, kertoo tytöstä joka on lapsen menettänyt perheensä Kaakkois-Aasian tsunamissa ja lähtee takaisin Thaimaahan etsiäkseen sen joka pelasti hänet ja käydäkseen tapahtumapaikoilla. Kyseessä on nuortenkirja ja sen huomaa, aika naiivit hahmot ja vähän teiniangstia siitä että ovat menettäneet läheisiään tsunamissa samalla kun toiset nuoret elävät vanhempiensa kanssa. Tapahtumia vähän ylidramatisoitu, löytyy varmaan kaikki sellaiset jutut mitä Suomessakin uutisoitiin klikkiotsikoin. Menetin itsekin läheisiä tsunamissa ja siksi kirja kiinnosti, mutta lukiessa huomasin että ei liity omiin kokemuksiin oikeastaan mitenkään. Jätin kesken, mutta ehkä luen loppuun joskus.

En ymmärrä, miten tsunamin tapahtumia voisi liioitella. Sehän oli aivan hirvittävä katastrofi niille, jotka joutuivat sen keskelle. 

Luin jokin aika sitten tuon kirjan. Tuossa kirjassa päähenkilöperhe oli asunut Pakarang -rannalla Blue Villagessa. Kirjassa väitettiin, että merellä näkyi laivaston alus vartioimassa läheisessä hotellissa asuvaa prinsessaa. Todellisuudessa tuo hotelli oli Bang Niang -rannalla, useamman kilometrin päässä Pakarangilta, joten tuskinpa alusta oli oikeasti mahdollista sieltä nähdä. Samoin vöitettiin että tuo vartioalus olisi ajautunut maihin muutaman kilometrin päähän rannasta, oikeasti kyseinen alus päätyi noin kilometrin päähän merenrannasta. Kirjassa myös kerrottiin että kaikki Blue Villagen ja lähialueen hotellirakennukset menivät maantasalle tsunamissa, oikeastihan näin ei käynyt.

Minua häiritsi se miten nurinkurinen asetelma hahmojen välillä oli, ihan kuin olisi haluttu alleviivata sitä, että tämä tsunamissa perheensä menettänyt tyttö on samanikäisiä kypsempi, niin kovia kokenut ihan eri maailmassa kuin muut samanikäiset, vertailtiin koko ajan samalla lomalla vanhempiensa kanssa olevaan toiseen tyttöön. Ei perheen menettäminen tsunamissa tee kenestäkään sen erityisempää, ikäistään kypsempää käytökseltään tai ajattelultaan, usein vaikuttaa ihan päinvastoin. Oikeastaanhan tämä käyttäytyi hyvinkin lapsenomaisesti, asenne siitä että kukaan ei voi minua ymmärtää koska olen kokenut tämän, ihan kuin maailmassa ei voisi olla mitään muita vastoinkäymisiä. Sama homma ihastuspojallaan, uhmakasta käytöstä ja eristäytymistä samanikäisistä, aika turhaa. Mielestäni näitä korostettiin ilman syytä. Luin kuitenkin loppuun, koska aihe tosiaan koskettaa itseäni. Tosin en tunnistanut tuosta oikeastaan mitään omia kokemuksia.

Tällä hetkellä minulla on kesken Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaani, olen lukenut joskus aiemmin, mutta luen uudestaan koska klassikko. Oikeastaan ihan kivaa lukea keskellä kesää kuvailuja syksyisen ja talvisen maaseudun tai pikkukaupungin tunnelmista. Kesken on myös Tove Janssonin Vaarallinen juhannus, rakastan muumikirjojen maailmaa.