Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

OStin kirpparilta yhden vuosikerran Valittuja Paloja. No eihän ne mitään kirjoja, ole mutta ne on kesken.

Maailman ympäri 80 päivässä koska katsoin samannimistä lastensarjaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miranda Cowley-Hellerin Paperipalatsi.

Ei ihme että on kehuttu romaani!

Loppuratkaisu jäi harmillisesti auki.

Miten kirjan lukeneet ymmärsitte- jäikö vai lähtikö?

Lähti. "Otan vihkisormuksen sormestani... Puristan sitä vielä viimeisen kerran tiukasti elämänviivaani vasten, sitten jätän sen ylimmälle askelmalle ja kävelen polkua pitkin uimaan." (s. 399)

Niillas Holmbergin Halla Helle

Yksi parhaita tänä vuonna lukemiani.  Tommi Kinnusen Pimeät kuut on ollut suosikki ja omituinen Iso vihko myös. 

Mä olin niin rakastunut ruskeaan tyttöön Euroopassa kierrellessäni junalla. Sitten luin tämän. Kolahti. 

Harri Sirola: Anna Palaa 

Tämä täytyy jokaisen nuoren miehen lukea. On DeeKoota ja Zeppeliniä, huumeita ja seksiä.

Ei haittaa, mitä Hubara sanoo - tämä on hyvä.  Anna meidän olla rauhassa!

Toki itse diggailen Kahdesta kaupungista. 

Miksi nuoret miehet eivät lue?

Sirola, Melleri, Saarikoski.... mikäs tämä nyt on tämä pitkätukka.  Ohi

Ei ole rokkistaroja.  On vain Itkosia ja Nousiaisia.  Eläkeläiset wannaberunoilijat Tervo ja Hotakainen.

Ei! 

Pitäisi olla enemmän Hurskaisia ja ehkä Liukkosia - hänenkin kohdalla somepreesens hämmentää.

Lukekaa pojat, lukekaa. Saatte paremman naisen.

Kolme neljästä, Sophie Hannahin kirjoittama Hercule Poirot -romaani. Ensin (lukematta) ajattelin, että täyttä suttua ja oikeudenomistajan ahneutta, mutta nyt menee melkein täydestä Agatha Christiestä. Vähän aavistuksen wokesti nykyaikaistettua moraalista pohdintaa kuolemantuomion etiikasta. Christien Poirot'han oli vankka kannattaja, samoin kuin kirjailijakin.

Lucinda Riley: Auroran salaisuus. Kevyttä lukemista :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miranda Cowley-Hellerin Paperipalatsi.

Ei ihme että on kehuttu romaani!

Loppuratkaisu jäi harmillisesti auki.

Miten kirjan lukeneet ymmärsitte- jäikö vai lähtikö?

Lähti. "Otan vihkisormuksen sormestani... Puristan sitä vielä viimeisen kerran tiukasti elämänviivaani vasten, sitten jätän sen ylimmälle askelmalle ja kävelen polkua pitkin uimaan." (s. 399)

Noin vähän ajattelinkin mutta toivoin että jäisi.

Celeste Ng: Kadonneet sydämemme.

Hänen kaksi edellistä kirjaansa olivat tosi hyviä.

Tämä on dystopia Yhdysvalloista- Trumpin valtakausi voisi kyllä olla juuri tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Maailman ympäri 80 päivässä koska katsoin samannimistä lastensarjaa

Oletko muuta Verneä lukenut?

Tykkäsin lapsena mielettömästi.

Verestelin muistoja muutama vuosi sitten lukemalla pojalle iltakirjana Vernen kirjoja.

"Tsaarin kuriiri" pitänee kaivaa käsiin, sitä en ole lukenut koskaan.

Annie Ernaux: Vuodet

Pidän paljon sekä tyylillisesti että siksi, kun kirjassa on valtavasti historiallisia yksityiskohtia yhteiskunnan, politiikan, kirjallisuuden ja filosofian aloilta erityisesti ranskalsisen naisen näkökulmasta. Osan asioista tunnen tai tunnistan, ja saan paljon ideoita taas uuteen lukemiseen.

Lukemiseen tottuneelle äidille tai isoäidille sopiva äitienpäivälahja. Itse aion ostaa 1940-luvulla syntyneelle miespuoliselle sukulaiselle, jolla siis erittäin laaja kirjallisuudentuntemuspohja.

Monte Criston kreivi

Anna Kontula: Pikkuporvarit

Mieleen jääneen voisi ehkä tiivistää muotoon "Hyvät pöytätavat ovat ylin puola tikkaissa, joiden alin puola on totalitarismi".

Kirjaa on kehuttu hauskaksi, ja olen ainakin osittain samaa mieltä. Ylimääräisen hauskuuskerroksen saa kirjaa kilpaa kehuneesta vasemmistolaisesta keskiluokasta, joka rakastaa vakuutella, ettei ole keskiluokkaa "ainakaan silleen kun tässä kirjassa". Nykyvasemmistossahan esim. käytöstapojen vaatiminen on järkyttävää porvarillista ableismia, mutta käytännössä samoja asioita saa vaatia, kunhan kutsuu niitä turvallisemman tilan periaatteiksi ja lisää listan jatkoksi muutamia mahdottomuutta hipovia juttuja kuten "älä koskaan oleta mitään kenestäkään". Turvallisemman tilan periaatteet taas ovat välttämättömät, koska muuten joku voi jokus kuulla sanan tai ajatuksen, joka alkaa ahdistaa, koska se ei validoi 100 % omaa identiteettiä tms.

Tämä porukka sitten suitsuttaa Kontulan kirjaa siitä, kuinka jotkut ovatkin niin hulluja, että pelkäävät ihmisten vapautta ja yrittävät kontrolloida muiden tapaa elää ja olla. Samalla voi toki tehdä leikkisän synnintunnustuksen siitä, kuinka meilläkin toki on Vallilan verhot ja valkoinen sohva, mutta kilvoittelemme kyllä jatkuvasti tätä hiipivää porvarillisuutta vastaan. Ehkä ensi viikolla voisi ostaa värikkäät sisustustyynyt tai syödä rohkeasti pelkällä haarukalla, ettei jouduta sinne totalitarismiin. Ja lasta ei sitten ainakaan laiteta pianotunnille! (Sellainen toki hankitaan, koska elämän rakentaminen lasten hankkimisen ympärille on normi, jota Kontulankaan mielestä ei tarvitse kyseenalaistaa - onhan lapsen naurusta nauttiminen sentään anarkiaa, johon helposti yltää vähän keskiluokkaisempikin porvarillisuutta vastaan taistelija.)

Kirja on nopealukuinen, teksti on teknisesti hyvää ja mukana oli kiinnostavia lähteitä. Suosittelen niille, jotka haluavat pysyä kartalla siitä, mitä tänä päivänä pidetään älykkäänä suomalaisena yhteiskunnallisena keskusteluna.

Katariina Vuori: Kasvun paikka

Risti ja linkkuveitsi

Laura Halmisen Upseeri ja vakooja.

Suomalaisloikkarin tie neuvostovakoojaksi.

Mielenkiintoista ajankuvaa!

Vierailija kirjoitti:

Richard Colesin Murha ennen iltahartautta.

Kirkkoherra Clementin tutkimuksista kertovan sarjan avaus. Champton on pieni englantilainen kylä ja tunnelma on kuin Marple-romaanissa.

Tapahtuma-aika on 1980- luvun loppu, ilmeisesti 1988 jolloin Colesin The Communards-yhtye hajosi. Myöhemmin hänestä tuli Englannin kirkon pappi ja nyt dekkaristi.

Kiinnostavat taustat kirjalla.

Ensisivuilla on kartta tapahtumapaikoista ja päähenkilöt lyhyesti esiteltyinä. Jotenkin tosi sympaattinen teos, on Kukkaiskiltaa, on kartano lordeineen ja muistellaan sodanaikaisia tapahtumia ja salaisuuksia.

Asvaltin keskellä kevään allergioiden kanssa tukkoisena ja väsyneenä sinnitellessäni en tilanteeseen sopivampaa lukemista keksisi. Hyvin sulateltavaa, sellaista johon voi väsyneenä illalla nukahtaa ja jatkaa jos vaikka pienien unien jälkeen herättyään vielä tahtoo.

Mulla oli tämä varauksessa kirjastosta ja tänään just kilahti viesti, että kirja on vapautunut. Kuulostaa juuri sopivalta stressaavan työviikon jälkeen pienen loman lukemiseksi :-)

Eilen sain loppuun Harriet Tycen jännärin/trillerin Keskiyöllä kaikki päättyy - eipä ollut kovin erikoinen. Epämiellyttävät henkilöt ja ennalta-arvattava juoni. 

Robert Galbraith: Käen kutsu. Eka Cormoran Strike -dekkari. Olen lukenut myöhempiä osia aikaisemmin ja nyt tuntuu kuin palaisi ystävien seuraan. Strike ja Robin ovat sympaattisia. Lontoo on yksi päähenkilö.

Singer; Vihassa ja Rakkaudessa

Richard Osmanin Hutiluoti.

Torstain murhakerho- sarjaa, aika heppoista luettavaa.