Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?

Juuri luin Elly Griffithsin Herttaässän. Pikku hiljaa alan kiintyä tämän Brightonin mysteerit -sarjan henkilöihin mikä lisää mielenkiintoa lukea. Muuten nuo eivät dekkareina ole mitään aivan ihmeellisiä.

Ja nyt aloitin JP Koskisen Marraskuun murhaavat myrskyt. Murhan vuosi on ollut hieno sarja, vain yksi osa oli minusta heikompi. Toivottavasti joulukuu lunastaa odotukset!

ahtosalo  sissinä karjalan kannaksella.

Vierailija kirjoitti:

Slaughter kannattaa tosiaan aloittaa Sara Lintonin sarjasta. Itselläni on jotenkin outo suhtautuminen Slaughteriin. Jotenkin pidän hänen kirjojaan ja hahmojaan ihan vastenmielisinä mutta silti luen ne. Joitain yksittäisiä romaaneja on vielä lukematta.

Aloittelin illalla ennen nukkumaanmenoa Tiina Tuppuraisen Jossain on aina San Francisco ja halusin aina luvun päätyttyä jatkaa vielä seuraavasta luvusta, mutta liian pian tuli uniaika vastaan. Uusi kirjailija minulle, jostakin luin tästä kirjasta ja sitten se tuli uutuushyllyssä vastaan. Kaksi aikatasoa - 80-luku ja nykyaika. Kertoo aidsista ja jotenkin tällainen aihe kiehtoo minua: se, miten ilmenee jokin uusi asia ja sitten tietämys siitä kehittyy.

Olisi pitänyt googlettaa tuo Slaughter ennen lukemisen aloittamista. Yritin aloittaa Grant County.sarjaa, mutta tuntui vähän tyhmälle, kun tiedän pääpiirteittäin miten se päättyy. Toisaalta ennen kuin aloitin alusta Will Trent-sarjan, olin jo lukenut tietenkin sarjan viimeisimmän kirjan. Nyt aloitin sarjan viidennen kirjan, Fallen, mikä nyt suomeksi lieneekään.

Juuri lopetin Marianne Cedervallin dekkarin Äänetön on aamunkoi. Pidän paljon tuosta Mullvaldsin murhat -sarjasta. On siis Gotlantiin sijoittuva pehmodekkarisarja, päähenkilö Anki muutti sinne eläkkeelle jäätyään ja osti islanninhevosia. Joidenkin mielestä on tyhmää heppatyttöilyä ja Anki on rasittava päällepäsmäri. Minusta noissa kirjoissa on ihana tunnelma :)

Tiina Raudaskoski,  Ilmiantaja

Raudaskoski oli Jouko Turkan assistentti ja kirja kertoo hänen kokemuksistaan vuonna 2000. Liian pitkä ja laahaava. Pettymys. Jätänkin kesken.

Jari Järvelän Raiteet.

Junaraiteita rakennettiin aikoinaan nälkävuosina hätäaputyönä.

Mielenkiintoista faktaa ja fiktiota.

Vierailija kirjoitti:

Jari Järvelän Raiteet.

Junaraiteita rakennettiin aikoinaan nälkävuosina hätäaputyönä.

Mielenkiintoista faktaa ja fiktiota.

Suosittelen, Järvelä osaa kirjoittaa. 

Kolmessa aikatasossa kulkeva tarina historiamme käännekohdissa.

Liane Moriartyn Täällä vain hetken.

Olen kaikki hänen kirjansa lukenut eikä tämäkään tuota pettymystä.

Aloitan Rainion ja Rautaheimon Vainajat vailla armoa. Sarjan kaksi ekaa osaa ovat olleet upeita, odotukset ovat korkealla.

Et tule pettymään R &R:n lukija.

Minä pidin Moriartyn viimeisimmästä Täällä vain hetken- kirjasta.

Nyt kesken Satu Laatikaisen Hyvästi itä. 

Juha Itkosen Huomenna kerron kaiken

Satu Rämön Tinna.

Raamattu

Anders ja Anette De La Motten Kuolema Caprilla. Vähän pettymys, kun periaatteessa tykkään kevyistä dekkareista, jotka tapahtuu jossain mielenkiintoisessa paikassa. Tässä on paljon kaikkea Capri-juttua, mutta silti tökkii. Syömisestä ja juomisesta puhutaan myös koko ajan. Hahmot ei ehkä ole kovin kiinnostavia ja heitä on aika paljon. Alussa on kyllä henkilöluettelo. Rikoskaan ei ole oikein kiinnostava. No, saan tän illalla loppuun.

Sain Tinnan luettua, nyt Robert Galbraithin Merkitty mies alussa.

On niin painava kirja että hankala lukea sängyssä.

Eveliina Lundqvist & Laura Gustafsson : Minä, Paavo & Saparomäki

Eveliina kertoo Saparomäestä, tuotantoeläinten turvakodista, sen perustamisesta, ensimmäisistä eläimistä, vapaaehtoisista. Vaikeuksista ja onnen hetkistä.

Ehkä vähän liian pitkälle mentiin aikanaan kun possu oli kotieläimenä ensimmäiset kuukaudet ja jotkut eläimet piti ottaa viereen nukkumaan, mutta niistäkin selvittiin.

Lopussa on aika karmea näky busipysäkiltä. Ohi ajaa rekka jonka kyljessä lukee 'Suomalaiselta tilalta'. Tuuletusraoista näkyy toisiinsa painautuneita porsaita, kärsä kärsän vieressä. Porsaat ovat matkalla varmaan kuolemaan, tapettaviksi.

Paljon on vielä työtä.

Suosittelen, ehdoton luettava. 5-/5

Vielä vähän kesken:

Anni Reuter: "Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa" (2023). 

Miten lähtökohdiltaan aatteelliseen ja sosiaaliseen luokkaan kuulumisen perusteella suoritettuun "puhdistukseen" sisällytettiin myös kansanviholliseksi ja ulkomaiseksi agentiksikin leimaamalla etnistä likvidoivaa ihmisryhmien brutaalia tuhoa.