Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12270)
Vierailija kirjoitti:
Kalle Päätalo Kunnan jauhot.
Iijoki-sarjan kolmas osa. Aion lukea kaikki 26 osaa.
Hienoa!
5 ensimmäistä osaa on aivan rautaa.
Sarjan edetessä kasvaa toiston maku, koska ne on kirjoitettu niin, että ne voi lukea lukematta edellisiä osia.
Lucinda riley
Atlas, papa saltin tarina.
Olen aika alussa mutta kiinnostaa tämä tarina, koska olen lukenut setsemän sisarusta sarjan kaikki kirjat.
Juuri tällä hetkellä jotain kevyempää luettavaa: Elly Griffiths A room full of bones.
Tykkään hänen kirjoistaan, hauskalla englantilaisella huumorilla maustettua.
Frances Hodgson Burnettin Salainen puutarha.
Muistelin usein pitäneeni tästä lapsena ja nyt löysin kirjaston ilmaishyllystä upeasti kuvitetun painoksen. Oli nostalgista lukea taas.
Annette Bjergfeldt: Palermotien taivaallinen laulu. Aloin lukea eilen illalla, joten olen vasta alussa. Tämä on saanut hyviä arvosteluja, pitäisi olla koskettava, yllätyksellinen, riemastuttava jne. Luen enimmäkseen dekkareita ja halusin välissä lukea jotakin muuta. Ehdin lukea jo Ann Cleevesin, Anu Patrakan, Donna Leonin ja Guillaume Musson uusimmat dekkarit, jotka olivat ok mutta yksikään niistä ei ollut mielestäni mikään huippuhyvä.
Aslak Nore, Meren hautausmaa. Mainostettu laajasti mutta ihan tylsä ja ennalta-arvattava juoni. Sukusaaga jää tähän osaltani.
Anni Kytömäki: Margarita
Finlandia-voittaja joltakin vuodelta. Ja kirjan tarinahan on sellainen, ettei malttaisi kesken lukemista jättää... sivuja liki 600. En olisi uskonut, että tuolla sivumäärällä meikäläinen jaksais...
Georges Simenon: Maigret et le voleur paresseux
Sara al Husainin Huono tyttö, Like 2023. Jäätävä kirja Suomessa asuvan irakilaistytön pakkoavioliitosta serkkunsa kanssa Irakissa.
Voittajasydän. Elämän tarinat kiinnostaa.
Pajtim Statovci: Tiranan sydän
Olen lukenut sekä esikoisteoksensa Kissani Jugoslavia että Finlandian voittaneen Bollan aiemmin. Tämä asettuu hyvin kuin trilogiaksi niiden kanssa. Kieli, tunne, herkkyys - kaikki! - on näissä täydellistä. Itkettävää, katharttista taidetta. Neljäs teos ilmestyy syksyllä.
Dyynin messias. Pitää lukea ennen seuraavaa Dyyni-elokuvaa.
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla, osa 2. Karua kuinka ajat ovatkin muuttuneet lopulta niin vähän.
Hesarissa kehu Sigrid Nunezin Paras ystävä -romaanista vaikutti niin, että kipaisin ostamassa Akateemisesta viikonloppuna ja ehdin aloittaa. Kertoo pintatasolla ihmisen ja eläimen suhteesta mutta eniten surusta. Täs tää arvio:
Jennifer McMahon; The Winter People
Sampo Terho: Stalingradin viemärit