Lue keskustelun säännöt.
Mikä kirja sulla on kesken juuri nyt?
Kommentit (12272)
Ei mikään, minulla ei ole aikaa lukea kirjoja. Joskus kuuntelen äänikirjoja, mutta tuskin tulen lukemalla lukemaan yhtään kirjaa, koska aikani on tärkeämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Martin Heidegger, Oleminen ja aika - suosittelen.
Fiona Bartonin Leski.
Psykologinen trilleri.
Gerd Nyquistin Haudan hiljaisuus.
Vanhaa SAPO- sarjaa, perinteinen rikosromaani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Panu Rajala: Päin elämää.
Kirja jossa on sivuja n 700. Historiaa koko elämänkaarestaan ja kerronta alkoi vanhemmistaan. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja tykästynyt tyyliinsä kirjoittaa. Jouhevaa, sujuvaa kerrontaa ja ihailen muistiaan, koska ihmisten nimiä ollut valtavasti tähän saakka ja olen lukenut n kolmanneksen. ( muuten olen lukutoukka ja lukenut tuhansittain kirjoja )
Itämeriyksikkö, kirj. Teemu Kaskinen ja Heikki Heiskanen. Tämä on se tv-sarja Pysäyttäkää Nyqvist. Poliittinen satiiri. Mahtavia oivalluksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajala: Päin elämää.
Kirja jossa on sivuja n 700. Historiaa koko elämänkaarestaan ja kerronta alkoi vanhemmistaan. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja tykästynyt tyyliinsä kirjoittaa. Jouhevaa, sujuvaa kerrontaa ja ihailen muistiaan, koska ihmisten nimiä ollut valtavasti tähän saakka ja olen lukenut n kolmanneksen. ( muuten olen lukutoukka ja lukenut tuhansittain kirjoja )
t. Panu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajala: Päin elämää.
Kirja jossa on sivuja n 700. Historiaa koko elämänkaarestaan ja kerronta alkoi vanhemmistaan. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja tykästynyt tyyliinsä kirjoittaa. Jouhevaa, sujuvaa kerrontaa ja ihailen muistiaan, koska ihmisten nimiä ollut valtavasti tähän saakka ja olen lukenut n kolmanneksen. ( muuten olen lukutoukka ja lukenut tuhansittain kirjoja )
t. Panu
Kuka viitsii tehdä tuollaista? Väärentää ? Avaan tätä, koska osa ei usko ilmeisesti. Olen 77v oppinut nainen ja todella lukenut kirjoja paljon. Vuodessa vähintään 100, joskus enemmänkin joten siitä voi laskea elämän aikana luetut. Kansakoulussa luin kaikki kirjat mitä siihen aikaan oli pienessä kyläkoulun kirjastossa. Tykkään lukea eniten "dekkarityyppisiä", joissa on kaikkea, en ole koskaan lukenut ns " hömppää ", tai jos olen sellaiseen erehtynyt huomaan pian ja jätän lukematta. Luen hyviä elämäkertoja myös. Finlandia ehdokkaat luen tietenkin. Lukeminen kannattaa aina, sanoi Jörn Donner.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Panu Rajala: Päin elämää.
Kirja jossa on sivuja n 700. Historiaa koko elämänkaarestaan ja kerronta alkoi vanhemmistaan. Olen lukenut hänen kaikki kirjansa ja tykästynyt tyyliinsä kirjoittaa. Jouhevaa, sujuvaa kerrontaa ja ihailen muistiaan, koska ihmisten nimiä ollut valtavasti tähän saakka ja olen lukenut n kolmanneksen. ( muuten olen lukutoukka ja lukenut tuhansittain kirjoja )
t. Panu
Kuka viitsii tehdä tuollaista? Väärentää ? Avaan tätä, koska osa ei usko ilmeisesti. Olen 77v oppinut nainen ja todella lukenut kirjoja paljon. Vuodessa vähintään 100, joskus enemmänkin joten siitä voi laskea elämän aikana luetut. Kansakoulussa luin kaikki kirjat mitä siihen aikaan oli pienessä kyläkoulun kirjastossa. Tyk
Mitä tarkoitat kysymykselläsi "Kuka viitsii tehdä tuollaista? Väärentää?" Mitä väärennetty? Se väitekö että muut tulevat paljon enemmän kuin sinä? Sata vuodessa on ihan "taskurahoja".
Claire Powellin Yhdessä pöydässä.
Terävää kuvausta perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Claire Powellin Yhdessä pöydässä.
Terävää kuvausta
perheestä.
Onpa hyvä kirja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veera Ikonen: Pimeässä syttyy majakka.
Lucinda Rileyn Valo ikkunassa.
Perhesalaisuuksia, kahden aikatason ja suvun tarina.
Vierailija kirjoitti:
Kähkösen Finlandia-kirjasta ei nyt saa sanoa: keisarilla ei ole vaatteita. Koukeroinen kieli, sekava tyyli, eikä ole fiktiota. Jauhaa samoja sisällissota traumoja ja Kuopiota.
Pelkistetympi moderni kirja äidistä olisi toiminut.
Kahlasin. Muita Kähkösiä en ole saanut alkua pitemmälle.
Luin kirjasta parin sivun näytteen. Tai aloitin, sivukin riitti huomaamaan, ettei ole minun kirjani. Liian monimutkaista ja uuvuttavaa tekstiä. Teeskentelyä.
Minna Lindgrenin Sävelsinkö.
Luulin että kirja käsittelee musiikkimaailmaa ja tavallaan käsitteleekin, mutta se muuttui niin raadolliseksi kuvaukseksi vanhustenhoidosta, että oli pakko jättää kesken.
Jules Vernen klassikko Salaperäinen saari.
En ole koskaan lukenut, ja on ollut vähän väkisin kahlaamista koska kieli on vanhahtavaa, ja pitkän aikaa oli vain yksitoikkoista kuvausta yhdyskunnan perustamisesta saarelle. Mutta nyt loppupuolella tuli mielenkiintoinen käänne! Hyvä että kahlasin.
Hugo Valentin: Legenda juutalaisten maailmanherruudesta. Gummerus 1937.
Miielenkiintoinen ja ajankohtainen kirja.
Voimaannuitko?