Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa pitää olla kouluja jokaikisessä pikkukylässä?
07.08.2018 |
Australiassa kouluja on vain kaupungeissa ja syrjäseudulla asuvat lapset opiskelevät etänä kotoa käsin. Opettajaankin ollaan vain yhteydessä Skypen kautta ja silloin kun todella tarvii. Muutoin lapsia opetetaan kotiopetuksessa.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Riippuu kunnasta. Arvovalinta. Muutamia hirsikouluja rakennettu jo lisääkin viimevuosina syrjäseudulle.
Huh. Onneksi ei meidän kunnassa - en haluaisi että entisestään korkeahkoa kunnallisveroprossaa nostettaisiin siksi, että muutama muksu pääsee vähän lähemmäksi kouluun. Rahareikää riittää muutenkin.
"Muutama muksu" voi täällä sivukylillä tarkoittaa jopa 100 lasta. Monessa kunnassa, jossa 1-6 lk. lapsia voi olla esim. 400 kpl, kaikki on ympätty samaan kouluun jopa 50 km:n päästä.
Ei mitään järkeä. Se tympii eniten, kun kepulaiset jauhaa keskittämisestä ja itse keskittävät kotikunnissaan ihan samoin.
Eli yhdessä kyläkoulussa olisi 20 lasta, toisessa 50, kolmannessa 30 - aika tyyriiksi tulee ylläpitää kolmea koulua verrattuna siihen, että kaikki käyvät samaa koulua...
Minun laskuopilla tuosta tulisi vasta 100 oppilasta. Kun edes keskitettäisi vaikka 4:ään kouluun max. 100 oppilasta niin lapsilla olisi huomattavasti lyhyempi koulumatka. Mutta ei keskitetä vaan kaikki työnnetään kuntien keskustaan ja keskustan koulua pitää tietenkin laajentaa ja korjata sitten.
Ja kuljetus maksaa myös paljon sekä nuo koulujen kannattavuuslaskelmat on usein liioiteltuja, että saadaan perusteet koulun lopetuksille.
Kepulaista parempaa keskittämistä.
Ok. Luin sitten väärin tuon ”Muutama muksu voi täällä sivukylillä tarkoittaa jopa 100 lasta” kohdan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Kyllä ne sadat asukkaat pitivät ne palvelut pystyssä, 3 oppilaan kouluun pitää palkata yhtä paljon henkilökuntaa kuin 30 oppilaan. Ne ovat kalliita koululaisia, ja vielä ilkeävät kehua, miten turvallista on käydä oman kylän koulua, kun tuntee henkilökunnan ja kun kaupungeissa on kaikenlaista kiusaajaa ja paljon oppilaita.
Eivätköhän kaikki haluaisi lastensa käyvän turvallisessa koulussa, jotkut ovat vain maksumiehiä toisten turvallisuudelle.
Ja juu siinä huumassa rakennettiin uimahallit ja terveyskeskukset jokaiseen kylään, asukkaat eivät riittäneet pitämään kyliä asuttuna. Ei millään olisi enää varaa ylläpitää tuollaista menoa ilman kylän veronmaksajia.
Minun laskuopilla tuosta tulisi vasta 100 oppilasta. Kun edes keskitettäisi vaikka 4:ään kouluun max. 100 oppilasta niin lapsilla olisi huomattavasti lyhyempi koulumatka. Mutta ei keskitetä vaan kaikki työnnetään kuntien keskustaan ja keskustan koulua pitää tietenkin laajentaa ja korjata sitten.
Ja kuljetus maksaa myös paljon sekä nuo koulujen kannattavuuslaskelmat on usein liioiteltuja, että saadaan perusteet koulun lopetuksille.
Kepulaista parempaa keskittämistä.