Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa pitää olla kouluja jokaikisessä pikkukylässä?
07.08.2018 |
Australiassa kouluja on vain kaupungeissa ja syrjäseudulla asuvat lapset opiskelevät etänä kotoa käsin. Opettajaankin ollaan vain yhteydessä Skypen kautta ja silloin kun todella tarvii. Muutoin lapsia opetetaan kotiopetuksessa.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wääääh, tahtoisin opiskella luokanopettajaksi mutta sekin tietäisi työttömyyttä joten paras olla tekemättä mitään
Oliko tämä kenties sarkasmia? Luokanopettajan paikkoja on auki vaikka kuinka - ja erityisesti jos hallitset ruotsin kielen. Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kouluissa on pulaa opettajista.
Jag tala inte svenska.
Du inte talar på svenska?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Vierailija kirjoitti:
No eihän se nyt herranjestas vanhempien vastuulla ole skypeopetusta järjestää ja kouluja lakkauttaa. Ja järjestetäänkö pienimmille koululaisille sitten päivähoito kuitenkin sinne kodin lähelle vai yksikseenkö ne lapset siellä kotonaan skypettelevät, kun vanhemmat ovat töissä?
Kyllä ne lapset herranjestas nyt vaan on vanhempiensa vastuulla! Haloo! Jos muuttaa peräkylälle, ottaa vastuun siitä ettei koulu ole nurkan takana.
Silloin kaipaamallanne 60-luvulla lapset kulkivat joko itse myös yli 10km koulumatkat, tai asuivat asuntolassa viikot. Ja useimmat opiskelivat vain nykyisen alakoulun oppimäärän. Kouluruoka oli lähinnä puuroa ja materiaalit maksettiin itse. Että se kuuskytluku takaisin, jookos?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Riippuu kunnasta. Arvovalinta. Muutamia hirsikouluja rakennettu jo lisääkin viimevuosina syrjäseudulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kouluja jokaikisessä pikkukylässä.
Aivan ja tämän vuoksi koulumatkat helposti 1,5 t ja yli. rankaa ekaluokkalaiselle.
Tarvitseeko niitä lapsia sitten kuskata sinne koululle? Hankitte vain läppärin ja olette sen kautta yhteydessä kouluun, lapsi taas voi rauhassa opiskella kotona eikä koulumatkoja tarvitse stressata.
7-vuotias opiskelee siis yksin kun olemme töissä??? What?
Mitenhän tuo yksinoleminen onnistui 2000 -luvun alussa kun lapsi lähti ja tuli yksin kotiin kun vanhemmat oli Nokialla töissä? Tai tämänpäivän Australiassa?
Jaa. Meillä ainakin on kouluissa opettajat ja koulussa saa ruoankin. Eka- ja tokaluokkalaisille myös järjestetty iltapäiväkerho. Missähän sinä olet koulusi käynyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wääääh, tahtoisin opiskella luokanopettajaksi mutta sekin tietäisi työttömyyttä joten paras olla tekemättä mitään
Oliko tämä kenties sarkasmia? Luokanopettajan paikkoja on auki vaikka kuinka - ja erityisesti jos hallitset ruotsin kielen. Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kouluissa on pulaa opettajista.
Jag tala inte svenska.
Du inte talar på svenska?
Nej. Hädintuskin selvisin lukion pakollisesta ja siitäkin vain kompensoimalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wääääh, tahtoisin opiskella luokanopettajaksi mutta sekin tietäisi työttömyyttä joten paras olla tekemättä mitään
Oliko tämä kenties sarkasmia? Luokanopettajan paikkoja on auki vaikka kuinka - ja erityisesti jos hallitset ruotsin kielen. Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kouluissa on pulaa opettajista.
Jag tala inte svenska.
Du inte talar på svenska?
Men i Sverige dom pratar svenska.
Att tala megnar att bäratta!
Förlåt min dåligt svenska !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Riippuu kunnasta. Arvovalinta. Muutamia hirsikouluja rakennettu jo lisääkin viimevuosina syrjäseudulle.
Huh. Onneksi ei meidän kunnassa - en haluaisi että entisestään korkeahkoa kunnallisveroprossaa nostettaisiin siksi, että muutama muksu pääsee vähän lähemmäksi kouluun. Rahareikää riittää muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
60-luvun Suomea rakennettiin velkarahalla, nyt rikkaan Suomen tehtävä on maksaa se velka pois.
Tyhmää maksaa velkaa pois tällä ikärakenteella. Nyt velalla lapsia alulle ja maksuun sitten kun ei ole suhteessa liian paljoa eläkeläisiä elätettävänä.
Tällä hetkellä Suomi korjaa ikärakennettakin väärillä keinoin. Jos tänne tuodaan miljoona 20 vuotiasta ulkoa niin ikärakenne näyttää tilastoissa selvästi paremmalta mutta valitettavasti ei paranna huoltosuhdetta yhtään. Päinvastoin.
Tilastosuoli rulaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wääääh, tahtoisin opiskella luokanopettajaksi mutta sekin tietäisi työttömyyttä joten paras olla tekemättä mitään
Oliko tämä kenties sarkasmia? Luokanopettajan paikkoja on auki vaikka kuinka - ja erityisesti jos hallitset ruotsin kielen. Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kouluissa on pulaa opettajista.
Jag tala inte svenska.
Du inte talar på svenska?
Nej. Hädintuskin selvisin lukion pakollisesta ja siitäkin vain kompensoimalla.
En usko, pystyit kuitenkin lukemaam, ymmärtämään ja vastaamaan siihen mitä Jag skrev det på svenska till dig.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kouluja jokaikisessä pikkukylässä.
Aivan ja tämän vuoksi koulumatkat helposti 1,5 t ja yli. rankaa ekaluokkalaiselle.
Tarvitseeko niitä lapsia sitten kuskata sinne koululle? Hankitte vain läppärin ja olette sen kautta yhteydessä kouluun, lapsi taas voi rauhassa opiskella kotona eikä koulumatkoja tarvitse stressata.
Sosiaaliset suhteet jäävät kovin kapeaksi ruudun kautta.
No niille lapsille voi järjestää meet'n'greettejä, harrastuksia, kaverisynttäreitä jne. Oma on ollut valintanne muuttaa korpeen.
En asu korvessa 🙄 Osalla taas on työpaikka korvessa esim. maatila, ollut aina. Kyläkouluja on lakkautettu kovaa vauhtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole kouluja jokaikisessä pikkukylässä.
Aivan ja tämän vuoksi koulumatkat helposti 1,5 t ja yli. rankaa ekaluokkalaiselle.
Tarvitseeko niitä lapsia sitten kuskata sinne koululle? Hankitte vain läppärin ja olette sen kautta yhteydessä kouluun, lapsi taas voi rauhassa opiskella kotona eikä koulumatkoja tarvitse stressata.
Sosiaaliset suhteet jäävät kovin kapeaksi ruudun kautta.
No niille lapsille voi järjestää meet'n'greettejä, harrastuksia, kaverisynttäreitä jne. Oma on ollut valintanne muuttaa korpeen.
En asu korvessa 🙄 Osalla taas on työpaikka korvessa esim. maatila, ollut aina. Kyläkouluja on lakkautettu kovaa vauhtia.
Olette kuitenkin valinneet asia paikkakunnalla jossa kiva ja mukava pieni lähikoulu on säädtösyistä päätetty lakkauttaa. Raha menee päätöksessä monenkin asian edelle, varsinkin jos sitä ei ole.
Syntymäkotikunnassani oli vuonna 1976 ala-asteen kouluja 43 kpl. Pienimmän oppilasmäärä oli 13 oppilasta. Nyt selvitään kuudella koululla.
Muuten: Kilpisjärven koulussa englannin ja matikan opetus annetaan Helsingistä käsin verkon kautta. Oppilaat joutuvat vielä itse virittelemään yhteyden. Olen itse ollut Viikin Norssissa yhdellä tällaisella etätunnilla mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Wääääh, tahtoisin opiskella luokanopettajaksi mutta sekin tietäisi työttömyyttä joten paras olla tekemättä mitään
Oliko tämä kenties sarkasmia? Luokanopettajan paikkoja on auki vaikka kuinka - ja erityisesti jos hallitset ruotsin kielen. Ruotsissa ja suomenruotsalaisissa kouluissa on pulaa opettajista.
Jag tala inte svenska.
Du inte talar på svenska?
Nej. Hädintuskin selvisin lukion pakollisesta ja siitäkin vain kompensoimalla.
En usko, pystyit kuitenkin lukemaam, ymmärtämään ja vastaamaan siihen mitä Jag skrev det på svenska till dig.
Älä usko. Totuus kuitenkin on ettei minulla ollut motivaatiota opiskella pakkoruotsia ja sen vuoksi ruotsin kielen taito jäi huonoksi. Osaan olla joskus hieman änkyrä. Helppo kielihän se muuten olisi ollut opiskella.
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
TÄMÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Riippuu kunnasta. Arvovalinta. Muutamia hirsikouluja rakennettu jo lisääkin viimevuosina syrjäseudulle.
Huh. Onneksi ei meidän kunnassa - en haluaisi että entisestään korkeahkoa kunnallisveroprossaa nostettaisiin siksi, että muutama muksu pääsee vähän lähemmäksi kouluun. Rahareikää riittää muutenkin.
"Muutama muksu" voi täällä sivukylillä tarkoittaa jopa 100 lasta. Monessa kunnassa, jossa 1-6 lk. lapsia voi olla esim. 400 kpl, kaikki on ympätty samaan kouluun jopa 50 km:n päästä.
Ei mitään järkeä. Se tympii eniten, kun kepulaiset jauhaa keskittämisestä ja itse keskittävät kotikunnissaan ihan samoin.
1960-luvulla ei Suomella ollut velkaa. Velkaa alkoi kertyä Esko Ahon hallituksen aikana, kun Neuvostoliitto romahti ja Suomi syöksyi suurlamaan.
Miksikö nykykyään ei ole varaa pitää pikkukouluja tai kyläkauppaa? Mökkimme on savolaisessa kylässä, jossa 1965 oli 42 asuttua taloa ja niistä 31:ssä oli karjaa. Nyt on kolme vakituisesti asuttua taloa, joista yksi suuri karjatila. Tällä hetkellä ei ole kuin yksi koululainen, joka käy yläkoulua kirkolla. Noilla pikkutiloilla oli pari lehmää ja sikaa ja hevonen. Ei ne olleet enää elinkelpoisia. Aiemmin saatiin lisätienestiä metsätöistä, mutta nykyään metsurin ja sahan on korvannut monitoimikone. Eli ei voi olla palveluja, jos ei ole niiden käyttäjiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
TÄMÄ!!!
Oletko valmis myös ottamaan vastaan 60luvun kyläkaupan valikoiman ja hinnat kyseisen ajan ostovoiman mukaan? Silloin valikoimaa kun oli nykyaikaan verrattuna minimaalisesti, kauppa oli auki muutaman tunnin arkisin, ja hinnat palkkoihin verrattuna luokkaa triplat. Et sitten käy koko vuonna siellä isossa Prismassa, vaan ylläpidät kyläkauppaa ja käytät ruokaan yli puolet nettotuloista?
Niin, epäilen. Se on kumma kun rusinat pullasta kyllä kelpaa, mutta ei koko diili sellaisenaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
60-luvun köyhällä markka-Suomella oli varaa pitää jokaisessa pikkukylässä koulua, postia, kauppaa, poliisia, palokuntaa, lääkäriä jne.
2010-luvun rikas euro-Suomi ei kykene edes pitämään yllä kaikkea sitä, mitä köyhä Suomi rakensi.
Tämä. Tätä yhtälöä en ole koskaan ymmärtänyt. Miksi rikkaalla Suomella ei ole nyt varaa ylläpitää em. laitoksia?
Ei kunnilla ole varaa pistää satoja tuhansia vuodessa muutaman tenavan kyläkouluihin.
Riippuu kunnasta. Arvovalinta. Muutamia hirsikouluja rakennettu jo lisääkin viimevuosina syrjäseudulle.
Huh. Onneksi ei meidän kunnassa - en haluaisi että entisestään korkeahkoa kunnallisveroprossaa nostettaisiin siksi, että muutama muksu pääsee vähän lähemmäksi kouluun. Rahareikää riittää muutenkin.
"Muutama muksu" voi täällä sivukylillä tarkoittaa jopa 100 lasta. Monessa kunnassa, jossa 1-6 lk. lapsia voi olla esim. 400 kpl, kaikki on ympätty samaan kouluun jopa 50 km:n päästä.
Ei mitään järkeä. Se tympii eniten, kun kepulaiset jauhaa keskittämisestä ja itse keskittävät kotikunnissaan ihan samoin.
Eli yhdessä kyläkoulussa olisi 20 lasta, toisessa 50, kolmannessa 30 - aika tyyriiksi tulee ylläpitää kolmea koulua verrattuna siihen, että kaikki käyvät samaa koulua...
Sama juttu. En saatanassa tajua ettei ole mihinkään varaa ja verorahoja upotetaan avian toisarvoisiin kuluihin ja suojatöihin.