Miten pystyn olemaan huoleton kun välit läheiseen on katkolla?

Siis raskas olo taustalla, välillä jos naurattaa joku asia, kevyt olo tulee hetkellisesti, mutta sitten kun muistaa tämän.. olisipa kiva olla onnellinen. Pitkän aikaa on tämän ihmisen kanssa ollut tällaista ja se syö minua. Hän ei puhu muille asioistaan mutta jollain tavalla hänellä täytyy olla paha olla? Ja minun mielestäni muut saavat siitä osansa. Apua ei sano tarvitsevansa, kääntää keskustelun minun "ongelmiini", koen. Ap

En oikein ymmärtänyt aloitusta. Välit ovat katkolla omasta aloiteestasi. Etkö silloin ole jo kantasi näyttänyt ja osuutesi tehnyt? Tosin itse en ymmärrä mitään väliaikaisia välienkatkaisuja. Joko katkaistaan välit kokonaan tai otetaan etäisyyttä mutta tollanen väliaikainen välienkatkaisu on toisellekin osapuolelle aika törkeää. 

Ulospäin hänen arki näyttää ankealta, ajatukset ankarilta ja jakelee näitä sitten muille eikä ymmärrä jos muut eivät toimi niin. Sitten kuitenkin itse vaikuttaa onnettomalta?! Apua ei halua. Näin kärjistettynä. Ap

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärtänyt aloitusta. Välit ovat katkolla omasta aloiteestasi. Etkö silloin ole jo kantasi näyttänyt ja osuutesi tehnyt? Tosin itse en ymmärrä mitään väliaikaisia välienkatkaisuja. Joko katkaistaan välit kokonaan tai otetaan etäisyyttä mutta tollanen väliaikainen välienkatkaisu on toisellekin osapuolelle aika törkeää. 

No mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä? Haluan olla väleissä jos minua kohdellaan kuten ihmistä kohdellaan vaikka ei tämäkään varmaan sitten kunnioittavaa ole. Ap

Up

.....

Seisot omien sanojesi takana. Et suostu manipuloitavaksi. Elät omaa elämääsi. Armahda itsesi. Älä vatvo ja anylysoi asiaa 24/7. Hengitä syvään. Ole onnellinen.

Oletko miettinyt miksi tällä ihmisellä on näin suuri valta sinuun aikuiseen ihmiseen?

Joskus pitää vaan ottaa järki käteen ja pyrkiä ITSE elämään mahdollisimman hyvä elämä.

Et voi toisen puolesta elää tai muuttaa toista mutta oman elämäsi voit muuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Oletko miettinyt miksi tällä ihmisellä on näin suuri valta sinuun aikuiseen ihmiseen?

Joskus pitää vaan ottaa järki käteen ja pyrkiä ITSE elämään mahdollisimman hyvä elämä.

Et voi toisen puolesta elää tai muuttaa toista mutta oman elämäsi voit muuttaa.

Siksi kun muut perheenjäsenet on minulle sanoneet että minun pitäisi "tulla vastaan". Vaikka hän ei ole edes pahoitellut. Ap

Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen mutta silti sinun ei tarvitse tehdä niinkuin muut sanoo tai haluaa.

Ja kaikkien tiedossa kuitenkin on tämän ihmisen pompotus koska jokainen on sitä kokenut. Nyt kun minä en suostu, teen muiden mielestä väärin. Sanoin, että odotan anteeksipyyntöä ja huonon käytöksen muuttumista, sanottiin että " ai että muodollinen anteeksipyyntökö sinulle on tärkeintä" ja kehotettiin "tulemaan vastaan" vaikka toinen ei ole tullut askeltakaan. Tai on sillä tavalla, että on laittanut viestejä jostain aivan muusta, iloisen pinnallisesta asiasta aivan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tämä oli muiden mielestä vastaan tulemista ja minun pitäisi ilmeisesti vain suhtautua ymmärtäväisemmin? Mutta minä en jaksa enää. Ap

Joskus vaan pitää lopettaa se paskan niskaan ottaminen.

Jos pystyy pitämään puolensa ja rajansa niin voi olla etäisissä ja asiallisissa väleissä. Jos ei pärjää niin parempi elää omaa elämäänsä ilman turhaa arvostelua, haukkumista, syyllistämistä ja manipulointia.

Uhriksi tai marttyyriksi ei kuitenkaan kannata ruveta.

Niin sinä et jaksa enää. Ok. Annat muiden vänistä ja teet juuri niinkuin itsestäsi parhaalta tuntuu.

Mikä siinä on niin vaikeaa. Tee päätös ja elä sen mukaan niin hyvässä kuin pahassa. Mutta olet itse vastuussa omasta elämästäsi ja hyvinvoinnistasi.

Vierailija kirjoitti:

Joskus vaan pitää lopettaa se paskan niskaan ottaminen.

Jos pystyy pitämään puolensa ja rajansa niin voi olla etäisissä ja asiallisissa väleissä. Jos ei pärjää niin parempi elää omaa elämäänsä ilman turhaa arvostelua, haukkumista, syyllistämistä ja manipulointia.

Uhriksi tai marttyyriksi ei kuitenkaan kannata ruveta.

Pystyisin muuten olemaan etäisimmissä väleissä, mutta se ei ole onnistunut sillä jos olen ottanut etäisyyttä, on tämä läheinen kysellyt MUILTA miksi en ole käynyt, ei minulta. Siitä taas on lyhyt matka että hän alkaa vihjailla esimerkiksi mielenterveydestäni ja se tuntuu ahdistavalta. Erityisesti kun isoin asia joka henkistä hyvinvointia syö, on jatkuvan negatiivisen puheen kuunteleminen elämästäni. Siitä tämä läheinen haluaa yksityiskohtaista selvitystä, tai raivostuu ja sanoo että minulla on luottamusongelma. Juu, niin on. Ap

Ja oikeasti olen ollut pitkästä aikaa onnellinen ja aikaansaava ilman yhteydenpitoa häneen. Toisaalta tunnen syyllisyyttä siitä että läheisellä on paha olla. Minä olen nyt vuoden päivät yrittänyt korjata välejämme mutta se ei ole onnistunut. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja oikeasti olen ollut pitkästä aikaa onnellinen ja aikaansaava ilman yhteydenpitoa häneen. Toisaalta tunnen syyllisyyttä siitä että läheisellä on paha olla. Minä olen nyt vuoden päivät yrittänyt korjata välejämme mutta se ei ole onnistunut. Ap

Nyt sitten elät omaa elämääsi ja jätät tuon yhden omaan arvoonsa. Jos hän tulee pyytämään anteeksi (jota en todellakaan usko), niin sitten mieti uudelleen. Siihen asti ole kuin häntä ei olisi olemassakaan.

Hölmö ap, mitä hittoa haluat ikävän/ilkeän ihmisen takaisin? Silloin olet taatusti onnettomanpi kuin nyt, vapaana.

Mulla on ihan hirveä isä, väkivaltainen lapsenhakkaaja ja perheen narsisti kotikiusaaja, koka rääkkäsi koko lapsuuden ja pitkälle aikuisuuteen. Vasts 30v iässä viimein keräsin rohkeuteni ja voimanrippeet ja katkaisin välit. Olis pitäny tehdä päätös paljon aiksisemmin, ukko rääkkäsi mua 30 vuotta.

Välit ollut poikki 15 vuotta. Eivät tule palaamaan ikinä. En päästä tuota ihmishirviötä elämääni.

Lue tämä tarkoin: se mitä nyt kaipast ja kaihoat, ei ole suru siitä että et ole nyt väleissä mulkeron kanssa. Se kaipaus on sitä että et ole väleissä sen haavekuvan kanssa. Oman esimerkin tapaan siis: olen surullinen ja ahdistunut kun en ole isääni väleissä. Mutta en sure oikeasti välien menetystä psykopaatti-isään vaan sellaiseen hasvekuvaisään. Suren siis sitä että mulla ei ole turvallista rakastavaa isää, ei ole ikinä ollutkaan.

Kaikkeen tottuu, puolen vuoden päästä asia ei niin vaivaa, 10v päästä ei vaivaa ollenkaan, on vasn se suru siitä (ideaalista) jota ehkä kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

Hölmö ap, mitä hittoa haluat ikävän/ilkeän ihmisen takaisin? Silloin olet taatusti onnettomanpi kuin nyt, vapaana.

Mulla on ihan hirveä isä, väkivaltainen lapsenhakkaaja ja perheen narsisti kotikiusaaja, koka rääkkäsi koko lapsuuden ja pitkälle aikuisuuteen. Vasts 30v iässä viimein keräsin rohkeuteni ja voimanrippeet ja katkaisin välit. Olis pitäny tehdä päätös paljon aiksisemmin, ukko rääkkäsi mua 30 vuotta.

Välit ollut poikki 15 vuotta. Eivät tule palaamaan ikinä. En päästä tuota ihmishirviötä elämääni.

Lue tämä tarkoin: se mitä nyt kaipast ja kaihoat, ei ole suru siitä että et ole nyt väleissä mulkeron kanssa. Se kaipaus on sitä että et ole väleissä sen haavekuvan kanssa. Oman esimerkin tapaan siis: olen surullinen ja ahdistunut kun en ole isääni väleissä. Mutta en sure oikeasti välien menetystä psykopaatti-isään vaan sellaiseen hasvekuvaisään. Suren siis sitä että mulla ei ole turvallista rakastavaa isää, ei ole ikinä ollutkaan.

Kaikkeen tottuu, puolen vuoden päästä asia ei niin vaivaa, 10v päästä ei vaivaa ollenkaan, on vasn se suru siitä (ideaalista) jota ehkä kaipaa.

Hei kiitos viestistä! Elättelen juurikin toivoa toisen muuttumisesta kun ajattelen että ihminen pystyy muuttumaan _mutta siihen pitäisi olla oma halu _ . Että hankala ihminen itse kokee tarvetta muuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hölmö ap, mitä hittoa haluat ikävän/ilkeän ihmisen takaisin? Silloin olet taatusti onnettomanpi kuin nyt, vapaana.

Mulla on ihan hirveä isä, väkivaltainen lapsenhakkaaja ja perheen narsisti kotikiusaaja, koka rääkkäsi koko lapsuuden ja pitkälle aikuisuuteen. Vasts 30v iässä viimein keräsin rohkeuteni ja voimanrippeet ja katkaisin välit. Olis pitäny tehdä päätös paljon aiksisemmin, ukko rääkkäsi mua 30 vuotta.

Välit ollut poikki 15 vuotta. Eivät tule palaamaan ikinä. En päästä tuota ihmishirviötä elämääni.

Lue tämä tarkoin: se mitä nyt kaipast ja kaihoat, ei ole suru siitä että et ole nyt väleissä mulkeron kanssa. Se kaipaus on sitä että et ole väleissä sen haavekuvan kanssa. Oman esimerkin tapaan siis: olen surullinen ja ahdistunut kun en ole isääni väleissä. Mutta en sure oikeasti välien menetystä psykopaatti-isään vaan sellaiseen hasvekuvaisään. Suren siis sitä että mulla ei ole turvallista rakastavaa isää, ei ole ikinä ollutkaan.

Kaikkeen tottuu, puolen vuoden päästä asia ei niin vaivaa, 10v päästä ei vaivaa ollenkaan, on vasn se suru siitä (ideaalista) jota ehkä kaipaa.

Hei kiitos viestistä! Elättelen juurikin toivoa toisen muuttumisesta kun ajattelen että ihminen pystyy muuttumaan _mutta siihen pitäisi olla oma halu _ . Että hankala ihminen itse kokee tarvetta muuttua.

Nimenomaan! Se toinen kun EI muutu. Todennäköisesti ei koe mitään tarvetta muutokseen eikä näe mitenkään että omalla toiminnalla vaikutti välirikkoon. Minunkin hakkaajaisä syyttää kaikesta minua kun olen ”vaikea ja kiittämätön” ja kiistää itse kaiken tapahtuneen. Haukkuu sukulaisille ja kaikin tavoin uskottelee että syy välirikkoon on vain ja ainoastaan aikuinen tytär.

Ihan turha odottaa että toinen alkaisi sua kunnioittamaan ja kohtelemaan hyvin. Se toinen on ”antanut roolin” sulle, eli sillä on sinusta tietty kuva ja sen mukainen malli toimia ja käyttäytyä. Se ei oiken muutu ikinä.

Olet satavarmasti onnellisempi ilman välejä. Nyt vasn selkeesti sulla sekoittuu syyllisyydentunto, toive haaveilluusiosta ja ikävä vielä alkumyllerryksessä. Ajan kanssa selkiytyy. Luovu syyllisyydentunnosta ensin, ja myös siitä että asian korjaaminen on jotenkin sun vastuulla.

Tuo välikäden kautta kuulemasi surkuttelu ja itku on aivan suunnitelmallista.

Henkilö tiesi että se välikäsi tulee kertomaan sulle siitä ja odottaakin että sulla alkais omatunto tms kolkuttaa ja antaisit taas tämän henkilön vuodattaa omaa pahaa oloa yms.sinuun.

Vastaa välikädelle topakasti että olette sen henkilön kanssa takaiskujen jälkeen säännöt ja henkilö on tervetullut takaisin jos antamasi ehdot (käytös ?) täyttyvät.