Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Onko idea hyvä vai ihan sairas?
06.08.2018 |
Olen lähdössä pitkälle matkalle joka sisältää myös tiettyjä riskejä, ei mitään välitöntä vaaraa mutta todennäköisyydet kuitenkin suuremmat kuin kotona Suomessa.
Olen harkinnut kirjoittaa kirjeitä perheenjäsenille sekä läheisille ystäville ja viedä ne pankkiin omaan tallelokerooni. Ei mitään ihmeellistä vaan ainoastaan muutamia kauniita sanoja ja muistoja, kertoisin vaan olevani tyytyväinen kaikkeen menneeseen ja tulevaan.
Onko ajatus hyvä vai täysin surkea?
Miten suhtautuisit jos saisit tällaisen kirjeen kuolleelta ystävältä tai perheenjäseneltä?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuosta nyt pahastuakaan voisi.
Olisihan se kiva kuulla ääniä haudan takaa.
Ehkä hiukan ylimitoitettua yhden reissun takia, jos et sitten alvariinsa matkustele riskialttiissa kohteissa tai vietä muuten vaarallista elämää. Mutta kaunis ajatushan tuo on, olisihan se koskettavaa saada tuollainen kirje, jos läheiselle se pahin sattuisi.
Matka sisältää 'vaarallisia' maanosia ja valtioita.
Jos minusta riippuu niin elän vielä ainakin 70 vuotta.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko olleeni kovin hyvä ystävä, jos ei edes kerrota, että on tuollaiselle reissulle lähdössä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin iloinen jos omistaisin viimmeisen kirjeen parhaalta ystävältä. Vanhoja kuviakin on kyllä kiva katsella välillä ja muistella hyviä hetkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli varaudut etukäteen siihen, että mahdollisesti menehdyt tuolla reissulla? Minne oot lähdössä? Sota-alueelle? Missä itse suojeluvaisto? Aika sairaalta kuulostaa. Siis ainahan voi sattua vaikka ja mitä ja voi olla, että sitä ei enää uutta päivää näe. Harvoin silti kirjoitellaan jäähyväiskirjeitä, jollei olla itsaria tekemässä.
Kirjeet menevät perille vasta jos tallelokero vaihtaa omistajaa. Ne voi vaikka repiä kun muutaman vuoden päästä olen takaisin Suomessa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja matkasta sen verran että palkka siitä on mielestäni riskin arvoinen.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ja matkasta sen verran että palkka siitä on mielestäni riskin arvoinen.
-ap
Saako kysyä miksi? Mitä sä teet siellä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnkuva ei liity tähän kysymykseen. Lisäksi minua koskee hyvin laaja vaitiolovelvollisuus.
Kuulostaa, että ap on tekemässä itsemurhaa muttei kerro kaikkea... Mikäli näin on, ap älä vie henkeäsi.
Musta olisi aika tuskallista lukea juttuja/mietteitä yhdessä nipussa ihmiseltä, joka on jo kuollut. Ehkä olen vain tunnevammainen tai jotain, mutta kokisin raskaaksi. Mieluummin vastaanottaisin vaikka kortteja pitkin matkaa. Kortteihin ei tarvitse selittää mitään pitkästi. Mutta en tiedä olisiko se sinusta liian "rento" viestintätapa, jos aiot kirjoittaa myös vanhojen muisteluja etkä vain matkalta kuulumisia.
Itse alkaisin kirjeiden takia ajattelemaan, että olikohan kuolema ulkomailla sittenkin jollakin tapaa järjestetty itsemurha,
Mulle tuli ekana mieleen rauhanturvaaja tai paukku. Toivottavasti ei jälkimmäinen.
Alue: Aihe vapaa
Meinaatko mennä metsään leikkimään hirttonarulla?