Kuka yli 35-vuotias sanoisi, että yli 35-vuotias on liian vanha
ensisynnyttäjäksi???? Ja ne, jotka ovat vähän päälle 20 vuotta, ovat liian nuoria arvioimaan kohta neljäkymppisiä tai yli. Heistä 30-vuotiaskin on jo ikäloppu. Niin se vaan menee, että vanhetessaan nuoren ihmisen ikäraja sen kun mielissä nousee vaan. Nyt jo tuntuu, että 50-vuotiaskaan ei ole mikään vanha, kun itsellä on mittarissa tasan 40 vuotta. Jos joku yli 35-vuotias joutuu kysymään, onko hän liian nuori ensisynnyttäjäksi, on hän mielestäni lapsellinen. Ja jos joku alle 35-vuotias vaivautuu vastaamaan tuohon kysymykseen, hän on tietämätön, koska ei pysty kuvittelemaan, millaista se elämä sitten on tuon ikäisenä. Näin on. Uskokaa pois!
Kommentit (31)
Vierailija:
Vierailija:olen monen murkun uskottu, kun äiti liian vanha uskoutumiseen. Suoraan murkun suusta: " Äiti kun on niin saakelin vanha, ettei sille voi puhua jo 45"
Itse haluan, että lapseni uskoutuvan minulle, enkä tee lapsia sen jälkeen kunminusta tulisi " vanha" siihen.
tämän kirjoittanut: ja oma lapsi häpeää jos aikuinen saa lapsia yli 35 vuotiaana. Ei sitä tosin vanhemmille kerrota... ei sitä äidille voi sanoa, että äiti on ikäloppu
sain esikoiseni 35-vuotiaana. Haluan olla lapselleni äiti, en paras ystävä. Kun lapseni haluaa murkkuna lävistyksen tai tatuoinnin, kiellän ja pyydän odottamaan kunnes täysi-ikäinen. En säntää yhdessä studiolle kokemuksia hankkimaan. Vauva arki on kaiken tähän astisen työnteon ja opiskelun jälkeen ollut ihanaa ja jään kotiin kunnes lapseni 3v. Lapsille kaikki yli 20-vuotiaat ovat ikäloppuja, he eivät erota toisistaan 35 tai 50 vuotiasta. Sen rakastavatko ja huolehtivatko vanhemmat he kyllä erottavat.
Onhan se sille viidennellekin ihan yhtä lailla noloa, kun on vanha äiti jos sitä ajatellaan. Samoin jaksaminen pienen kanssa on varmaan ihan yhtä raskasta on sitten kyseessä ensimmäinen tai kymmenes lapsi, etenkin jos ei ole niitä muita lapsia siinä apuna hoitamassa.
Vierailija:
Onhan se sille viidennellekin ihan yhtä lailla noloa, kun on vanha äiti jos sitä ajatellaan. Samoin jaksaminen pienen kanssa on varmaan ihan yhtä raskasta on sitten kyseessä ensimmäinen tai kymmenes lapsi, etenkin jos ei ole niitä muita lapsia siinä apuna hoitamassa.
Vierailija:
mielestäni naisen lapsenteko ikä loppuu 35-vuotiaana
Sitten tuli se " menovaihe" päälle kun oli kolmekymppinen. Elämätöntä elämää piti päästä katsomaan. Viinan voimalla. Isä omilla retkillään. Nykyään meidät olisi otettu huostaan, silloin vain hyssyteltiin, vaikka poliisejakin tarvittiin melkein viikottain. Silloin ei puututtu toisten asioihin. En ole mitenkään onnellinen nuorista vanhemmistani. Eivät he mitään lastenhoidosta tienneet, eivät tiedä vieläkään. Oltiin ihan retuperällä. Hyi hitsi. Keskenämme pärjättiin jotenkin. Perhe-elämä oli ihan perseestä. Mitä se oikeasti on?? En tiedä vieläkään. Siksi ei ole lapsiakaan. Ei samaa paskaa toiseen polveen.
Nimim. Lapsuus helvetistä
Tätä mieltä olen edelleen. Tosiasia on, että riskit raskausaikana kasvavat sekä äidillä, että sikiöllä kun äidin ikä karttuu.
Ja vaikka tätä mieltä olenkin, en kuitenkaan paheksu tai kummastele muitten ratkaisuja. Kukin tekee lapset silloin kuin parhaaksi katsoo tai siihen pystyy.
Nyt yritetään toista ja toivottavasti saa alkunsa kahden vuoden sisällä. Jos näin ei käy, adoption mahdollisuudesta on jo puhuttu.
Vierailija:
Tosiasia on, että riskit raskausaikana kasvavat sekä äidillä, että sikiöllä kun äidin ikä karttuu.
ja vaikka olisi ollut ainut ihminen maapallolla lisäkseni, en olisi hänelle murkkuna uskoutunut. Mielestäni hän oli n 70 vuotias henkisesti. Uskoutuuko jotkut murkut äideilleen oikeasti? ja jos uskoutuu luulen, ettei homma ole kiinni äidin iästä.
nimim. sain esikoiseni 34 v
Se mikä lapsille on vanhaa, ei sitä välttämättä todellakaan ole oikeasti. Eiköhän murkutkin häpeä vanhempiaan miltei joka tapauksessa, oli vanhemmissa sitten häpeämisen aihetta tai ei.