Voiko mies haluta naisesta pelkkää kaveria/ystävää vai onko siinä aina joku takaa-ajatus mukana?

Hyvin harva mies edes haluaa naisia kavereiksi.

Niinpä. Naiset on vittumaisia ja puhuvat vain kersoistaan tai haukkuvat miehiään.

T. nainen itsekin

Niinpä. Minä haluaisin mielelläni miespuolisia YSTÄVIÄ mutta tuntuu olevan mahdotonta.

Minulla oli yksi jonka kanssa synkkasi hyvin ja tehtiin monenlaisia yhteisiä juttuja. Vierailtiin toistemme kotona ja pidin häntä hyvänä ystävänä.

Mutta - kuinka ollakaan hän alkoi puhua siihen malliin että olisimme suhteessa! Tein heti selväksi että haluan vain ystävyyttä en yhtään mitään muuta. Tästä on jo aikaa, mutta vieläkin surettaa ja harmittaa menettää ystävä jonka kanssa kuitenkin aikaa vietimme aika kauan. Miksi pitää pilata kaikki! Jos suhdetta haluaa, hankkikoot sellaisen. Ystävä ei ole sitä varten!

Mulla ainakin on nainen kaverina, syömässä ollaan käyty joskus ihan vahingossa ja viihteelläkin. Eikä mulla ole hänen takapuolestaan mitään ajatuksia, kiva tyyppi jonka kanssa on letkeä jutella.

Jos mulla olisi ihastuminen, niin juttelisin ihan eri tavalla hänelle ja pitäisin huolta että tavataan aina kun mahdollista.

Tapasin naista kolme kertaa. Erotessamme sanoi, että ei ehkä halua seurustella, mutta kaverisi voisi alkaa.

Voi Kun naiset kertoisi mitä tarkoittaa kaverisuhteella.

Aika harvoin tuntuu mies osaavan ajatella naista vain ystävänä. Kannattaa ainakin aluksi olla aika varppeillaan miehen käytöksen suhteen josko merkkejä muunkin kuin kaveruuden havittelusta on. Miestä joka on olevinaan kaveri, mutta jonka käytöksestä käy vähääkään ilmi että on pillun perässä ei kannata pitää lähipiirissään.

Eiköhän ne tuuppaa jos vaan saa tilaisuuden.

no mitäpä luulet einstein?

Usein tämä ystäväharha johtuu vain siitä, että mies haluaa kumppanin, mutta ei osaa/uskalla ilmaista sitä heti alussa selkeästi. Siitä kehittyy sitten yleensä tämä hämäräperäinen tilanne, että mies vaikuttaakin siltä, että hän on käyttänyt ystävyyttä savuverhona (seksi)suhteen saamiselle.

Tokihan osa miehistä ajattelee todennäköisesti niinkin, että tutustuu ensin naiseen ja tekee sitten "liikkeen". Eihän sellainen koskaan toimi, ja jälleen kerran saa vain miehen vaikuttamaan hyypiöltä. Yleisesti ottaen miehet eivät etsi naiskavereita, vaan romanttista seuraa. Miesten ja naisten psyykkisen rakenteen erilaisuudesta ja erilaisesta ihastumimekanismista (nopea, välitön - hidas, lämpenevä) johtuen sitten syntyy näitä ongelmia. Ja siitä, ettei miesosapuoli alun pitäenkin lähestynyt romanttisesti eikä kaverillis-ystävällisesti.

Vierailija kirjoitti:

Tapasin naista kolme kertaa. Erotessamme sanoi, että ei ehkä halua seurustella, mutta kaverisi voisi alkaa.

Voi Kun naiset kertoisi mitä tarkoittaa kaverisuhteella.

Se tarkoittaa sitä, että et saa plluu, pyllyy, suukottelua, suikkaria.

Piti sanoa "ettei miesosapuoli alun pitäenkin lähestynyt romanttisesti VAAN kaverillis-ystävällisesti."

Mulla oli mies, jota läheisensä ystävänä pidin. Autoin ja tsemppasin häntä paljon opinnoissa, työnhaussa ja puhuimme asioistamme puolin ja toisin luottamuksella. Lähes päivittäin olimme yhteydessä. Kunnes hän katkaisi välimme kerralla kerrottuani puhelimessa palanneeni poikaystäväni kanssa yhteen. Kysyin mieheltänikin onko se sanonut jotain rumaa ystävälleni, muttei ollut. Tuntui hirveän pahalta välien katkaisu, koska hän oli mulle hyvin tärkeä. Mä en sitten ollutkaan hänelle.

Itselläni on miellyttävä naispuolinen työkaveri.

Haluaisin ystävystyä, jutella, kahvitella.

En kuitenkaan etsi muuta koska olen varattu. Tuo nainen vain on niin mukava ja fiksu.

En oikein itsekään ole selvillä tunteistani mutta vaimoani en pettäisi.

M

Minulla on miespuoleinen ystävä. Tai no ehkä vähän siinä ystävän ja kaverin rajamailla, en ole ihan varma. Se on kuitenkin selvää, ettei tässä ole mitään romanttista tai seksuaalista. Minun osalta ainakin ollaan vähän kuin sisarukset. Ihan mukavaa, kun on kaverina joku, joka ei ajattele niin tunteella ja voi puhua vähän muutakin kuin "naisten juttuja". 

No mulla on miespuolisia työkavereita, joiden kanssa käyn usein lounaalla, myös kahdestaan. Yhden kanssa viestitellään joskus ei-työajalla yhteisen harrastuksen takia. Joskus harvoin olemme käyneet baarissa myös. Molemmat (kaikki) ollaan naimisissa tahoillamme. Ei ole näiden 7(tämä läheisin kaveri)-15 vuoden aikana (nämä muut, olemme tunteneet opiskeluajoista asti) ollut mitään viitettä siihen suuntaan, että kellään olisi mitään romanttista kiinnostusta.

Silloin voi olla ystäviä, jos voidaan olla ikäänkuin sisaruksina matkassa.  Jos jompikumpi tuntee vetoa, niin hankalaksi menee.

Yhden miespuolisen ystävän kanssa tutustuttiin naapureina. Puhuttiin asioista samaan tapaan, aika suoraan, ja koska kumpikaan ei loukkaantunut, niin oli aina mukava nähdä pihalla ja jutella. Sanoin miehelle alkuvaiheessa (oli helppoa koska puhuttiin asioista suoraan eikä ollut mitään esittämistä) etten ole sinusta ollenkaan kiinnostunut siinä mielessä. Hän kuunteli ja tuumasi siihen ettei meidän suhteesta mitään tulisikaan :D Siitä lähtien ollaan oltu hyviä ystäviä. Hän saattaa sanoa minulle, jos ei olla nähty pitkään aikaan että sä olet lihonut. Tai muuta vastaavaa. Ei ilkeydellä vaan ihan faktana toteaa (mitä sitä tosiasiaa kieltämään). Kun tapasin nykyisen mieheni kymmenkunta vuotta sitten, ystäväni sanoi että olet löytänyt hyvän miehen, semmoisen joka ei ikinä pettäisi sua, tai aiheuta sulle hankaluuksia. Ja tuo on pitänyt paikkansa. 

Kannattaa varmastikin tehdä alussa selväksi mikä meininki, jos haluaa pysyvän ystäväsuhteen.

Miksi nainen sitten haluaa miehen ystäväksi? Haluaa tapailla, mutta ei kuitenkaan pidä miehestä muuten? Vai onko kyseessä varovainen eteneminen?

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen sitten haluaa miehen ystäväksi? Haluaa tapailla, mutta ei kuitenkaan pidä miehestä muuten? Vai onko kyseessä varovainen eteneminen?

Mulla on yksi hyvä miespuolinen kaveri, jonka kanssa haluan olla kaveri ihan samoista syistä kuin haluan olla joidenkin naistenkin kaveri, koska viihdyn hänen seurassaan. Olemme molemmat naimisissa ja mitään muuta kuin kaverillista kiinnostusta ei ole koskaan välillämme ollut (10v ystävyys).

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen sitten haluaa miehen ystäväksi? Haluaa tapailla, mutta ei kuitenkaan pidä miehestä muuten? Vai onko kyseessä varovainen eteneminen?

Ihan samallalailla kun vaikka haluaa jonkun naisen ystäväksi? Tulevat toimeen ja kiva viettää aikaa yhdessä, mutta ei ole mitään seksuaalista yms.

Vierailija kirjoitti:

Miksi nainen sitten haluaa miehen ystäväksi? Haluaa tapailla, mutta ei kuitenkaan pidä miehestä muuten? Vai onko kyseessä varovainen eteneminen?

Jos on ystävää vailla, mutta ei parisuhdetta. Joko parisuhde on olemassa jonkun toisen kanssa, tai sitä ei muuten siinä vaiheessa elämää koe tarvitsevansa.

Periaatteessa heteromiehen ja -naisen välillä (tai bi-, miten vaan) voi olla kolmenlaisia suhteita:

- perinteinen ystävyys, joka edellyttää, ettei kummallakaan ole minkäänlaisia romanttisia tunteita toista kohtaan. Silloin kumpikaan ei edusta seurustelukumppanityyppiä, vaan suhde on puhtaan sisarellinen. Voi olla lämmin ja luottamuksellinen, mutta ei vähääkään seksuaalinen. Joskus loppunut parisuhde voi jatkua ystävyytenä, mutta se edellyttää sitä, että suhde on väljähtänyt juuri kipinän puutteen vuoksi. Riitaisasti tai vain toisen päätöksellä päättynyt suhde ei käytännössä voi muuttua ystävyyssuhteeksi.

- f*ckbuddy-ystävyys, joka eroaa perinteisestä siten, että tavataan vain seksin merkeissä, tai ollaan ystäviä, jotka satunnaisesti harrastaa myös seksiä. Tätä suhdetta ulkopuolisten on vaikea erottaa parisuhteesta muuten kuin että fb:tä ei esitellä perheelle. Kaverit voivatkin olettaa, että kyseessä on seurusteleva pari, elleivät sitten tapaile hyvin satunnaisesti ja/tai salaa. Fb-suhteessa oleva ei voi olla parisuhteessa kenenkään muun kanssa samaan aikaan, ellei kyseessä ole vapaamielinen, avoin suhde.

- perinteinen parisuhde, jossa ainakin ideaalitilanteessa on seksuaalista kipinää, jossa rakastetaan ja ollaan ystäviä samaan aikaan sekä harrastetaan seksiä yksiavioisesti.