Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten lähteä suhteesta kun mies lyö kapulaa rattaisiin?
05.08.2018 |
Olemme olleet 10 v yhdessä ja meillä on kaksi pientä lasta. Viimeiset vuodet ovat olleet erityisen vaikeita, jatkuvaa rankkaa riitelyä, olemme lakanneet olemasta pari, viettämästä aikaa yhdessä, keskustelemasta. Seksiä ei luonnollisesti ole ollenkaan. Olen kestänyt lasten takia, nyt miehen käytös on mennyt kesän aikana mahdottomaksi. On vihainen kaikille, minulle ja lapsille. Usein riidat alkavat siitä, että kuuntelen aikani huonotuulista tiuskintaa, kunnes en kestä vaan sanon takaisin. Mutta en koskaan aloita näitä riitoja.
Eilen taas autossa lasten läsnäollessa mies haukkui minut hulluksi, huonoksi äidiksi ja naisen malliksi. Kun pyysin selventämään syitä, hän tiuskaisi "vittu olet pihalla jos et itse näe." Terapiaa on yritetty, mies lakkasi jollain verukkeella käymästä. Kuulemma kaikki olisi loistavasti jos vain minä saisin "pääni kasaan".
Miehen lapsuus oli riitaisissa kodissa. Tiedän, että oli riitoja, alkoholismia ja väkivaltaakin. Mies ei ole alkkis tai väkivaltainen, mutta käytös on muuten kuin isällänsä, joka edelleenkin esim solvaa toista vaimonsa muiden edessä.
Eilen mies taas sitten sanoi, että minä olen saanut lapsena huonoja vaikutteita, koska myös minun vanhempani ovat eronneet. Että kyllähän se tarkoittaa, että ovat riidelleet ja minä saman tavan omaksunut. Vaan kun ei. Vanhempani erosivat, koska perhettä kosketti suuri tragedia joka vei voimat. Isäni lähti, koska "halusi oman elämän". Myöhemmin tulikin ulos kaapista. Tätä en ole suvaitsemattomaksi miehelleni (vihaa "homoja, ruotsalaisia ja konnareita") koskaan aiemmin kertonut, nyt sen kerroin. Sekin haavoittaa, koska en ole halunnut minulle herkkää asiaa kertoa ihmiselle, joka ei sitä ymmärtäisi ja hyväksyisi.
Olen niin loukkaantunut: olen huono äiti, vaikka olen juuri viettänyt 3 viikkoa lomaa yksin lasten kanssa, huolehtinut ja keksinyt kivoja asioita. Isommalla lapsella on joku murros (tai oireilee meidän suhdetta), uhmaa, tuhoaa, itkee. Myönnän, että joudun joskus komentamaan ja huutamaankin. En kuitenkaan jatkuvasti ole vihainen lapsille kuten mies. Mies näkee toisin. En kuitenkaan koskaan haukkuisi miestä lapsille, enkä pyytäisi valitsemaan puolta. Mies saattaa sanoa lapselle, että kerro nyt äidille, että olet isän puolella.
Olen puhunut erosta jatkuvasti, vuosia. Tällä viikolla viimeksi ehdottanut, että puhutaan käytännön asiat. Ei suostunut. Sivuuttaa aiheen. Ei kuulemma halua erota, kaikki olisi hienosti, jos vain yksin minä muuttuisin.
Miten lähden tästä? En kestä enää päivääkään. Mutta varaa mihinkään väliaikaisasuntoon ei ole. Pitäisi saada rahat nykyisestä asunnosta ja ostaa uusi. Ehdotin, että ostan miehen ulos. Tiedän saavani siihen lainan. Tai että mies ostaa minut ulos. Ei vastausta.
Esikoisen koulu alkaa ensi viikolla. En voi siksikään ottaa ja lähteä yksin. En halua olla vielä huonompi äiti kuin olen. En itsekään enää tiedä olenko hyvä vai huono. Henkinen alistaminen vuosien ajan on lytännyt itsetuntoni. asuntoa samasta koulupiiristä minun budjetillani ei noin vain löydy meille kolmelle, ja mies tietää voivansa kontrolloida asuntoasialla minua. Hän on täysin kylmä, kyyneleeni eivät herätä mitään reaktiota. Uskon, että hän on kanssani vain siksi, että jaan kustannukset. Joskus toivon jopa kuolemaa, tai sitä että mies löisi. Silloin saisin syyn lähteä.
Kommentit (10)
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Miksi maksat asunnosta lainaa ja vastiketta? Lopeta maksaminen ja katso mitä tapahtuu. Eropaperit voi yksinkin pistää menemään. Sopii järjästelyistä sitä mukaa kun niitä tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Ryhdy pyydystämään lähibaarista yhdenyönhoitoja. Eiköhän mies joko lyö tai lähde lätkimään.
Mulla myös vaikea saada miestä lähtemään ja hankkimaan omaa asuntoa. Eron tullessa esille, yleensä miehen aloitteesta ja minun suostuessa mielihyvin, alkaa armoton vittuilu ja nälviminen. Mies alkaa juomaan ja mua pelottaa. Nälvii kunnes en enää jaksa ja en halua erota. Ero maksaisi mulle paljon ja pelkona luottotietojen menetys sekä miehen tuhoama asunto, josta olen vastuussa. Ei lapsia. Vain lytätty itsetunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Kuka sanoo että teidän pitää muuttaa? Mies ulos, oikeuden määräyksellä. Onnistuu kun hakee eroa ja yhteiselämän lopettamista samaan aikaan ja perustelee asunnontarvetta lasten tilanteella. Näin oikeus voi todeta että miehen on muutettava pois.
Toki jos olette avoliitossa, tuo ei toimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Sä hir.ttäydyt nyt rahaan ja muihin epäolennaisuuksiin koska sua pelottaa ja tuttu hvetti on sulle vähemmän pelottava juttu kuin vieras paratiisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeassa miehesi on, päässäsi on jotain vikaa kun et ymmärrä omaa ja lastesi etua.
Mietipä sitä, että sinun lapsesi tulevat puhuttelemaan sinua jo muutaman vuoden päästä samalla tavalla kuin isänsä.Ja aikanaan omaa puolisoaan ja lapsiaan. Sinä olet todella huonompi äiti kuin uskotkaan, jos annat lastesi kuunnella heidän oman äitinsä haukkumista.
Tee niin kuin isäsi ja hanki oma elämä, jossa kukaan ei moiti sinua jatkuvasti. Ei se ole niin vaikeaa kuin kuvittelet ja pelkäät. Ensin hankit oman asunnon, sen jälkeen muutat sinne tavarat ja ryhdyt elämään siellä omaa mukavaa elämääsi, todennäköisesti lastesi kanssa.
Kyllä sinä voit lähteä vaikka kesken lukuvuoden. Lapselle vaan etsitään uusi koulupaikka ja sillä selvä. Et tarvitse mitään väliaikaista asuntoa vaan muutat sopivaan vuokra-asuntoon heti kun sellaisen löydät.
Älä edes yritä keksiä tekosyitä omalla laiskuudelle ja aikaansaamattomuudelle vaan pelasta edes lapsesi!
Terveisin se lapsi, jota äidin mies vihasi.
Taloudellisesti ei ole järkevää muuttaa välissä vuokralle, koska halvemmalla asun omistusasunnossa. Ja tästä asunnosta joudun joka kuukausi maksamaan 650 e vastikkeena ja lainanlyhennyksinä. Päälle se vuokra-asunto, joka täällä Helsingissä on helposti vähintään 1200 e. Asumiseen menisi kuussa lähes 2000 e. Paljon ei palkasta jää kahden lapsen ruokkimiseen, omiin työmatkoihin, pakollisiin laskuihin? Tämä oli juuri pointtini: ei ongelmaa muuttaa erilleen, mutta ongelma on, jos ex vitkuttelee asunnon myynnin kanssa kuukausia. Hyvin voi sen tehdä. Yksiöön emme minä ja kaksi lasta voi muuttaa. Kyllä koulupiiriä voi muuttaa, mutta oikeastiko ehdotat, että otan ja lähden kolme päivää ennen kuin ekaluokkalainen aloittaa koulun? Ihanaa, että ette osaa lainkaan asettua sellaisen kenkiin, jonka itsetunto on vuosien mittaan muserrettu. Ei ole helppoa lähteä. Paitsi tietysti teille.
Erotilanteessa pankin kanssa voi neuvotella lyhennysvapaan, eli maksatte vain lainan korot. Mies ei voi yksin päättää olla myymättä asuntoa, jos se on puoliksi sinun nimissäsi.
Hanki väliaikainen vuokra-asunto siksi aikaa kunnes pääoma vapautuu asunnonmyynnissä. Kaksiossakin mahtuu vähän aikaa asumaan kahden lapsen kanssa.
Pyydä apua viranomaisilta, jos mies käy liian hankalaksi. Ja muista, sä pystyt tähän!
Meinasin ehdottaa samaa:
Yhteiselämän lopettaminen.
Googlaa
Yksikään tuomari ei pistä äitiä ja kahta lasta ulos kodista etenkin kun koulu just alkaa
Alue: Aihe vapaa
Eihvetti. Ai että ainoa syy lähteä fyysinen väkivalta? Entäs se henkinen väkivalta jonka kohteena olet ollut?
Kuule pöhkö, validi syy lähteä on se että et koe enää voivasi jatkaa liittoa. Oli se taustasyy mikä vaan.
Koulupiirin vaihto ei ole mikään maailmanloppu. Sä takerrut nyt talousasioihin mielenterveytesi kustannuksella.Rahaa saa lisää mutta terveyttä ei.KUMPI ON SULLE TÄRKEÄMPI ASIA?