Lue keskustelun säännöt.
Kysytkö puolison lupaa/hyväksyntää?
04.08.2018 |
Yläpeukku = kysyn lupaa/hyväksyntää puolisolta
Alapeukku = en kysy lupaa/hyväksyntää (=tulee puolisolle yllätyksenä)
Eka kyssäri:
1. Uuden auton ostaminen omilla rahoilla
Kommentit (26)
3. Mökin/asunnon/tontin ostaminen omilla rahoilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen eri mieltä tuosta, että luvan/hyväksynnän kysymättömyys tarkoittaisi, että joku asia tulee miehelle yllätyksenä. En mä esimerkiksi gynekologille menoon kysy hyväksyntää saati lupaa, mutta kerron kyllä miehelle etukäteen, koska miksipä ei.
4. Uuden aikaavievän harrastuksen aloittaminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on paras ystäväni ja kumppanini elämässä. Kaikestahan me puhutaan! En osaa ajatella mitään juttua "luvan kysymisenä". Jos uusi auto pitää ostaa, siitä jutellaan ja mietitään, riittääkö rahat ja mikä olisi hyvä auto jne... Keskustellaanhan me ruokakaupassakin siitä, mitä otetaan koriin! Millaisissa parisuhteissa ihmiset oikein elävät kun lupia kysellään? Ei ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kysy lupaa, en ole holhouksen alainen. Mielipiteensä saa sanoa, päätöksen teen minä.
Jos kyse yhteisistä rahoista ja hankinnoista, kumpikin saa äänensä kuuluville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei noista vaihtoehdoista käy kumpikaan. Totta kai keskuskustelen miehen kanssa vaikka työpaikan vaihdosta. Haen häneltä mielipidettä ja näkökulmia, mutta en hyväksyntää. Päätän mitä päätän, mutta hän tietää kyllä etukäteen, että miten tulee tapahtumaan. Vaikka olisikin eri mieltä.
Huomasin olevani jäävi tähän vastaamaan, kun meillä ei oikein mikään tule yllätyksenä, puhutaan molemmat sen verran paljon ja kaikesta että välillä vaikka tulevan synttäriyllätyksen salassa pitäminen on vaikeaa :D
En silti sanoisi että puolisolta haetaan lupaa mihinkään, vaan asioista keskustellaan ja kysytään ehkä että mitäs sanoisit jos...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina ei olekaan kyse "luvasta" vaan enemmänkin hyväksynnästä silloin kun puolisoiden arvot ovat hyvin erilaiset.
1, 3, 5 ja 6 vaativat neuvotteluja kotona ja mielipidettä voi kysyä puolisolta. Perheen rahat ovat kuitenkin tavallaan yhteisiä ja aviopuolisolla elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te, jotka keskustelette kaikista asioista puolisonne kanssa: mitä teette silloin, jos olette totaalisen eri mieltä jostain asiasta puolisonne kanssa? Teettekö silloin oman päänne mukaan, vaikka puoliso suuttuisi vai otatteko puolison mielipiteen huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka keskustelette kaikista asioista puolisonne kanssa: mitä teette silloin, jos olette totaalisen eri mieltä jostain asiasta puolisonne kanssa? Teettekö silloin oman päänne mukaan, vaikka puoliso suuttuisi vai otatteko puolison mielipiteen huomioon?
Se riippuu ihan asian tärkeydestä ja suuruusluokasta.
Jos haluan leikkauttaa hiukset lyhyeksi, niin teen niin vaikka puoliso murjottaisi - joka nyt näin tuntuisi ihan päättömältä kyllä.
Ilman puolison myötämielisyyttä en menisi esim. kesämökkiä tai lemmikkieläintä hankkimaan.
Tilanteen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka keskustelette kaikista asioista puolisonne kanssa: mitä teette silloin, jos olette totaalisen eri mieltä jostain asiasta puolisonne kanssa? Teettekö silloin oman päänne mukaan, vaikka puoliso suuttuisi vai otatteko puolison mielipiteen huomioon?
Miksi sen puolison suuttua pitäisi. Asioista voi olla rakentavasti eri mieltä, suututtamatta ja uhmaamatta. Oma elämäni, omat rahani, upea mies elämässä on vain bonus, ilmankin pärjää.
Mikään noista mainituista ei ole tullut miehelle yllätyksenä. Valitsemastani automallista ja sen rahoituksesta keskustelimme etukäteen, mies kun ymmärtää autot. Miehen ostaessa autoa, minä myös koeajoin sen ja vertailin lainatarjoukset kun minä ymmärrän raha-asiat paremmin.
Kakkosasunto tuli ehkä vähän puskista, siis se että harkitsen laittavani rahani asuntoon miehen kotiseudulla. Mutta löytämiäni asuntoja käytiin katsomassa yhdessä. Ja pari päivää ennen kauppojen lyömistä lukkoon, mieskin sijoitti siihen pikkusiivun.
Työpaikoista mies tietää viimeistään siinä vaiheessa kun käyn haastattelussa. Paitsi tämä viimeinen, mulle soitettiin töihin, kävin paikanpäällä kotimatkalla ja kotiin mennessä kerroin miehelle että irtisanoudun huomenna :)
Ruokakaupasta tuon mitä haluan, kaikki (myös lapsi) saavat ehdotella ruokalajeja ja ostoslistaan voi kirjoittaa herkut ja kalsarit.
On kai miehellä jokin käry mun ja lapsen sijoituksista, hän ei vaan ole kiinnostunut niistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te, jotka keskustelette kaikista asioista puolisonne kanssa: mitä teette silloin, jos olette totaalisen eri mieltä jostain asiasta puolisonne kanssa? Teettekö silloin oman päänne mukaan, vaikka puoliso suuttuisi vai otatteko puolison mielipiteen huomioon?
Miksi sen puolison suuttua pitäisi. Asioista voi olla rakentavasti eri mieltä, suututtamatta ja uhmaamatta. Oma elämäni, omat rahani, upea mies elämässä on vain bonus, ilmankin pärjää.
No suuttuminen lähinnä sen takia, jos ne toisen päätökset vaikuttavat välillisesti puolisoonkin. Esimerkiksi puolison uusi aikaavievä harrastus lapsiperheessä voi tarkoittaa sitä, että toinen joutuu ottamaan isomman vastuun lastenhoidosta ja kotitöistä. Uusi auto taas voi tarkoittaa sitä, että rahaa ei sitten olekaan remonttiin. Uusi työ voi tarkoittaa sitä, että ei pystykään hakemaan lapsia päiväkodista. Suuttuminen tulee tilaanteessa, jossa toinen ei pärjääkään ilman toisen apua joko taloudellisesti tai ajallisesti.
Valitettavasti on liikkeellä ihmisiä joiden itsetunto on niin heikko että pelkkä asiasta kertominen puolisolle saa heidät tolaltaan. He kärsivät sitten kun puoliso on eri mieltä ja eivät sitten uskalla tehdä omaa ratkaisuaan vaan alkavat foorumeilla kitistä että kun ei ole sitä tasa-arvoa vieläkään saatu ja mies päättää kaikesta.
2. Työpaikan vaihtaminen