Äiti ei osaa heittää mitään roskiin vaan antaa mulle - nyt kämppä täynnä roinaa..

Like mother, like daughter.

Kysyt äidiltäsi, mitä aikoo tehdä tavaroille ja sitten soitat kierrätyskeskukseen että tulkaa hakemaan kuormallinen tavaraa.

Äitini, anoppi, miehen pari tätiä tuovat meille kaiken, millä eivät itse tee mitään. Lisäksi myös töistään tai missä kulkevatkin ja tarpeetonta tavaraa näkevät.

Syynä on se, että olemme käsityöihmisiä ja tehdään osasta toimivia juttuja, kotiin tai mökille. Esim. kulahtaneet pirttikalusteet sai uuden elämän takapihan varjoisassa osassa uutena oleskeluryhmänä. Euronlavoista tehtiin sohvaryhmä mökin saunalle.

Ei me kaikkea oteta vastaan. Esim. vanhoja ruokia. Toinen noista tädeistä raahas meille koko eu-ruokakassinsa, kun ei hänellä itekseen mene. Käy sitten useammin meillä syömässä. Risoja kahvinkeittimiä löyty äidin muutosta, että tarjos niitä. Ei kiitos, mitä hittoa on edes hillonnut viittä risaa kahvinkeitintä?! :D "jos joku osais korjata ja vaikka nuorten buffeitteihin lisäkeittimiä". Myös seitkytluvun tietosanakirja sarjoja. Ei kiitos. Kyllä nää aika hyvin ymmärtää silloin olla tuomatta.

Eilen anoppi soitti ja kysy, että haluunko räsymattoja? lähetti vielä kuvan, että tuommoisia.. poistoon menossa. Otin, mietin, että voisivat olla käteviä kesäjuhlissa pihamattoina.

Räsymatothan ovat jopa kysyttyä tavaraa nykyisin, kunnosta riippuen. Toisaalta tuo mummeleiden touhu on jotenkin hellyyttävää, mutta toisaalta raskasta.

Anoppini harrastaa myös samaa, tunkee aina mukaan jotain turhaa roinaa. Mies ei kehtaa kieltäytyä, vaan heittää itse menemään, harvaa tavaraa on säästetty. Onneksi anoppi ei enää muista, mitä kaikkea on antanut, eikä meillä käydessään ihmettele missä kaikki hänen antamansa tarpeelliset tavarat on.

Mummoni ei heittänyt jugurttipurkkejakaan pois, koska niistä voi juoda...:D

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei heittänyt jugurttipurkkejakaan pois, koska niistä voi juoda...:D

Tämä! :D

Tosin olen sen verran sukuni naisia, että säilytän myös. Sen takia, että niihin saa tehtyä isompia jäitä. Näin helteillä ovat olleet pelastus monessa menossa. Esim tein koirille jääkylvyn. Sitten kyllä heitän pois, jos rikki menee käsittelyssä.

Vierailija kirjoitti:

Mummoni ei heittänyt jugurttipurkkejakaan pois, koska niistä voi juoda...:D

Sama. Paitsi että mummo itsekään ei juonut niistä. Niistä kuolinpesän viili- ja jugurttipurkeista olisi saanut vaikka kauppamuseon.

Opettele sanomaan "ei kiitos", ja jos se ei tehoa, niin ilmoittamaan, että "jos väkisin tyrkytät, vien tän kuitenkin roskiin, koska mulle EI mahdu sun vanhat kamat, joilla en tee mitään - USKO JO!"

Kieltäydyt vaan. Toki se äiti mielensä pahoittaa, mutta ihan yhtä hyvin hän voi kierrättää tavaransa itse, ei sitä kierrätystä tarvitse sinun kodista käsin hoitaa.

Mausteet käyttäisin ruoanlaitossa, ei ne kai kuitenkaan hometta kasva? Pizzan pohjaan on uponnut basilikat, oregano ja chilikin. Ei maistunut miltään, kun olivat niin vanhoja. Mutta ei ainakaan tarvinnut heittää biojätteeseen "hyvää ruokaa".

Vierailija kirjoitti:

Äiti kyllä kyselee vähän väliä että onko mulla vielä se ja se juttu. Ei niitä poiskaan voi heittää ton takia.

Lahjoita äitilles takaisin. Aina käydessäsi viet jotakin.

Mun äidillä ja anopilla oli sama, mutta en ota mitään a) mitä en ehdottomasti tarvitse ja b) mistä en aidosti tykkää. Ovatkin tässä 18 vuoden aikana oppineet viemään hyväntekeväisyyteen/kierrätykseen/roskiin. Ei kai sun äiti opi jos aina otat ne tavarat!