Miten oppia erottamaan puhuuko narsisti totta vai ei?

Vai pitäisikö lähtökohtaisesti asennoitua niin, että narsistin jutuissa on totta korkeintaan vain pieni hitunen?

Onko jollain omakohtaisia kokemuksia asiasta?

Narsisti puhuu aina omasta mielestään totta. Siksi hän ei jää kiinni valheenpaljastukskokeissa, eikä häneen päde mikään tavanomainen ”näin näet valheet elelkielestä” -soopa (joka kyllä aika harvoin pitää muihinkaan ihmisiin).

Toisaalta narsistin käsitys todellisuudesta on aina vähän vinksallaan ja kovin harvoin samanlainen kuin muilla ihmisillä. Siksi se, mitä hän pitää totena, ei välttämättä ole totta muiden mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti puhuu aina omasta mielestään totta. Siksi hän ei jää kiinni valheenpaljastukskokeissa, eikä häneen päde mikään tavanomainen ”näin näet valheet elelkielestä” -soopa (joka kyllä aika harvoin pitää muihinkaan ihmisiin).

Toisaalta narsistin käsitys todellisuudesta on aina vähän vinksallaan ja kovin harvoin samanlainen kuin muilla ihmisillä. Siksi se, mitä hän pitää totena, ei välttämättä ole totta muiden mielestä.

Tätä olen itsekin miettinyt. Kiitos kommentista.

narskuparsku syyttää aina pikkusiskojaan tai pikkuveljiään omasta onnettomasta elämästään, vaikka on tehnyt heidän elämästään yhtä ****hlvettiä . . . jatkuvaa manipulointia todellisuudesta ja takanapäin naureskellaan juttujen läpimenoa. heh heh. pinch.

 Narsku on omavoipainen pikkunapaisuudessaan eikä koskaan täyty. Ulkoisen menestyksen merkkejä pitää merkkailla kiinteistöillä, mökeillä, autoilla ulkomaarnmatkoilla, vaimoilla - useilla, jos yksi nalkuttaa eikä osallistu vallannäytelmään - 2 narskua yhdessä voivat tukea ulkopuolisille (sisaruksille esim) omaanäytelmäänsä olematta kuitenkaan onnellisia. näitä juppipariskuntiatiedettähän. kaikki pelit ja vehkeet on, mutta ei sitä sisäistä säteilyä. pakotettuja perhekuviahymyjä, jossa jokainen näkee perheiden pahoinvoinnin liimaantuneena negatiiviin, joka vain vaivoin pysyy kooossa - se pakotettu hymy siis. joka lähinnä on sekunnin murto-osan päässä siitä, että ei muunnu irvistykseksi. 

omia sisaruksia usein sorretaan, halutaan heidänkin perinnöt etc koska ja mutku. käytetään vanhuksia hyväkseen, toki manipuloivammin kuin ei narskusisaret, jotka voivat olla suorempia - ei kieroilun kautta pelaavia.

lahjakkaammat henkilöt jollain osa-alueilla on heille myrkkyä ja heidät tulee tuhota, tavalla tai toisella. ainoastaan jos sisaruksena olo tuottaa heille jotain lisäarvoa, o  n se ok, mutta jos nää varastaa lime lightin.. beware - kosto on ja elää.

Joskus uskoin, että pystyy lukemaan rivien välistä ja löytämään jonkinlaisen totuuden.

Nyt en enää luota siihen. Kun ero alkoi lähestymään, ainakin osa sellaisista tarinoista, jotka tuntuivat edes vähän uskottavilta paljastuivat täysin keksityiksi.

Narsistin maailmankuva vain on täysin toisenlainen. Se oli jännä huomata, että itseasiassa sellaiset "tosi asiat" joista oli luullut kuulevansa narsistilta, olivatkin itseasiassa narsistin muilta läheisiltä tullutta tietoa, jotka sitten omat aivo jotenkin järjestivät narsisilta kuulluiksi.

Ja itse ymmärsin jo alusta asti, että monet narsistin jutuista olivat keksittyjä, en vain jostain syystä osannut pitää sitä vakavana, koska jutut olivat niin hulluja että ei tullut mieleenkään, että narsisti uskoisi niihin edes itse. Tämä siis kuitenkin ennen kuin ymmärsin, että kyseessä oli ko. Häiriö, aiemmin luulin että kyseessä oli vain omalaatuinen tarinankertojaluonne.

Esimerkiksi ennen oletin, että narsistini aiemmat "seurustelusuhteet" olivat itseasiassa vain yhdenyönjuttuja, mutta itseasiassa kaikki "ihanat kumppanit" eivät välttämättä olleet sitäkään, vaan kyseessä saattoi olla ihan vain joku random nainen, jonka kanssa narsisti oli vaihtanut pari sanaa kaupassa tai kokonaan mielikuvituksen tuotetta.

Narsisti oli myös luonut itselleni kokonaan uuden menneisyyden ja kertonut sen sukulaisilleen totena, joka johti moniin kiusallisiin hetkiin. Vielä mielenkiintoisemman asiasta teki se, että riidellessämme narsisti veti esiin näitä keksimiään juttuja menneisyydestäni faktoina, esimerkiksi väitti suhtautumiseni johtuvan traumoistani mitä minulla ei todellisuudessa ollut.

Tasapuolisuuden nimissä, toki narsistinkin menneisyys oli erilainen kuin todellisuudessa. Jopa siinä määrin, että yritti faktana syyllistää itseäni siitä, että pakotin hänet muuttamaan asumastaan kaupungista toiseen. Paitsi etten pakottanut ja kaupunkikin missä asui tavatessamme muuttui aivan toiseksi.

Parasta kun ei usko mihinkään, ei edes sellaisiin harmittomilta ja todelliselta tuntuviin tapahtumiin, mielipiteisiin jne.

Vierailija kirjoitti:

Joskus uskoin, että pystyy lukemaan rivien välistä ja löytämään jonkinlaisen totuuden.

Nyt en enää luota siihen. Kun ero alkoi lähestymään, ainakin osa sellaisista tarinoista, jotka tuntuivat edes vähän uskottavilta paljastuivat täysin keksityiksi.

Narsistin maailmankuva vain on täysin toisenlainen. Se oli jännä huomata, että itseasiassa sellaiset "tosi asiat" joista oli luullut kuulevansa narsistilta, olivatkin itseasiassa narsistin muilta läheisiltä tullutta tietoa, jotka sitten omat aivo jotenkin järjestivät narsisilta kuulluiksi.

Ja itse ymmärsin jo alusta asti, että monet narsistin jutuista olivat keksittyjä, en vain jostain syystä osannut pitää sitä vakavana, koska jutut olivat niin hulluja että ei tullut mieleenkään, että narsisti uskoisi niihin edes itse. Tämä siis kuitenkin ennen kuin ymmärsin, että kyseessä oli ko. Häiriö, aiemmin luulin että kyseessä oli vain omalaatuinen tarinankertojaluonne.

Esimerkiksi ennen oletin, että narsistini aiemmat "seurustelusuhteet" olivat itseasiassa vain yhdenyönjuttuja, mutta itseasiassa kaikki "ihanat kumppanit" eivät välttämättä olleet sitäkään, vaan kyseessä saattoi olla ihan vain joku random nainen, jonka kanssa narsisti oli vaihtanut pari sanaa kaupassa tai kokonaan mielikuvituksen tuotetta.

Narsisti oli myös luonut itselleni kokonaan uuden menneisyyden ja kertonut sen sukulaisilleen totena, joka johti moniin kiusallisiin hetkiin. Vielä mielenkiintoisemman asiasta teki se, että riidellessämme narsisti veti esiin näitä keksimiään juttuja menneisyydestäni faktoina, esimerkiksi väitti suhtautumiseni johtuvan traumoistani mitä minulla ei todellisuudessa ollut.

Tasapuolisuuden nimissä, toki narsistinkin menneisyys oli erilainen kuin todellisuudessa. Jopa siinä määrin, että yritti faktana syyllistää itseäni siitä, että pakotin hänet muuttamaan asumastaan kaupungista toiseen. Paitsi etten pakottanut ja kaupunkikin missä asui tavatessamme muuttui aivan toiseksi.

Parasta kun ei usko mihinkään, ei edes sellaisiin harmittomilta ja todelliselta tuntuviin tapahtumiin, mielipiteisiin jne.

taidat nyt puhua mytomaanikosta..

Mitä väliä? Itse kyllästyin narskuun ja sama mitä se suoltaa evvk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus uskoin, että pystyy lukemaan rivien välistä ja löytämään jonkinlaisen totuuden.

Nyt en enää luota siihen. Kun ero alkoi lähestymään, ainakin osa sellaisista tarinoista, jotka tuntuivat edes vähän uskottavilta paljastuivat täysin keksityiksi.

Narsistin maailmankuva vain on täysin toisenlainen. Se oli jännä huomata, että itseasiassa sellaiset "tosi asiat" joista oli luullut kuulevansa narsistilta, olivatkin itseasiassa narsistin muilta läheisiltä tullutta tietoa, jotka sitten omat aivo jotenkin järjestivät narsisilta kuulluiksi.

Ja itse ymmärsin jo alusta asti, että monet narsistin jutuista olivat keksittyjä, en vain jostain syystä osannut pitää sitä vakavana, koska jutut olivat niin hulluja että ei tullut mieleenkään, että narsisti uskoisi niihin edes itse. Tämä siis kuitenkin ennen kuin ymmärsin, että kyseessä oli ko. Häiriö, aiemmin luulin että kyseessä oli vain omalaatuinen tarinankertojaluonne.

Esimerkiksi ennen oletin, että narsistini aiemmat "seurustelusuhteet" olivat itseasiassa vain yhdenyönjuttuja, mutta itseasiassa kaikki "ihanat kumppanit" eivät välttämättä olleet sitäkään, vaan kyseessä saattoi olla ihan vain joku random nainen, jonka kanssa narsisti oli vaihtanut pari sanaa kaupassa tai kokonaan mielikuvituksen tuotetta.

Narsisti oli myös luonut itselleni kokonaan uuden menneisyyden ja kertonut sen sukulaisilleen totena, joka johti moniin kiusallisiin hetkiin. Vielä mielenkiintoisemman asiasta teki se, että riidellessämme narsisti veti esiin näitä keksimiään juttuja menneisyydestäni faktoina, esimerkiksi väitti suhtautumiseni johtuvan traumoistani mitä minulla ei todellisuudessa ollut.

Tasapuolisuuden nimissä, toki narsistinkin menneisyys oli erilainen kuin todellisuudessa. Jopa siinä määrin, että yritti faktana syyllistää itseäni siitä, että pakotin hänet muuttamaan asumastaan kaupungista toiseen. Paitsi etten pakottanut ja kaupunkikin missä asui tavatessamme muuttui aivan toiseksi.

Parasta kun ei usko mihinkään, ei edes sellaisiin harmittomilta ja todelliselta tuntuviin tapahtumiin, mielipiteisiin jne.

taidat nyt puhua mytomaanikosta..

Saattaa olla sitäkin, mutta myös puhtaasti narsistinen luonne.

Tuo tarinankerronta oli vain yksi oire.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joskus uskoin, että pystyy lukemaan rivien välistä ja löytämään jonkinlaisen totuuden.

Nyt en enää luota siihen. Kun ero alkoi lähestymään, ainakin osa sellaisista tarinoista, jotka tuntuivat edes vähän uskottavilta paljastuivat täysin keksityiksi.

Narsistin maailmankuva vain on täysin toisenlainen. Se oli jännä huomata, että itseasiassa sellaiset "tosi asiat" joista oli luullut kuulevansa narsistilta, olivatkin itseasiassa narsistin muilta läheisiltä tullutta tietoa, jotka sitten omat aivo jotenkin järjestivät narsisilta kuulluiksi.

Ja itse ymmärsin jo alusta asti, että monet narsistin jutuista olivat keksittyjä, en vain jostain syystä osannut pitää sitä vakavana, koska jutut olivat niin hulluja että ei tullut mieleenkään, että narsisti uskoisi niihin edes itse. Tämä siis kuitenkin ennen kuin ymmärsin, että kyseessä oli ko. Häiriö, aiemmin luulin että kyseessä oli vain omalaatuinen tarinankertojaluonne.

Esimerkiksi ennen oletin, että narsistini aiemmat "seurustelusuhteet" olivat itseasiassa vain yhdenyönjuttuja, mutta itseasiassa kaikki "ihanat kumppanit" eivät välttämättä olleet sitäkään, vaan kyseessä saattoi olla ihan vain joku random nainen, jonka kanssa narsisti oli vaihtanut pari sanaa kaupassa tai kokonaan mielikuvituksen tuotetta.

Narsisti oli myös luonut itselleni kokonaan uuden menneisyyden ja kertonut sen sukulaisilleen totena, joka johti moniin kiusallisiin hetkiin. Vielä mielenkiintoisemman asiasta teki se, että riidellessämme narsisti veti esiin näitä keksimiään juttuja menneisyydestäni faktoina, esimerkiksi väitti suhtautumiseni johtuvan traumoistani mitä minulla ei todellisuudessa ollut.

Tasapuolisuuden nimissä, toki narsistinkin menneisyys oli erilainen kuin todellisuudessa. Jopa siinä määrin, että yritti faktana syyllistää itseäni siitä, että pakotin hänet muuttamaan asumastaan kaupungista toiseen. Paitsi etten pakottanut ja kaupunkikin missä asui tavatessamme muuttui aivan toiseksi.

Parasta kun ei usko mihinkään, ei edes sellaisiin harmittomilta ja todelliselta tuntuviin tapahtumiin, mielipiteisiin jne.

taidat nyt puhua mytomaanikosta..

Saattaa olla sitäkin, mutta myös puhtaasti narsistinen luonne.

Tuo tarinankerronta oli vain yksi oire.

Tiedän myös tällaisen, joka myös valehteli mitä uskomattomampia asioita, joista jokainen huomaa, että ovat täyttä valetta ja kerskailua. Ei sellaiseen voi oikein mitään sanoakaan, hankkiutua vain eroon äkkiä. Onneksi muutti pois naapurista.

Vierailija kirjoitti:

Narsisti puhuu aina omasta mielestään totta. Siksi hän ei jää kiinni valheenpaljastukskokeissa, eikä häneen päde mikään tavanomainen ”näin näet valheet elelkielestä” -soopa (joka kyllä aika harvoin pitää muihinkaan ihmisiin).

Toisaalta narsistin käsitys todellisuudesta on aina vähän vinksallaan ja kovin harvoin samanlainen kuin muilla ihmisillä. Siksi se, mitä hän pitää totena, ei välttämättä ole totta muiden mielestä.

Hyvä kommentti. Narsisti elää omassa mielikuvitusmaailmassaan, missä on paras, kaunein, älykkäin. Ei narsistia häiritse valheista kiinni jääminenkään yhtään. Ei huomaa, etteivät muut usko juttuja enää, koska elää siellä mielikuvitusmaailmassaan. 

Kun narskuni jäi kiinni siitä, että kertomansa stoori oli valetta, hän vain nauroi ja väitti päin naamaa, että mulle piti kertoa asia noin, koska hän halusi nähdä mitä kaikkea uskon, kuinka tyhmä olen.  Ja sitten alkoikin syyllistäminen siitä, kuinka uskon mitä vaan. 

Muuten hän kyllä piti tarinoistaan kiinni kynsin hampain, tosin saattoi usein unohtaa mitä oli satuillut.  Mun narsistillani oli muka ollut suhde kaikkien sen ajan kuuluisien naisartistien kanssa, esim. Paula Koivuniemen kanssa.  Jossain siinä mulla meni raja, aloin suhtautua enemmän kriittisesti, sitä ennen jopa uskoin ainakin jotakin.  Kuinka jollain maalaiskylässä kasvaneella ja ikänsä siellä asuneella tavallisella duunarilla olisi ollut suhteita sen ajan iskelmätähtiin.  Minä heitin siihen sitten läpän, että minä olen nuoruudessani seurustellut Irwin Goodmanin kanssa. (= mahdoton tarkistaa, Irwin oli jo kuollut).   Siitä syntyikin hauska soppa.  Mies ei muka uskonut, mutta veti asian esiin kaikissa mahdollisissa konflikteissa.  Eli uskoi kuitenkin.  Minä pysyin tarinassani.   Kai se uskoo siihen tänä päivänäkin. 

Meidän suhde kaatui mahdottomuuteensa.  Hyvän näköinen, hyvin pukeutuva, ahkerasti töitä paiskiva mies olisi toisenlaisella luonteella ollut aivan ihana kumppani.  Mutta kuka jaksaa kuunnella itserakkaan alituista satuilua ja alistua itse olemaan täysi nolla miehen rinnalla?   

Narsismi on todella vakava ja parantumaton mielisairaus.

https://www.narsistienuhrientuki.fi/

Apua ja tukea narsistin väkivallan uhreille.

Narsistin erottaa siitä että a) hän puhuu aina itsestään ja saavutuksistaa b) ei ole kiinnostunut muiden asioista yhtään vaan kääntää keskustelun aina itseensä c) puhuu samaa asiaa eri ihmisille eri tavalla d) kerää ympärilleen ihmisiä jotka palvovat häntä ja puhuu pahaa ihmisistä jotka eivät pidä hänestä.

Narsisti myös muuttaa juttujaan jos jää kiinni valheesta. Pahimmillaan narsisti nolaa ihmisiä ja esim. omaa kumppaniaan julkisesti.

Olen ollut oikeudessa todistamassa narsistia vastaan rikoksessa joka oli kirjallisten todisteiden valossa täysin selvä. Siitä huolimatta narsisti väitti ja valehteli ihan muuta ja omituisinta on että hänen parisuhteensa jatkuu edelleen vaikka puoliso on henkisesti ihan raunio ja tuskin voi uskoa kaikkea valetta mitä saa kokoajan kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Narsistin erottaa siitä että a) hän puhuu aina itsestään ja saavutuksistaa b) ei ole kiinnostunut muiden asioista yhtään vaan kääntää keskustelun aina itseensä c) puhuu samaa asiaa eri ihmisille eri tavalla d) kerää ympärilleen ihmisiä jotka palvovat häntä ja puhuu pahaa ihmisistä jotka eivät pidä hänestä.

Narsisti myös muuttaa juttujaan jos jää kiinni valheesta. Pahimmillaan narsisti nolaa ihmisiä ja esim. omaa kumppaniaan julkisesti.

Olen ollut oikeudessa todistamassa narsistia vastaan rikoksessa joka oli kirjallisten todisteiden valossa täysin selvä. Siitä huolimatta narsisti väitti ja valehteli ihan muuta ja omituisinta on että hänen parisuhteensa jatkuu edelleen vaikka puoliso on henkisesti ihan raunio ja tuskin voi uskoa kaikkea valetta mitä saa kokoajan kuulla.

Lisätään vielä että parhaiten narsistin erottaa miellyttämisen tarpeesta uusissa ihmiskontakteissa. Narsisti esiintyy ja esittäytyy aivan liian mahtavana tyyppinä ja ihan liian innokas luomaan kontakteja uusiin ihmisiin. Liika mielistely jne. on kuitenkin varsin falskia jos yhtään asiaa alkaa pohtia. Lisäksi jos et heti lämpene narsistille alkaa paskan puhuminen sinusta joten siitä viimeistään jää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Kun narskuni jäi kiinni siitä, että kertomansa stoori oli valetta, hän vain nauroi ja väitti päin naamaa, että mulle piti kertoa asia noin, koska hän halusi nähdä mitä kaikkea uskon, kuinka tyhmä olen.  Ja sitten alkoikin syyllistäminen siitä, kuinka uskon mitä vaan. 

Muuten hän kyllä piti tarinoistaan kiinni kynsin hampain, tosin saattoi usein unohtaa mitä oli satuillut.  Mun narsistillani oli muka ollut suhde kaikkien sen ajan kuuluisien naisartistien kanssa, esim. Paula Koivuniemen kanssa.  Jossain siinä mulla meni raja, aloin suhtautua enemmän kriittisesti, sitä ennen jopa uskoin ainakin jotakin.  Kuinka jollain maalaiskylässä kasvaneella ja ikänsä siellä asuneella tavallisella duunarilla olisi ollut suhteita sen ajan iskelmätähtiin.  Minä heitin siihen sitten läpän, että minä olen nuoruudessani seurustellut Irwin Goodmanin kanssa. (= mahdoton tarkistaa, Irwin oli jo kuollut).   Siitä syntyikin hauska soppa.  Mies ei muka uskonut, mutta veti asian esiin kaikissa mahdollisissa konflikteissa.  Eli uskoi kuitenkin.  Minä pysyin tarinassani.   Kai se uskoo siihen tänä päivänäkin. 

Meidän suhde kaatui mahdottomuuteensa.  Hyvän näköinen, hyvin pukeutuva, ahkerasti töitä paiskiva mies olisi toisenlaisella luonteella ollut aivan ihana kumppani.  Mutta kuka jaksaa kuunnella itserakkaan alituista satuilua ja alistua itse olemaan täysi nolla miehen rinnalla?   

Lieneekö yleistäkin tuo, että valehtelee olleensa joidenkin kuuluisuuksien kanssa. Yksi tapailukumppanikin väitti ihan näistä nykyisistä tähdistä samaa, mutta valetta oli varmasti sekin. Aika äkkiä huomasin pienistä jutuista ja ristiriitaisuuksista, että valehtelee. Soitin sitten työpaikalle, jossa väitti olevansa töissä, ei ollut. Asuntokaan ei ollut osoitteessa, jossa väitti asuvansa, joten mulle riitti treffailut. En sanonut mitään valehteluista, ei se mitään olisi hyödyttänyt, lopetin vain tapailun, vaikka sitä tämä mies ei aluksi suostunut hyväksymään.

Minäkin olen ollut oikeudessa narsistin pahoipitelyn jäljiltä ja siellä se valehteli aivan vakuuttavasti hymyssä suin kuin olisi jossakin telkussa ollut huomion keskipisteenä. Siellä huomasi että negatiivinenkin huomio kelpaa, kunhan saa sitä.

Repi sakkolappunsa ja nauroi heti kun pääsi oikeussalista pihalle. Valehteli myös liitossamme silmät ja suut täyteen menoistaan, tekemisistään, raha-asioista ja muista. Eron jälkeen yritti pitkään saada minulta rahaa lainaksi ja lanasinkin joskus, muttei koskaan maksanut takaisin. 

Narsku puhuu itsestään kun puhuu toisesta. Ne jutut mistä syyttää toista on ne mitä itse on tehnyt. Esim: narsku syyttää manipuloinnista, haureudesta, valehtelusta. Ole tarkkana, sillä narsku puhuu itsestään mutta koska ei voi myöntää itsessään noita juttuja projisoi nuo toiseen.

et ikinä saa tuohon vastausta; narsistilla suulaki vaan paistaa kun tekstiä tulee ..rakastaa omaa ääntänsäkin.