Miten terveellisemmän elämän saa vakiinnutettua? Vs. jatkuva poikkeustila
Olen jojo-laihduttajien kuningatar. Painoni on viimeisten vuosien sisällä vaihdellut jopa 15 kilon välillä. Tällä hetkellä olen painavampi kuin koskaan; 166 cm ja 85 kg. Eli siis painan melko reilusti liikaa. 70 kiloa tuntuu minulle parhaalta ja omalta painolta, kokemuksen perusteella. Ja siihen olisi nyt päästävä.
Ongelma on se, että terveellinen elämäntyyli on minulle aina poikkeustila, vaikka kuinka kauan jaksaisin sitä ylläpitää. Eikä se ole kestävä ratkaisu. Minulle on luontevaa löhötä sohvalla, en pidä liikunnasta. Minulle on myös luontevaa syödä erittäin epäterveellisesti. Itsekurilla voin saada itseni ruotuun jopa pariksi vuodeksi, mutta koko se aika on aina yhtä taistelua, enkä pysty lopulta pitämään sitä yllä. Enkä edes harrasta mitään dieettejä tai totaalisia lakkoja, vaan olen aina yrittänyt ennen kaikkea hidasta, kohtuullista elämänmuutosta (eli pientä liikuntaa, kohtuullisia annoskokoja, vihannesten määrän lisäämistä, roskaruuan vähentämistä jne.).
Nyt olisi taas draivi päällä, eli voisin aloittaa ryhtiliikkeen. Se vaan että tiedän jo valmiiksi, että entisin keinoin se ei tule kestämään. Miten te muut olette onnistuneet?
Kommentit (17)
Vierailija kirjoitti:
Tolla asenteella muutos on melkein mahdoton.
No siksihän kysynkin mitä voisin tehdä toisin. Olen monta kertaa tsempannut itseäni ajattelemaan, että tämä uusi terveellisempi tie ON minun uusi elämäni ja uusi arkeni ja sehän kestää, mutta koskaan ei ole kestänyt. Jotkut ovat enemmän hedonistisia kuin toiset, ja sekin vaihtelee mistä ihmiset nautintonsa saavat. Minulle valitettavasti ihaninta on löhöily kirjan kanssa sohvalla ja isoin suklaalevy mitä kaupasta löytyy. Aika vaikea siitä on lopullisesti pois oppia.
ap
"luontevaa löhötä sohvalla, en pidä liikunnasta, myös luontevaa syödä epäterveellisesti/ ihaninta on löhöily kirjan kanssa sohvalla ja isoin suklaalevy mitä löytyy"
Entä jos vaan hyväksyisit, että oot pullukka ja ylpeä siitä? Jos terveydellistä haittaa ei vielä ole, niin ei se keneltäkään ole pois.
Ihminen on luotu liikkumaan. Sohvalla makoilu ei ole kenelläkään verissä, se on opittu tapa. Yhtä mahdollista on oppia pois siitä.
Jotta liikunta jäisi pysyväksi niin sun täytyy tykätä siitä muodosta mitä teet. Mitä sä olet koittanut? Mulla itsellä on kotona hularenkaat ja crossari, joita oikeasti olen tykästynyt tekemään jos en pääse lenkille. Sujuu huomaamattomasti myös televisiota katsellessa.
Oot koittanut huonon ravinnon kohtuullista vähentämistä. Entä jos pitäisit viikon tai parin tiukemman kuurin? Jotkut saavat siitä potkua paljon, kun näkevät tulokset heti.
Entäs minkä takia sä haluat olla hoikempi? Pelkän ulkonäön takia se ei kannata, pohjimmiltaan sen täytyisi perustua siihen että on hyvä olla kehonsa kanssa. Jos sulla ei ole nyt hyvä olla, niin miksi sä rakastat itseäs niin vähän että tarjoat kehollesi huonompaa kuin se on ansainnut? Sun mieli ja persoona asuu siinä, ruoki sitä hyvin niin voit mieleltäsikin paremmin.
Mutta tosiaan jos sulla ei ole mitään terveydellistä haittaa painosta, niin kuulostaa siltä että voit vaan olla pullukka ja nauttia siitä!
Kokeilepa vegaaniruokia. Minä käännyin yhdessä yössä sekaanista vegaaniksi vuosi sitten. Rakastuin vegaaniruokaa, se on aivan ihanaa ja ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen, että syön just sitä mistä tykkään ja mistä tulee hyvä olo. Sokeria ei tee enää mieli ollenkaan ja se on paljon ihmiseltä, joka mätti ennen joka päivä pullaa, keksejä ja suklaata. En tiedä mikä on syynä, en edes ole tehnyt tietoista päätöstä olla syömättä sokeria, se on vaan vähitellen vähentynyt ja jäänyt lopulta kokonaan pois. Viime viikonloppuna oltiin kylässä ja tarjolla oli mansikkatäytekakkua. Otin kohteliaisuudesta ihan pienen viipaleen. Maistui kammottavalta ja mietin, että oikeastiko tuo on joskus ollut mun herkkua? Kotona teen erilaisia raakakakkuja, ne on vain hiukan makeita, mutta niin älyttömän hyviä.
Ei tunne enää ollenkaan, että olen jollain kuurilla, vaan näin pian tämä on muuttunut elämäntavaksi. Ja kun mietin kaikkea sitä kärsimystä, mitä eläinperäinen ruoka niille söpöille ja fiksuille eläimille aiheuttaa, en edes pystyisi syömään enää niitä. Käy vaikka katsomassa jotain eläinsuojelujärjestöjen videoita ja mieti, haluatko tukea sitä kammottavaa eläinrääkkäystä. Mua on auttanut sekin, että en tee tätä enää vaan itseni vaan niiden eläintenkin takia, eläinrakas kun olen. Ennen en vaan ajatellut.
Liikunta on mulle myös ollut se kompastuskivi, inhoan kaikenlaista liikuntaa. Keväällä kuitenkin alkoi tuntua, että olisi kiva kävellä luonnossa ja siitä lähtien olen joka päivä käynyt kävelyllä, ainakin 5 km. Sitten luin, että lyhytkin jumppa on tehokasta, kun sen tekee tosissaan ja joka päivä. Ennen yritin jumpata tunnin ja voi että se oli ikävää ja tylsää, en millään jaksanut kuin kerran, pari viikossa ja aina pian sekin lopahti. Mutta 15 min, sen jaksaa oikein hyvin, eihän se ole aika eikä mikään! Teen joka päivä tuollaisen lyhyen treenin ja kyllä varsinkin vatsa- ja selkälihaksista huomaa, että on se vaan tehonnut. Kun tuloksia alkaa tulla, niin se innostaa jatkamaan.
Yöpalaksi 450 gr pakaste kukka/parsakaalia. Keitä ja nauti kevyen kermaviilin kanssa. Tulee iso annos. Myös puuroa ja salaattia saa syödä paljon.
Pidä väli-iltoja suklaansyönnissä. Makean saa esim lusikallisesta hunajaa.
Lempeä liikunta, uiminen tai kävely, voisi sopia sinulle.
Minusta jojoilu on syömishäiriö. Oletko ajatellut terapiaa? Sinulla on jotenkin häiriintynyt suhde syömiseen.
Jos olet hedonisti, keskity määrän sijasta laatuun. Osta bulkkisuklaan sijaan pari käsin tehtyä laadukasta konvehtia. Ala todella panostaa syömäsi ruuan laatuun. Rakenna mietittyjä ateriakokonaisuuksia.
Lopeta syöminen muun tekemisen ohessa kuten lukiessa. Ethän silloin oikeasti nauti syömästäsi. Käsi vaan käy ja suu mussuttaa tavan vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa vegaaniruokia. Minä käännyin yhdessä yössä sekaanista vegaaniksi vuosi sitten. Rakastuin vegaaniruokaa, se on aivan ihanaa ja ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen, että syön just sitä mistä tykkään ja mistä tulee hyvä olo. Sokeria ei tee enää mieli ollenkaan ja se on paljon ihmiseltä, joka mätti ennen joka päivä pullaa, keksejä ja suklaata. En tiedä mikä on syynä, en edes ole tehnyt tietoista päätöstä olla syömättä sokeria, se on vaan vähitellen vähentynyt ja jäänyt lopulta kokonaan pois. Viime viikonloppuna oltiin kylässä ja tarjolla oli mansikkatäytekakkua. Otin kohteliaisuudesta ihan pienen viipaleen. Maistui kammottavalta ja mietin, että oikeastiko tuo on joskus ollut mun herkkua? Kotona teen erilaisia raakakakkuja, ne on vain hiukan makeita, mutta niin älyttömän hyviä.
Olet vegaani ja etkä syö yhtään sokeria? Taidat syödä pelkkää ilmaa.
Ihan sama juttu. Paino jojoilee 20kg. Välillä vietän parikin vuotta pysyen ruodussa, mutta aina palaan siihen, minkä tunnen normaaliksi. Olen ollut putkeen kolmekin vuotta ruodussa.
Hei, tännehän oli tullut useita erilaisia, ajatuksia herättäviä vastauksia! Kiitos!
Siihen kysymykseen, miksi haluan laihduttaa: minulla ei ole mukava olo tässä painossa. En ole itsevarma, ja pelkään myöhempiä terveyshaittoja, kuten polviongelmia, diabetesta jne. Siksi en halua olla tällainen.
Ja olen myös hiukan sitä mieltä että jonkun sortin häiriö tämä oikeasti on. Voisinpa syödäkin vain pari hyvää konvehtia päivässä, mutta vatsa huutaa koko levyä :(
ap
Mielihalut pysyvät helpommin kurissa ja jopa kokonaan poissa kun ruokavalio on kunnossa. Syö tarpeeksi usein laadukkaista raaka-aineista tehtyä ruokaa: vähärasvaista proteiinia, hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja pehmeitä rasvoja, paljon kasviksia aterioille niin pysyy nälkä pois pidempään = ei iske makean himokaan kun vatsa on täynnä! Silloin tällöin voit aina sallia itsellesi hieman suklaatakin. Kun et kiellä täysin itseltäsi mitään, ei tule yhtä pahoja himoja, mutta kun syöt terveellisesti suurimman osan ajasta, satunnaiset herkuttelut eivät tuhoa kokonaisuutta :) Tärkeintä on, että saat terveellisen ruoan maistumaan hyvältä, joten kannattaa käyttää sinulle mieleisiä mausteita ym. Paljon helpompi tehdä siitä pysyvä elämäntapa kun ei tarvitse joka päivä taistella, että saa syötyä mauttomat parsakaalit. Lisäksi itselläni ainakin terveellisyyteen motivoi erittäin paljon se hyvä ja kevyt, mutta samalla energinen olo, mikä tulee kun syö ravinteikasta ruokaa ja liikkuu. Etsi itsellesi mieluisin liikunnan muoto ja yritä vaikka saada välillä puoliso tai ystävä kanssasi liikkumaan, kaksin on aina kivempaa! Tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Mielihalut pysyvät helpommin kurissa ja jopa kokonaan poissa kun ruokavalio on kunnossa. Syö tarpeeksi usein laadukkaista raaka-aineista tehtyä ruokaa: vähärasvaista proteiinia, hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja pehmeitä rasvoja, paljon kasviksia aterioille niin pysyy nälkä pois pidempään = ei iske makean himokaan kun vatsa on täynnä! Silloin tällöin voit aina sallia itsellesi hieman suklaatakin. Kun et kiellä täysin itseltäsi mitään, ei tule yhtä pahoja himoja, mutta kun syöt terveellisesti suurimman osan ajasta, satunnaiset herkuttelut eivät tuhoa kokonaisuutta :) Tärkeintä on, että saat terveellisen ruoan maistumaan hyvältä, joten kannattaa käyttää sinulle mieleisiä mausteita ym. Paljon helpompi tehdä siitä pysyvä elämäntapa kun ei tarvitse joka päivä taistella, että saa syötyä mauttomat parsakaalit. Lisäksi itselläni ainakin terveellisyyteen motivoi erittäin paljon se hyvä ja kevyt, mutta samalla energinen olo, mikä tulee kun syö ravinteikasta ruokaa ja liikkuu. Etsi itsellesi mieluisin liikunnan muoto ja yritä vaikka saada välillä puoliso tai ystävä kanssasi liikkumaan, kaksin on aina kivempaa! Tsemppiä!!
Kiitos! Tuo on niiiiin totta että pitäisi syödä tarpeeksi, ja terveellisesti. Yksi isoista ongelmistani on se, että jos menen nälkäisenä ruokakauppaan, mukaan tarttuvat kaikki mahdolliset keksit, pullat, karkit ja sipsit. Olen silloin kuin riivattu. Olen usein haaveillut yksityiskokista kuninkaallisten tyyliin, siinä poistuisi moni murhe :D
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielihalut pysyvät helpommin kurissa ja jopa kokonaan poissa kun ruokavalio on kunnossa. Syö tarpeeksi usein laadukkaista raaka-aineista tehtyä ruokaa: vähärasvaista proteiinia, hyvälaatuisia hiilihydraatteja ja pehmeitä rasvoja, paljon kasviksia aterioille niin pysyy nälkä pois pidempään = ei iske makean himokaan kun vatsa on täynnä! Silloin tällöin voit aina sallia itsellesi hieman suklaatakin. Kun et kiellä täysin itseltäsi mitään, ei tule yhtä pahoja himoja, mutta kun syöt terveellisesti suurimman osan ajasta, satunnaiset herkuttelut eivät tuhoa kokonaisuutta :) Tärkeintä on, että saat terveellisen ruoan maistumaan hyvältä, joten kannattaa käyttää sinulle mieleisiä mausteita ym. Paljon helpompi tehdä siitä pysyvä elämäntapa kun ei tarvitse joka päivä taistella, että saa syötyä mauttomat parsakaalit. Lisäksi itselläni ainakin terveellisyyteen motivoi erittäin paljon se hyvä ja kevyt, mutta samalla energinen olo, mikä tulee kun syö ravinteikasta ruokaa ja liikkuu. Etsi itsellesi mieluisin liikunnan muoto ja yritä vaikka saada välillä puoliso tai ystävä kanssasi liikkumaan, kaksin on aina kivempaa! Tsemppiä!!
Kiitos! Tuo on niiiiin totta että pitäisi syödä tarpeeksi, ja terveellisesti. Yksi isoista ongelmistani on se, että jos menen nälkäisenä ruokakauppaan, mukaan tarttuvat kaikki mahdolliset keksit, pullat, karkit ja sipsit. Olen silloin kuin riivattu. Olen usein haaveillut yksityiskokista kuninkaallisten tyyliin, siinä poistuisi moni murhe :D
ap
Olen itse ammatiltani kokki, joten töissä tulee houkutuksia vastaan joka päivä. Teen kuitenkin kotona aina ruoat valmiiksi ja syön omia ruokiani töissä (meillä nimittäin pasta/risotto-settiä lähinnä tarjolla), toki välillä myös syön sitäkin, lähinnä kohteliaisuussyistä, heh... Omalla kohdalla toimii parhaiten syöminen n. 3h välein, jolloin nälkä ei ehdi yltyä liian kovaksi. Lisäksi jos esim vapaapäivänä kotona tylsistellessä iskee nälkä, keitän ison (tai kaksikin) kupillistä lempiteetäni, sillä kuuma juoma täyttää vatsaa ja sitten jaksaa taas ruokailuun saakka :) Ja kauppareissulla jos iskee hirveä nälkä eikä kotona ole valmiina ruokaa, etsipä ensi kerralla kaupan salaattibaari ja osta siitä ruokaisa salaatti mukaan! Paljon herkullisia vaihtoehtoja, joista toki saa varsin epäterveellisenkin kombon, mutta sekin on hieman parempi kuin huitaista pussillinen sipsejä ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tolla asenteella muutos on melkein mahdoton.
No siksihän kysynkin mitä voisin tehdä toisin. Olen monta kertaa tsempannut itseäni ajattelemaan, että tämä uusi terveellisempi tie ON minun uusi elämäni ja uusi arkeni ja sehän kestää, mutta koskaan ei ole kestänyt. Jotkut ovat enemmän hedonistisia kuin toiset, ja sekin vaihtelee mistä ihmiset nautintonsa saavat. Minulle valitettavasti ihaninta on löhöily kirjan kanssa sohvalla ja isoin suklaalevy mitä kaupasta löytyy. Aika vaikea siitä on lopullisesti pois oppia.
ap
Mitä tuo löhöily, kirja ja suklaan syöminen antaa sinulle? Selvää on, ettei tuossa ole kyse mistään "suklaa on vaan niin hyvää" -tapauksesta, koska et edes oikeasti keskity maistamaan sitä suklaata. Käsi ja suu vain käy, niin kuin joku taisi jo sanoakin. Olen itse ollut samassa tilanteessa, ja minulle se oli vain pakoa todellisuudesta. Eli ratkaisu oli tehdä elämästäni mielekkäämpää. Enää en ymmärrä miten edes pystyin tuohon, alkaa vain ärsyttää ajatus siitä, että söisin suklaata jota en edes oikeasti maista. Sanomattakin on selvää, että paino tippui ja ihan ilman että sen eteen tarvitsi tehdä mitään "laihdutusta". Ja olen todella hedonistinen ihminen, minkä vuoksi en sitä suklaata enää tuolla tavalla syö. Pari ensimmäistä palaa maistuu parhailta, sen jälkeen alkaa jo riittää. Paitsi jos ei ole syönyt tarpeeksi oikeaa ruokaa, jolloin asia on helppo korjata. Sen kun tiedostaa niin ei enää suklaa kiinnosta.
Minusta ainoa keino on tehdä esim. liikunnasta ja siitä että ei osta herkkuja, tapa. Se vaatii sen, että vaan pakottaa itsensä vaikka lenkille 3 kertaa viikossa (tai mitä nyt aikookaan) jotain puolen vuoden ajan vaikka tuntuisi kuinka hirveältä (mieluiten toki keksii sellaisen liikuntamuodon joka ei tunnu ihan hirveältä) ja ei vaan osta niitä herkkuja eikä tee epäterveellistä ruokaa vaikka kuinka mieli tekisi. Siinä ajassa noista muodostuu tapa, eikä niiden noudattaminen ole enää vaivalloista. Sujtaudu samoin kuin vaikka hampaiden pesuun - teethän senkin aamuin illoin, huvitti tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokeilepa vegaaniruokia. Minä käännyin yhdessä yössä sekaanista vegaaniksi vuosi sitten. Rakastuin vegaaniruokaa, se on aivan ihanaa ja ensimmäistä kertaa elämässäni tunnen, että syön just sitä mistä tykkään ja mistä tulee hyvä olo. Sokeria ei tee enää mieli ollenkaan ja se on paljon ihmiseltä, joka mätti ennen joka päivä pullaa, keksejä ja suklaata. En tiedä mikä on syynä, en edes ole tehnyt tietoista päätöstä olla syömättä sokeria, se on vaan vähitellen vähentynyt ja jäänyt lopulta kokonaan pois. Viime viikonloppuna oltiin kylässä ja tarjolla oli mansikkatäytekakkua. Otin kohteliaisuudesta ihan pienen viipaleen. Maistui kammottavalta ja mietin, että oikeastiko tuo on joskus ollut mun herkkua? Kotona teen erilaisia raakakakkuja, ne on vain hiukan makeita, mutta niin älyttömän hyviä.
Olet vegaani ja etkä syö yhtään sokeria? Taidat syödä pelkkää ilmaa.
Ja vegaanit vielä kehuskelee hyvällä ravintotietämyksellä :D:D:D
Mäkin tykkään löhötä sohvalla ja lukea kirjaa. Teen vain niin, että käyn ensin tekemässä tunnin juoksulenkin. Siihen päälle venyttelyt ja suihku, niin sen jälkeen se vasta mukavaa onkin. Silloin on myöskin yleensä nälkä, joten voi ottaa jotain ”oikeaa” ruokaa ja unohtaa ne suklaat.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ainoa keino on tehdä esim. liikunnasta ja siitä että ei osta herkkuja, tapa. Se vaatii sen, että vaan pakottaa itsensä vaikka lenkille 3 kertaa viikossa (tai mitä nyt aikookaan) jotain puolen vuoden ajan vaikka tuntuisi kuinka hirveältä (mieluiten toki keksii sellaisen liikuntamuodon joka ei tunnu ihan hirveältä) ja ei vaan osta niitä herkkuja eikä tee epäterveellistä ruokaa vaikka kuinka mieli tekisi. Siinä ajassa noista muodostuu tapa, eikä niiden noudattaminen ole enää vaivalloista. Sujtaudu samoin kuin vaikka hampaiden pesuun - teethän senkin aamuin illoin, huvitti tai ei.
Et tainnut lukea ap:n viestejä. Hänhän kertoi noudattaneensa kolmekin vuotta terveellistä elämäntapaa mutta ei jäänyt tavaksi.
Tolla asenteella muutos on melkein mahdoton.