Lapsen kaverille ei kelvannut omatekoiset hampurilaiset, soitin äidileen ja käski viemään mäkkäriin

Ottiko Mäkissä kanahampurilaisen?

Meillä tuttavaperheen lapset eivät halunneet enää käydä pikaruokaloissa, kun olivat maistaneet meidän purilaisia. Hiiligrillillä laitettiin pihvit ja muut ja lisukkeita oli vaikka millä mitalla. Olin tehnyt guacamolea pääasiassa omiin burgereihini, mutta se yllättäen maistui lapsille myös

Lapset saattavat möläytellä tyhmiä ja käyttäytvät tyhmästi. Joku lapsi voi olla kotona ok, mutta kokeilee vieraiden kanssa. Jotkut ovat taas kotona hankalia, mutta vieraisilla käyttätyvät hyvin.

Aikuisen tehtävä on laittaa rajat eikä lähteä hölmöilyihin mukaan. Lapsi tietä sitten seuraavalla kerralla, ettei homma toimi. Tällä kertaa lapsi oppi vain sen, että hän pystyy sanelemaan vieraillekin, mitä syödään ja missä.

Ei söisi meidänkään poika. Mutta söisi vaikka sen pelkän sämpylän vihanneksilla jos "olisi pakko", eli muuta ei olisi. Todennäköisesti kysyisi että olisiko ruisleipää. Todellakaan ei tarvitsisi viedä mäkkärille.

Ollaan varoitettu kavereiden vanhempia ennen yökyläilyitä, että pojalla on hyvin kummallinen ruokavalio, eikä pakolla pysty syömään (oksentaa). Ollaan usein laitettu leipää ja hedelmiä mukaan, jotta on ainakin jotain syötävää.

Vierailija kirjoitti:

Poikani kaveri meillä v-lopun hoidossa. 8-vuotias kuten poikanikin.

Tein ruuaksi hampurilaisia niin että paahdetun sämpylän väliin tuli ohut kanapihvi, juustoa ja ketsuppia. Kaverin pyynnöstä siis, olisi saanut ottaa salaattia, suolakurkkuja, sipulia yms.

Poika haukkasi hampurilaista kerran, sylki takaisin lautaselle ja sanoi että tämä on pahaa. Oma poika oli sillä kohtaa jo syönyt hampurilaisensa.

Sanoin että ikävää jos ei maistu mutta tuollainen käytös ei kuulu ruokapöytään. Ota jotain muuta, leipää, salaattia, hedelmää. No ei, kun kaikki on "no hyi"

Soitin hänen äidilleen että mitä teen ja sanoi että poika nyt on sellainen ja että vie se McDonaldsiin, kyllä hän sitten maksaa.

Ei siinä sitten muu auttanut kun viedä poika sinne ja siellä ruoka kyllä upposi. Ihmettelen vaan, mitenjotkut kasvattavat lapsensa. En olisi ainakaan itse ikinä kehdannut lapsena sanoa hoitopaikassa että joku ruoka on pahaa saati suureen ääneen elehtiä "no hyi"

höpöhöpö

Jos oikeasti olisi tapahtunut, ainoa oikea tapa toimia olisi ollut se, että olisit sanonut että jos ei kelpaa, ole syömättä.

Meillä on myös yhdellä lapsella kummallinen ruokamaku ja vaikuttaa hyvin nirsolta. En ole siksi päästänyt yökylään, koska huonon kasvatuksen maineeseenhan siinä päästäisiin. Lapsi on muissakin asioissa ylitarkka, esim. minkälainen paita voi olla, miltä vaate tuntuu, miltä jokin ääni kuulosta, jne. Lopulta 11-v. tuli sitten diagnoosi, joka yllätti kaikki, koska kummankaan suvussa ei ole koskaan ollut vastaavaa tapausta. Lapsi itsekin suree, että miksi hän ei voi tykätä sellaista ruoasta, mistä muut tykkäävät. 

Vierailija kirjoitti:

Onko se sulta jotenkin pois?

No onhan se nyt pois vaikka mistä, kun "pitää" lähteä kuskaamaan jotain ipanaa mäkkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi vienyt. Kenen leipää syö, sen lauluja laulaa.

Ei kyllä oikein sovi tämä sanonta tähän tapaukseen.

Suo anteeksi. Olisiko ollut parempi "kenen rahoilla ostettua mäkkärin hampurilaista syö, sen lauluja laulaa"?

Kenen itsetehdyn hampurilaisen jättää syömättä, sen lauluja ei tarvitse laulaa?