Minun koko elämä päin persettä. 33v, ei perhettä ei lapsia ei mitään.
Ei koulutusta. ei työpaikkaa. ei ketään kuka rakastaa. ei lasta jonka halusin jo aikoja sitten.
Syyt: masennus 18 vuotiasta 25 vuotiaksi, seurustelin 25vuotiaasta 28 vuotiaaksi, mies oli taitava manipuloija ja huijasi että haluaa naimisiin ja perheen mutta eipä sitten halunnutkaan. Tämän jälkeen meni aikaa toipua suhteesta. Menin ammattikouluun vanhempana mutta sekin jäi kesken kun masennus palasi uudestaan.
Nyt taas tätä tyhjyyttä, yksin..koko elämä pilalla
Kommentit (30)
Ymmärrän sinua. Elämäni meinasi luisua tuohon.. Jumala pelasti minut. Jumalan johdatus löysi minut, sen jälkeen elämäni otti uuden suunnan. Nykyään minulla on oma perhe ja työ, joita en jossain vaiheessa uskonut enää koskaan saavani. En tiedä vakaumustasi enkä halua olla tyrkyttävä, mutta toivoisin että tutkisit itseksesi sydäntäsi ja tunnustelist, voisiko olla sinun aikasi avata se Jumalalle. Jumala kantaa. Kaikkea hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Elämäni meinasi luisua tuohon.. Jumala pelasti minut. Jumalan johdatus löysi minut, sen jälkeen elämäni otti uuden suunnan. Nykyään minulla on oma perhe ja työ, joita en jossain vaiheessa uskonut enää koskaan saavani. En tiedä vakaumustasi enkä halua olla tyrkyttävä, mutta toivoisin että tutkisit itseksesi sydäntäsi ja tunnustelist, voisiko olla sinun aikasi avata se Jumalalle. Jumala kantaa. Kaikkea hyvää!
Minä olen uskovainen, 35v., sinkku, lapseton, turhaan vaan maailmassa tilaa vievä. Ei rukoilu ja johdatus tarkoita sitä että elämässä saa mitä haluaa. Jumala on turvani mutta ei hän ole miesautomaatti.
Joo tosi oudolta ja lapselliselta vaikuttaa kun jotkut rukoilee puolisoa elämäänsä. Tai sanoo että Jumala valitsee puolisosi.
Muista nykyinen jatkuva haku ja hae opiskelemaan!
Etsi miestä esim. deittipalstoiltakin ja myös livenä, vielä ehdit.
TSEMPPAA ISOSTI, KOSKA AIKA LOPPUU MUUTEN, ESIM. PERHEENPERUSTAMISEN SUHTEEN - uuden ammattiin voi hankki vanhempanakin!
- ota yhteyttä terveydenhuoltoon tai vaikkapa sossuun, jos saisit sieltä neuvoja ja tukea - ja kun työkkärirahaakin voi saada myös opiskeluun nykyään.
masennus = laiskuus
Miksei asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä?
Ensinnäkin lopetat laskemasta odotukset elämästä jonkun toisen ihmisen varaan. Tee elämästäsi niin hyvä kuin pystyt ihan keskenäsi. Koulutuksen ja työn voi ainakin hommata. Jos ei tavallinen koulunkäynti nappaa niin mene oppisopimuksella, niin saat ammatin työnteon ohessa. Sopi mulle, toiselle mt-ongelmaiselle, joka ennen sitä jätti varmaan viisi koulua kesken. Vakituinen työpaikkakin jäi käteen siitä valinnasta.
Ymmärrän yksinäisyytesi, mutta toinen ihminen ei ole mikään automaattinen avain onneen (kuten jo oletkin huomannut). Oman elämäsi sisällön ja onnellisuuden on lähdettävä ensisijaisesti omasta itsestäsi ja muut ihmiset tuovat siihen kivaa bonusta jos ovat tuodakseen. Muuta asennettasi.
Ymmärrän ettei ole helppo homma eikä tapahdu sormia napsauttamalla, mutta keinoja on. Työtä on tehtävä. Tää on kuitenkin sun ainoa ja ainutlaatuinen elämä eikä sitä kannata haaskata siihen että vaan odottaa prinssiä valkoisella ratsulla ja luettelee vikaan menneitä asioita. Tsemppiä kovasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Elämäni meinasi luisua tuohon.. Jumala pelasti minut. Jumalan johdatus löysi minut, sen jälkeen elämäni otti uuden suunnan. Nykyään minulla on oma perhe ja työ, joita en jossain vaiheessa uskonut enää koskaan saavani. En tiedä vakaumustasi enkä halua olla tyrkyttävä, mutta toivoisin että tutkisit itseksesi sydäntäsi ja tunnustelist, voisiko olla sinun aikasi avata se Jumalalle. Jumala kantaa. Kaikkea hyvää!
Minä olen uskovainen, 35v., sinkku, lapseton, turhaan vaan maailmassa tilaa vievä. Ei rukoilu ja johdatus tarkoita sitä että elämässä saa mitä haluaa. Jumala on turvani mutta ei hän ole miesautomaatti.
Juu ei usko välttämättä tuo mitään maallista hyvää, selviytymistä arkipäivästä kylläkin - mutta Jeesus kulkee vierellä kärsimyksissäkin ja toisaalta kärsimysten kestäminen vahvistaakin monin tavioin, koettelee uskon kestävyyttä ja valmistaa jopa Lopun ajan vainoja kohtaa, jos sitä maailmanaikaa sattuu täällä vielä elämään.
Monesti kyllä huomaa, ettei ole montaa kaipaamaansa asiaa ajoissa edes pyytänytkään ja on itse ollut jotenkin hengellisesti hakoteilla. Uskovien toki pitää myös nähdä vaivaakin ja aivan hyvin voi etsiä kumppania netissäkin.
Ja toisaalta pula uskovista miehistä on loppupeleissä myös sitä, että uskovat eivät evankelioi tarpeeksi, joten ei sitten riitä niitä uskovia miehiäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua. Elämäni meinasi luisua tuohon.. Jumala pelasti minut. Jumalan johdatus löysi minut, sen jälkeen elämäni otti uuden suunnan. Nykyään minulla on oma perhe ja työ, joita en jossain vaiheessa uskonut enää koskaan saavani. En tiedä vakaumustasi enkä halua olla tyrkyttävä, mutta toivoisin että tutkisit itseksesi sydäntäsi ja tunnustelist, voisiko olla sinun aikasi avata se Jumalalle. Jumala kantaa. Kaikkea hyvää!
Jos uskoon tuon jälkeen vielä maallinen mies kelpaa, niin tämä ohje voisi toimiakin. Seurakunnissa on paljon vähemmän miehiä kuin naisia.
Vattuinenv kirjoitti:
Joo tosi oudolta ja lapselliselta vaikuttaa kun jotkut rukoilee puolisoa elämäänsä. Tai sanoo että Jumala valitsee puolisosi.
Kyllä jotkut uskovat saaneet tosi erikoisella ja ihmeellisellä tavalla puolisonsa, MUTTA mielestäni näitä ihmeitä korostetaan liikaa ja se johtaa siihen, että uskovista tulee liian passiivisia, mitä tulee kumppanin etsintään.
Älä usko ketään tänne kirjoittanutta. Aloita siitä.
Sinkkumies
Vierailija kirjoitti:
masennus = laiskuus
Miksei asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä?
Osuit aika lähelle ehkä tajuamattasi. Masennus = huono elämäntilanne. Huono elämäntilanne taas johtuu laiskuudesta. Ei jaksa hakea töitä, ei jaksa harrastaa, ei jaksa nähdä kavereita, ei jaksa yrittää parisuhdetta yms.
Vierailija kirjoitti:
masennus = laiskuus
Miksei asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä?
Tervehdys sinulle idiootti! (Puhuin pyynnöstäsi oikealla nimellä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
masennus = laiskuus
Miksei asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä?
Osuit aika lähelle ehkä tajuamattasi. Masennus = huono elämäntilanne. Huono elämäntilanne taas johtuu laiskuudesta. Ei jaksa hakea töitä, ei jaksa harrastaa, ei jaksa nähdä kavereita, ei jaksa yrittää parisuhdetta yms.
Monelle on tullut täydellinen burn outti - on ollut kauan monia vaikeuksia ja sitten on luovutettu, kun voimat ovat loppuneet - ja yksin ja ilman tukea vaikea nousta uuteen alkuun.
Tukea ja ohjausta tarvitsisivat monet aikuisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Älä usko ketään tänne kirjoittanutta. Aloita siitä.
Sinkkumies
Pakko sivulta huomattaa, että jos Sinkkumiestä on uskominen niin häntäkään ei kannata uskoa eli ketä voi uskoa?
Oletit että elämäsi olisi ollut erilainen. Niin tein minäkin. Mitään takeita ei kuitenkaan ole.
Sulla on sentään syy. Mulla on asiat vielä huonommin ja ainoa syy on oma laiskuus, tyhmyys ja epäonnistuminen. Nyt eletään häpeän painolastin alla ja toisten ihmisten pilkattavana.
Olet sentään hengissä. Asiasi voivat järjestyä parempaan suuntaan. Päivä kerrallaan vain pienin askelin eteenpäin. Ja huomion kiinnittäminen tietoisesti mielihyvää ja iloa tuoviin asioihin aina kun siihen vain kykenee. Se ei poista masennusta, mutta hiukan silti helpottaa oloa.
Sulla on vielä aikaa saada noi kaikki!